Tapahtumatiedot

Asiakas asui kerrostalon alakerrassa asunnossa, joka oli aiemmin ollut liiketila. Tilassa oli tehty laaja remontti vuonna 2009, jolloin alapohjat oli avattu ja asennettu niihin salaojaputkista vedenohjausjärjestelmä perusvesikaivoon, joka oli keittiön lattian alla.

Syksyllä 2015 asiakas totesi asuntonsa tiiliseinissä kosteutta. Maalit ja tasoitteet irtoilivat paikoitellen. Ilmeni, että perusvesikaivossa ollut uppopumppu ei ollut toiminut. Vedenpinta perusvesikaivossa oli noin kaivon ja salaojaputken puolessavälissä. Pumpun uimurin kuula oli ollut jumissa. Asiakkaalla ja hänen perheellään oli ollut toistuvia infektiosairauksia noin vuoden ajan; kosteusvaurioiden ilmettyä asiakas ymmärsi terveysongelmien olleen homeperäisiä.

Kosteuskartoitusraportin (18.9.2015) mukaan oli mahdollista, että alapohjassa veden pinta oli päässyt nousemaan pumpun toimimattomuuden vuoksi ja että vesivauriot olivat osaltaan aiheutuneet tästä. Perusvesikaivosta saattoi päästä alapohjarakenteiden kautta epäterveellistä ilmaa asuntoon. Lisäksi oli mahdollista, että remonttityön aikana massiivisten tiiliseinien kapillaarikatkot olivat epäonnistuneet. Joka tapauksessa nykyisellään kosteus nousi seinien alaosia pitkin kapillaarisesti ylös ja aiheutti ongelmia rakenteissa.

Asiakas vaati muualla asumisen kuluja korvattavaksi kotivakuutuksestaan. Vakuu­tusyhtiö kieltäytyi. Korvauspäätöksen mukaan rakenteet olivat vaurioituneet maakosteudesta uppopumpun lakattua toimimasta. Kotivakuutuksesta ei korvattu maakosteuden aiheuttamia vahinkoja, jolloin asumisen keskeytymistäkään ei ehtojen mukaan korvata.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii sijaisasumisen kustannusten korvaamista korjausajalta ehtojen mukaiseen 6 kuukauden enimmäismäärään asti. Hän toteaa uppopumpun olleen toimimattomana jonkin aikaa. Pumpussa on vikahälytys, mutta se ei ole hälyttänyt. Asiakas pitää pumpun laitevikaa korvattavana tapahtumana. Vakuutuksen tulisi korvata asiakkaasta riippumaton vahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Asumisen keskeytymisen korvaaminen edellyttää sitä, että keskeytyksen aiheuttanut esinevahinko olisi ehtojen mukaan korvattava.

Vakuutuksen rajoitusehtojen perusteella esinevahingon korvattavuuden kannalta merkityksellistä ei ole pumpun toimimattomuus vaan se, mistä vauriot aiheuttanut kosteus oli peräisin. Kosteuskartoitusraportin mukaan vahinko on aiheutunut rakenteisiin ulkoa- ja altapäin kapillaarisesti nousseesta maakosteudesta. Rajoitusehdon perusteella tällainen vahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattavaksi tuleva esinevahinko.

Lisäksi yhtiö katsoo, että kyseessä ei ole äkillinen vahinko. Asiakas oli kertonut kärsineensä kosteusperäisistä terveysongelmista jo noin vuoden ajan. Vedenpinta kaivossa ei ollut noussut niin korkealle, että vettä olisi alkanut tulvia kaivosta ulos lattiarakenteisiin. Vauriot johtuvat siitä, että veden purkautuminen salaojaputkistosta perusvesikaivoon oli estynyt kaivon vedenpinnan noustua liian korkeaksi. Kosteuskartoitusraportin mukaan on myös mahdollista, että vuonna 2009 tehty remontti oli epäonnistunut tiiliseinien osalta. Yhtiö katsoo vielä, että tavallinen uppopumppu on ylipäänsä ollut riittämätön laite varmistamaan kaivon päällä olevan asunnon rakenteiden kuivana pysymistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaan tilapäisasumisen kustannukset kotivakuutuksen perusteella.

Asiassa on riidatonta, että asumisen keskeytyksen korvaaminen edellyttää ehtojen mukaan sitä, että asuminen keskeytyminen johtuu jostakin sellaisesta vahinkotapahtumasta, joka vakuutusehtojen mukaan olisi vakuutuksesta korvattavaksi tuleva esinevahinko.

Asiassa ei ole kyse vakuutusehtojen kohdan 25.3 mukaisesta putkisto- tai laitevuodosta, vaan asiakas on katsonut, että perusvesikaivossa olleen uppopumpun laitevika tai toimimattomuus täyttää korvattavan tapahtuman määritelmän. Lautakunnan arvioitavaksi tulee näin kysymys siitä, onko tapauksessa kyseessä ehtojen kohdan 25.4 mukainen muu äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 25.4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutettua omaisuutta äkillisesti ja ennalta-arvaamatto­masti kohdannut vahinko.

Vakuutukseen sisältyvien rajoitusehtojen kohdan 25.4.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen, salaojaputkistosta virranneen veden, maa- tai kapillaariveden tai kondenssiveden johdosta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo, että uppopumpun äkillinen vikaantuminen tai toimi­mattomuus esimerkiksi uimurin kuulan jumiutumisen vuoksi lähtökohtaisesti täyttää vakuutusehtojen kohdan 25.4.1 mukaisen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman määritelmän. Tässä tapauksessa vahingon eli seinä- ja lattiarakenteiden kastumisen syynä on kuitenkin ollut rakennuksen ulkopuolinen ja maaperästä tullut kosteus. Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 25.4.2.7 perusteella seinä- ja lattiarakenteiden kastuminen ei tässä tapauksessa ole kotivakuutusehtojen mukainen korvattava esinevahinko.

Perheen pitkään jatkuneet terveysongelmat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta pitää lisäksi todennäköisenä, että seiniin on kohdistunut pitkäaikaista ulkopuolista kosteusrasitusta haitallisessa määrin jo ennen pumpun vikaantumista. Pumpun toimimattomuuden vaikutus vaurioitumiseen ja sen laajuuteen jää siten epäselväksi.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että seinä- ja lattiarakenteiden vahinko ei ole kotivakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tuleva esinevahinko. Tällöin vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata asumisen keskeytyskustannuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää yhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa