Tapahtumatiedot
Vakuutetun asunto-osakeyhtiön asunnon C35 asukas kaatui 30.1.2011 suihkussa ollessaan lattiakaivon päälle ja menetti tajunsa sillä seurauksella, että vettä valui koko huoneiston alueelle ja sieltä sen alapuolella oleviin huoneistoihin aiheuttaen kosteusvaurioita.
Alapuolisten huoneistojen asukkaat vaativat taloyhtiöltä korvauksia vahinkotapaukseen liittyvistä asianajokuluista, puhelinkuluista, maksetuista vesimaksuista, omasta kotivakuutuksen omavastuuosuudestaan sekä sijaisasumiskuluista.
Asunto-osakeyhtiö haki korvausta näistä kuluista kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksen perusteella.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiön mukaan kosteusvahinko on aiheutunut taloyhtiön omille rakenteille, eli vakuutuksenottajalle itselleen. Vahinkoa ei tästä syystä voida käsitellä vastuuvakuutuksen perusteella. Tämän esinevahingon takia on syntynyt tarve sijaisasumiseen. Myös muut vaaditut kulut liittyvät mainittuun esinevahinkoon. Näitä kuluja tai menetyksiä ei olisi syntynyt, jos vesivahinkoa ei olisi tapahtunut. Koska kyse on siis taloyhtiön omille rakenteille aiheutuneeseen vahinkoon olennaisesti liittyvistä seurannaiskuluista, ei kuluja voida myöskään käsitellä kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksen perusteella.
Uudelleenkäsittely
Vakuutusyhtiöltä on pyydetty asian uudelleenkäsittelyä.
Vakuutusyhtiön vastine
Alakerran asukkaan ovat muuttaneet pois asunnoistaan taloyhtiössä tapahtuneen vesivahingon takia. Heille on myös aiheutunut kuluja vesivahinkoasian hoitamisesta. Kyseiset kulut eivät ole niin kutsuttuja puhtaita varallisuusvahinkoja, vaan ne liittyvät taloyhtiössä sattuneeseen vesivahinkoon. Näitä kustannuksia ei olisi syntynyt ilman taloyhtiötä kohdannutta esinevahinkoa, eli nämä taloudelliset kulut ovat suoraan yhteydessä esinevahinkoon. Koska toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta ei voida korvata esinevahinkoja tai niihin liittyviä taloudellisia seuraamuksia, ei asiaa voida käsitellä asunto-osakeyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen perusteella.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen. Vahingonkärsijät eivät ole kärsineet taloyhtiössä tapahtuneen vesivahingon takia sellaisia heihin itseensä tai heidän omaisuutensa kohdistuvia vahinkoja, joiden johdosta heillä olisi ollut tarve muuttaa pois asunnoistaan. Sijaisasunnon tarve on syntynyt taloyhtiölle aiheutuneen vesivahingon seurauksena ja ne liittyvät taloyhtiölle itselleen aiheutuneeseen vahinkoon. Näitä kuluja ei olisi syntynyt ilman vesivahinkoa, eli ne liittyvät siihen olennaisesti. Vesivahingon osalta tässä tapauksessa vahingonkärsijänä on taloyhtiö, sillä vesivahingon yhteydessä taloyhtiön rakenteet ovat kastuneet ja vaurioituneet. Tämän takia taloyhtiön rakenteita on jouduttu korjaamaan. Sijaisasumiskulut ovat syntyneet sinä aikana, kun taloyhtiön rakenteita on korjattu, kun taas asianajokulut ovat seurausta siitä, että taloyhtiön on väitetty laiminlyöneen korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen. Myös puhelinkulut liittyvät vesivahinkoasian hoitamiseen. Kaikki esitetyt kustannukset ovat siis seurausta taloyhtiölle itselleen aiheutuneesta vahingosta.
Vastuuvakuutuksesta ei voida korvata vakuutuksenottajalle itselleen aiheutuneita vahinkoja. Kuten vakuutuslautakunnan lausunnosta VKL 517/01 ilmenee, on taloyhtiölle aiheutunut vesivahinko nimenomaan ehdoissa mainittu itselle aiheutunut vahinko, joka on suljettu vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Vakuutuslautakunnan lausunnosta VKL 569/05 puolestaan käy ilmi, että koska vakuutuksenottajalle itselleen aiheutuneet vahingot on rajattu vastuuvakuutuksen ulkopuolelle, eivät myöskään tällaisen vahingon torjumisesta syntyneet vahingot, kulut tai pakkotila kuulu vastuuvakuutuksesta korvattaviksi.
Tässä tapauksessa kaikki esitetyt kustannukset syntyivät taloyhtiölle itselleen aiheutuneen vahingon vuoksi. Näitä kuluja ei olisi syntynyt, jos vesivahinkoa ei olisi tapahtunut. Koska kyse on siis itselle aiheutuneeseen vahinkoon olennaisesti liittyvistä seurannaiskuluista, ei näitä kuluja voida käsitellä kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksen perusteella.
Valitus
Kyseessä on vastuuvahinko, josta haetaan korvausta asianajokuluista, puhelinkuluista, kotivakuutuksen omavastuuosasta, vesimaksuista ja pitkittyneestä väliaikaisessa asunnossa asumisesta. Nämä ovat asukkaille syntyneitä kuluja, eivät taloyhtiön kuluja.
Nyt onkin kyse siitä, onko taloyhtiö vastuussa näistä kuluista, kun kerran asukkaat katsovat, että taloyhtiö on näistä kuluista vastuussa ja vaade on osoitettu taloyhtiölle. Vahingonkärsineen viesti oli muotoiltu seuraavasti: ”Vaadimme taloyhtiötä korvaamaan meille seuraavat vesivahingon korjaustoimenpiteen pitkittymisestä aiheutuneet kulut". Vakuutusyhtiön kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksen rajoitusehdossa sanotaan: ”Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen.” Omaisuusvahinko onkin aiheutunut taloyhtiölle itselleen rakenteiden korjauskulujen osalta, mutta ne kulut, joista nyt haetaan korvausta, eivät aiheutuneet taloyhtiölle, vaan asukkaille, jotka vaativat niitä taloyhtiöltä. Kyseessä on siis vastuuvahinko, ei esinevahinko eli nämä asukkaiden hakemat kulut eivät siis ole aiheutuneet taloyhtiölle itselleen.
Vakuutusyhtiön viittaama Vakuutuslautakunnan lausunto ei ole vertailukelpoinen vahingon kanssa, koska Vakuutuslautakunnan tapauksessa sadevesi oli päässyt valumaan talon eristetilaan, josta vesi oli levinnyt kiinteistön rakenteisiin. Tässä tapauksessa on siis selvää, että vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajalle itselleen, eikä tässä tapauksessa tiedoilla edes ole ollut käsillä tilannetta, että asukkaat olisivat hakeneet taloyhtiöltä korvauksia omista kuluistaan esimerkiksi muualla asumisen kustannukset.
Vahinko ei ole ainakaan lopulta aiheutunut vakuutuksenottajalle itselleen, kun puhutaan naapureiden vaatimista sijaisasumiskuluista, asianajokuluista, puhelinkuluista. Vakuutusyhtiön mielestä vahinko on itselle aiheutunut vahinko, kun kerran nämä kulut ovat aiheutuneet siitä, että alun perin vesivahinko aiheutui taloyhtiölle itselleen eli näitä kuluja ei olemassa ilman sitä alkuperäistä itselle eli taloyhtiölle aiheutunutta vesivahinkoa.
Vakuutusyhtiön viittaamat Vakuutuslautakunnan lausunnot eivät ole vertailukelpoisia tähän vahinkoon, niiden avulla voi perustella nyt tehtyä kielteistä päätöstä.
Valittajan mielestä kyseessä ei ole itselle aiheutettu vahinko. Vakuutuslautakunnalta pyydetään lausuntoa, jonka perusteella vakuutusyhtiö ei voisi evätä tätä kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksesta rajoitusehdon perusteella itselle aiheutettuna vahinkona. Näin vakuutusyhtiö ottaisi vahingon uudelleen käsiteltäväksi ja antaisi tapaukseen kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti vahingonkorvausoikeudellisen tulkinnan eli onko asunto-osakeyhtiö korvausvelvollinen näistä vaadituista kuluista vai ei.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Nyt käsillä olevassa tapauksessa asunto-osakeyhtiön omistamaa rakennusta ja siellä sijaitsevia huoneistoja on kohdannut esinevahinko. Näin ollen huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajille tässä tapauksessa aiheutunut vahinko ei ole puhdasta varallisuusvahinkoa, vaan kysymyksessä on esinevahinkoon liittyvä taloudellinen seuraamus.
Osakkeiden omistajilla on rajoitetun esineoikeuden haltijoina katsottu olevan oikeus saada vahingonkorvausta heidän hallitsemaansa huoneistoa kohdanneesta vahingosta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa alapuolisten huoneistojen osakkeiden omistajat ovat esittäneet korvausvaatimuksen asunto-osakeyhtiölle koskien heille vesivahingon korjaustoimenpiteen pitkittymisestä aiheutuneita pitkittyneitä asumiskustannuksia ja muita taloudellisia seuraamuksia.
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on pidetty sääntöä, jonka mukaan jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahinko voidaan sälyttää toisen kannettavaksi, siihen täytyy olla jokin vastuuperuste eli vahingonaiheuttajan osalta tulee olla olemassa korvausvelvollisuuden edellytykset. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttäisi siten vakuutetun tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä ja tämän tuottamuksen ja sen seuraamuksen syy-yhteyttä.
Kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksesta voidaan korvata kiinteistön omistajan toiselle aiheuttamia esinevahinkoja vakuutusehtojen mukaisesti. Nyt käsiteltävässä tapauksessa esinevahinko on aiheutunut siitä syystä, että yläkerran huoneiston asukas on suihkussa ollessaan kaatunut kylpyhuoneen lattiakaivon päälle ja lyönyt kaatuessaan päänsä, jonka seurauksena hän on menettänyt tajuntansa ja tästä syystä vettä on valunut koko huoneiston alueelle ja sieltä sen alapuolella oleviin huoneistoihin. Kyse ei näin ollen ole kiinteistön omistajan aiheuttamasta esinevahingosta, eikä sitä sen vuoksi korvata kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksesta.
Tämän vuoksi asiassa ole aihetta muuttaa korvauspäätöksen lopputulosta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Kohdan 2.1.1 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen.
Ratkaisu
Vakuutuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa siitä, voiko vakuutusyhtiö tapauksessa evätä vakuutuskorvauksen kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksesta rajoitusehdon perusteella itselle aiheutettuna vahinkona.
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä käy ilmi, että kosteusvahinkoja kärsineiden asuntojen asukkaat ovat vaatineet taloyhtiöltä korvauksia asianajo- ja puhelinkuluista, maksetuista vesimaksuista, omasta kotivakuutuksen omavastuuosuudestaan sekä sijaisasumiskuluista sillä perusteella, että taloyhtiö on laiminlyönyt heidän asuntojensa ripeän korjauksen kosteusvahingon jälkeen. Nämä vahingot ovat aiheutuneet osakkeenomistajalle eivätkä vakuutuksenottajalle. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei voisi evätä korvausta kiinteistön omistajan vastuuvakuutuksesta rajoitusehdon perusteella itselle aiheutettuna vahinkona.
Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia vakuutuksenottajan, vakuutetun, vahingonkärsineen, edunsaajan tai asianomaisen vakuutusyhtiön lautakunnalle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Koska tapauksessa erimielisyys on koskenut vain vakuutusehtojen kohdan 2.1.1 tulkintaa, ei lautakunta ota kantaa vahingon korvattavuuteen laajemmin.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Karimäki, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Mäenpää.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA