Päätöksessään 29.3.2006 vakuutusyhtiö toteaa vakuutuksenottaja P.T:n hakemuksen.

 

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

 

Riita-asiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

 

Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.

 

Vakuutuksenottajalla on ollut nimissään vakuutusyhtiössä oikeusturvavakuutus 17.12.2003 alkaen. Tätä aiemmasta oikeusturvavakuutuksesta ei ole mainintaa.

 

Tässä tapauksessa riita on syntynyt ilmoituksen mukaan elokuussa 2004. Joka tapauksessa riita on syntynyt viimeistään silloin, kun vastapuoli on vastannut 9.5.2005 vireille tulleeseen kanteeseen. Riidan perusteena on 19.11.2003 tehty kiinteistökauppa.

 

Koska vakuutuksenottajan vakuutus ei ole ollut kahta vuotta voimassa riidan syntyessä eikä myöskään riidan perusteena olevan kiinteistökaupan aikaan, ei oikeusturvaetua asiaan voida vahvistaa edellä mainittuihin vakuutusehtoihin viitaten.

 

Mikäli vakuutuksenottajan hyväksi on kuitenkin ollut oikeusturvaedun sisältävä vakuutus jossakin toisessa yhtiössä tai jonkin toisen henkilön nimellä ennen vakuutuksen voimaantuloa vakuutusyhtiössä, pyydetään tästä toimittamaan selvitystä.

 

Lausuntopyynnössään 4.5.2006 vakuutuksenottaja P.T. vaatii, että vakuutusyhtiön päätöstä muutetaan niin, että hän saa kiinteistöä koskevassa riita-asiassa oikeusturvaedun hakemuksen mukaisesti.

 

Hänellä ei ole ollut kotivakuutusta eikä sen yhteydessä oikeusturvavakuutusta ennen vakuutusyhtiöstä otettua kotivakuutusta.

 

Vakuutuksenottaja on ostanut 19.11.2003 tehdyllä kauppakirjalla kauppakirjasta tarkemmin ilmenevän kiinteistön. Kauppaehtojen mukaan omistusoikeus siirtyy ostajalle, kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Ennen kaupantekoa vakuutuksenottaja on mennyt tekemään kotivakuutusta vakuutusyhtiön paikalliseen konttoriin. Vakuutusyhtiön toimihenkilö on kertonut vakuutuksenottajalle, ettei kyseiseen kiinteistöön voida myöntää kotivakuutusta, koska vakuutuksenottaja ei vielä omistanut kiinteistöä. Toimihenkilön mukaan vakuutus voidaan myöntää vasta sitten, kun vakuutuksenottaja on maksanut kauppahinnan ja saanut omistusoikeuden sanottuun kiinteistöön.

 

Vakuutuksenottaja P.T. maksoi kiinteistön kauppahinnan myyjälle 16.12.2003 kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Tämän jälkeen hän on tehnyt 17.12.2003 kotivakuutuksen vakuutusyhtiöön, joka hakemuksen mukaisesti myönsi hänelle kotivakuutuksen ja joka sisältää myös oikeusturvavakuutuksen. Vakuutusta myydessään vakuutusyhtiön toimihenkilö ei millään tavalla kertonut vakuutuksenottajalle, että kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus ei koske kysymyksessä olevaa kiinteistöä, mikäli sitä koskeva riita-asia eli vakuutustapahtuma sattuu, ennen kuin vakuutus on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, eli vakuutus ei käytännössä sisältänyt oikeusturvavakuutusta kuin vasta 17.12.2005 jälkeen sattuneiden kiinteistökauppaan liittyvien vakuutustapahtumien osalta.

 

Kaupan kohteessa havaittiin keväällä vuonna 2004 kosteusvaurioista johtuvia laho- ja homevaurioita. Koska asianosaiset eivät päässeet sopimukseen vaurioiden korjauskustannuksista, pani vakuutuksenottaja myöhemmin tehtyjen selvitysten jälkeen 9.5.2005 vireille käräjäoikeuteen hinnanalennusta koskevan kanteen, johon vastaaja on vastannut 4.7.2005 ja kiistänyt esitetyt vaatimukset. Oikeusturvavakuutuksen ehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on tapahtunut tuona päivänä. Vakuutuksenottaja teki syntyneen riidan vuoksi oikeusturvailmoituksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö on tehnyt 29.3.2006 kielteisen päätöksen oikeusturva-asiassa eikä ole myöntänyt edellä mainittuun riita-asiaan oikeusturvaetua vedoten edellä mainittuun kahden vuoden sääntöön. Vakuutuksenottaja katsoo, että yksinomaan sanottuun ehtoon vetoaminen yleisellä tasolla olisi häntä kohtaan kohtuutonta, kun otetaan huomioon vakuutusyhtiön menettely asiassa.

 

Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiön kotivakuutuksen ehtojen 714.2 kohta 5.1.2 on hänen kannaltaan sekä kuluttajasuojalain 4 §:n 1 momentin perusteella kohtuuton ja ehdon soveltaminen johtaisi vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomuuteen. Tämän vuoksi ehto on jätettävä huomioon ottamatta. Sen vuoksi ja kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan menettely vakuutuksen ottamiseksi ennen kaupantekoa tai kaupantekopäivänä sekä vakuutusyhtiön toimihenkilön menettely, jonka mukaan vakuutusta ei voinut ottaa, koska vakuutuksenottaja ei vielä omistanut kiinteistöä sekä sen, ettei vakuutusyhtiön toimihenkilö ollut kertonut vakuutusta myydessään, ettei se sisällä oikeusturvavakuutusta edellä mainitussa tilanteessa, ei vakuutusehtoa tule tässä tapauksessa soveltaa.

 

Näillä perusteilla vakuutusyhtiön päätös on kumottava ja vakuutuksenottaja P.T:lle on myönnettävä hänen hakemansa oikeusturvaetu.

 

 

Selvityksessään 6.6.2006 Vakuutuslautakunnalle vakuutuksenottaja P.T. toteaa, että vakuutus on tehty välittömästi omistusoikeuden 16.12.2003 tapahtuneen siirtymisen jälkeen. Vakuutus on tehty 17.12.2003. Kauppakirjan mukaisesti myyjä on sitoutunut pitämään voimassa kaupan kohteen vahinkovakuutuksen omistusoikeuden siirtymiseen asti. Ostajan on tullut ottaa kaupan kohteen vahinkovakuutus omistusoikeuden siirtymisestä lukien. Näin myös vakuutusyhtiön virkailija ilmoitti ja sanoi, että kotivakuutus voidaan tehdä kohteeseen vasta tällöin. Vakuutuksenottaja on tehnyt kotivakuutuksen välittömästi omistusoikeuden siirtymisen jälkeen kauppakirjan mukaisesti. Vakuutusehdoista ei vakuutuksenteon yhteydessä tarkemmin kerrottu, vaan vakuutusvirkailija ilmoitti niiden tulevan kotiin postitse myöhemmin. Niistä selviävät vakuutusehdot sekä vakuutuksen laajuus ja kattavuus. Missään vaiheessa vakuutuksenottajalle ei kerrottu mistään vakuutusta rajoittavista tekijöistä. Kuitenkin vakuutusyhtiön korvauspäätöksen tehneen virkailija N.K:n ilmoituksen mukaan, jos vakuutuksenottaja olisi tehnyt esimerkiksi irtaimistovakuutuksen tai kotivakuutuksen 23.11.2003, niin estettä korvaukselle ei olisi. Kyseessä on juridinen ristiriita. Vakuutuksenottaja ei ole voinut tehdä vakuutusta kohteeseen, joka on toisen omistuksessa. Hän on toiminut juuri niin kuin vakuutusyhtiön ja pantinhaltijan suositukset olivat. Vakuutusmaksut on aina maksettu ajallaan. Vakuutuserittelyt ja –asiakirjat ovat tulleet vakuutuksenottajalle kotiin vasta tammikuussa 2004. Näin ollen hänellä ei ollut tietoa niissä olevista rajoituksista, eikä vakuutusvirkailija kertonut mistään rajoittavista tekijöistä esimerkiksi kyseisen oikeusturvavakuutuksen kohdalla.

 

Vastineessaan 7.8.2006 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Tässä tapauksessa vakuutustapahtuma on sattunut vakuutetun ilmoituksen mukaan elokuussa 2004. Riidan perusteena on 19.11.2003 tehty kiinteistökauppa.

 

Vakuutus on vakuutustapahtuman syntyessä elokuussa 2004 ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta. Tällöin vakuutusehdoissa edellytetään, että riidan perusteen tulee olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tämä edellytys ei kuitenkaan tässä tapauksessa täyty, sillä vakuutus on alkanut vasta noin kuukausi kaupanteon jälkeen.

 

Oikeusturvaetua ei vakuutusehto huomioon ottaen voida näin ollen myöntää.

 

Vakuutuksenottaja P.T. on vedonnut valituksessaan siihen, että hänelle olisi annettu vakuutusta tehtäessä virheellistä/puutteellista tietoa ja että vakuutusta ei olisi myyty silloin, kun hän sitä on yhtiöstä tiedustellut. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että hän on asioinut yhtiössä virkailija M.M:n kanssa.

 

Vakuutusyhtiön tietojärjestelmästä selviää, että vakuutuksenottajalle on tehty useampikin vakuutustarjous oikeusturvavakuutuksen sisältävästä kotivakuutuksesta, mm. 29.1., 5.6.2003 ja 3.11.2003, mutta asiakas ei ole näiden tarjousten perusteella vakuutusta ottanut. Viimeisin tarjous on tehty 17.12.2003, jolloin asiakas on vakuutuksen myös ottanut.

 

Virkailija M.M. on ilmoittanut, ettei hän voi näin pitkän ajan kuluttua muistaa näin vanhaa asiaa, mutta ettei hän näe mitään syytä, miksi vakuutusta ei olisi asiakkaalle myyty, jos vakuutuksenottaja on sen halunnut ottaa. Virkailija on ilmoittanut käsityksenään myös, että vaikka kohdetta, joka ei tuolloin vielä ollut vakuutuksenottajan omistuksessa, ei olisikaan jostain syystä vakuutettu, hän on varmasti kaupannut kotivakuutusta asiakkaan silloiseen osoitteeseen.

 

Ottaen huomioon vuoden 2003 aikana tehdyt useat kotivakuutustarjoukset vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutusta on kyllä vakuutuksenottaja P.T:lle tarjottu, mutta hän ei itse ole jostain syystä kuitenkaan halunnut sitä ottaa. Näin ollen kysymys ei ole tilanteesta, jossa yhtiöstä olisi annettu vakuutuksenottajalle puutteellista tietoa, tai että vakuutusta ei olisi pyynnöstä huolimatta vakuutuksenottajalle myyty.

 

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää vakuutuksenottajan valituksen aiheettomana.

 

 

 

 

Lain 5 § 1 momentti, Tiedot ennen sopimuksen päättämistä

Ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksenhakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

 

Lain 9 § 1 momentti, Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

 

 

Kohta 5.1.2, Vakuutustapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään...

 

Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.

 

 

Esillä olevassa asiassa on kyse kiinteistökauppaa koskevasta hinnanalennusriidasta, vakuutuksesta annettavista tiedoista, olennaisesta rajoituksesta sekä vakuutuksen kahden vuoden voimassaolosäännöstä.

 

Vakuutuksenottaja P.T:lle on homevaurion vuoksi tullut hinnanalennusriita myyjän kanssa koskien hänen kauppakirjalla 19.11.2003 ostamaansa omakotitalokiinteistöä. Riita on syntynyt elokuussa 2004 tai viimeistään myyjän vastattua vakuutuksenottajan 9.5.2005 vireille panemaan kanteeseen.

 

Vakuutuksenottaja on hakenut riitaan oikeusturvaetua 17.12.2003 alkaneeseen kotivakuutukseensa liittyvän oikeusturvavakuutuksen perusteella. Hän on kertonut menneessä ennen kaupantekoa vakuutusyhtiön paikalliskonttoriin tekemään kotivakuutusta. Hänelle on tuolloin kerrottu, että kaupan kohteeseen voidaan myöntää kotivakuutus vasta omistusoikeuden siirryttyä vakuutuksenottajalle. Vakuutuksenottaja on maksanut kauppahinnan myyjälle kauppakirjan ehtojen mukaisesti 16.12.2003 ja tehnyt kotivakuutuksen seuraavana päivänä. Vakuutuksenottajan mukaan hänelle ei ole missään vaiheessa kerrottu vakuutusta koskevista rajoittavista ehdoista. Vakuutuserittelyt ja ‑asiakirjat ovat tulleet vakuutuksenottajalle tammikuussa 2004.

 

Vakuutusyhtiön tietojärjestelmien mukaan vakuutuksenottajalle on tarjottu ennen vakuutuksen tekemistä oikeusturvavakuutuksen sisältävää kotivakuutusta 29.1., 5.6. ja 3.11.2003, mutta hän ei ole näiden tarjousten perusteella ottanut vakuutusta. Vakuutuksenottajalle kotivakuutuksen tehnyt vakuutusvirkailija ei muista vuosien takaista tapausta, mutta on todennut, että hän olisi joka tapauksessa voinut tehdä kotivakuutuksen ennen omistusoikeuden siirtymistä vakuutuksenottajan aikaisempaan osoitteeseen.

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutustapahtuma riita-asiassa on sattunut, kun yksilöity vaatimus on kiistetty. Vakuutuksesta korvataan vakuutusaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen oltua voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös riidan perusteena olevien seikkojen olla syntynyt voimassaolon aikana. Näiden ehtomääräysten vuoksi vakuutusyhtiö on evännyt vakuutuksenottajalta oikeusturvaedun, koska vakuutus riidan syntyessä viimeistään myyjän vastattua 9.5.2005 tehtyyn kanteeseen on ollut voimassa alle kaksi vuotta sen 17.12.2003 tapahtuneen alkamisen jälkeen ja riita on perustunut 19.11.2003 tehtyyn kauppaan. Vakuutuksenottaja ei ollut myöskään ottanut kotivakuutusta useiden aiempien tarjousten perusteella.

 

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutusyhtiön on ennen vakuutussopimuksen päättämistä annettava vakuutuksen hakijalle tarpeelliset tiedot mm. vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Näyttövelvollisuus siitä, että lain edellyttämät tiedot on annettu, on vakuutusyhtiöllä. Lain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja vakuutusta markkinoitaessa on jättänyt antamatta lain edellyttämät tarpeelliset tiedot, on vakuutus voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla saamiensa tietojen perusteella on ollut aihetta käsittää.

 

Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa 5 §:n osalta todetaan, että laissa ei säädetä lähemmin siitä, millä tavalla ja missä yhteydessä tietoja on annettava, eikä siitä, kuinka yksityiskohtaisia tietoja kulloinkin on annettava. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö ovat yksittäistapauksessa riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille laissa edellytetyt tiedot.

 

Lain 9 §:n perustelujen mukaan markkinointi-käsite on ymmärrettävä laajasti. Markkinointia ovat vakuutusten tarjonta, myynti, mainonta ja muu myynninedistämistoiminta. Myös suullisesti esimerkiksi sopimusneuvottelujen yhteydessä vakuutuksesta annetut tiedot kuuluvat markkinoinnin piiriin. Vakuutuksenantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla asemansa perusteella on kelpoisuus antaa tietoja vakuutuksesta vakuutuksenantajan lukuun. Vakuutuksenantajan tai sen edustajan on annettava vakuutuksesta riittävät ja oikeat tiedot. Tarpeellisiksi tiedoiksi katsotaan 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Jos vakuutuksenottajalle ei esimerkiksi ole ilmoitettu olennaista rajoitusehtoa, sopimuksen voidaan katsoa syntyneen ilman tätä ehtoa. Vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee perustua objektiivisiin näkökohtiin. Lähtökohtana on sen arviointi, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksenhakija kyseisessä tilanteessa perustellusti voi päätyä. Arvioinnissa voidaan poikkeuksellisesti nojautua myös subjektiivisiin seikkoihin, jotka vakuutuksenantajan tai sen edustajan on otettava huomioon, mikäli ne ovat tai niiden pitäisi olla vakuutuksenantajan tai edustajan tiedossa. Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista ei edellytä vakuutuksenantajan tai sen edustajan tuottamusta. Sopimus voi saada vakuutuksenantajan tarkoitusta vastaamattoman sisällön, vaikka kukaan vakuutuksenantajan puolella ei ole menetellyt huolimattomasti.

 

Lautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja P.T. on mennyt vakuutusyhtiön konttoriin ennen kaupantekoa 19.11.2003 ottaakseen kotivakuutuksen ostettavaksi tulevalle kiinteistölle. Tilanne on selvitetty vakuutusyhtiön virkailijalle, joka on vakuutuksenottajan mukaan todennut vakuutuksen ottamisen olevan mahdollista vasta omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Selvitystä vakuutusta koskevista rajoituksista ei vakuutuksenottajan mukaan ole tuolloin annettu, eikä vakuutusyhtiö voi osoittaa virkailijan kertoneen vakuutuksen rajoituksista, koska tapaus on unohtunut virkailijalta vuosien kuluessa. Vakuutusmateriaalin on vakuutuksenottaja kertonut saaneensa tammikuussa 2004 vakuutuksen 17.12.2003 tapahtuneen ottamisen jälkeen.

 

Edellä olevan vuoksi ja ottaen huomioon vakuutussopimuslain perustelut katsoo lautakunta, että vakuutusyhtiön virkailijan olisi tullut ennen kaupantekoa kertoa vakuutuksenottaja P.T:lle oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden säännöstä olennaisena rajoituksena. Virkailija on tullut tietämään vakuutuksen kohteesta ja kaupanteosta. Vakuutuksen ottaminen vasta kaupanteon jälkeen on merkinnyt sitä, ettei vakuutuksenottaja ole voinut käyttää kahden vuoden aikana vakuutuksen alkamisesta oikeusturvavakuutusta kaupanteosta mahdollisesti syntyviin riitoihin, jotka ovat käytännössä yleinen syy oikeusturvan tarpeelle. Vakuutuksenottajalle tehdyt aikaisemmat kotivakuutustarjoukset eivät tässä suhteessa ole olleet asiaan vaikuttavia. Koska vakuutusyhtiö ei ole osoittanut täyttäneensä vakuutuksenottajan kaupantekotilanne huomioon ottaen hänen kannaltaan olennaista rajoitusta koskevaa tiedonantovelvoitettaan, katsoo lautakunta, ettei yhtiö voi kahden vuoden säännön perusteella evätä vakuutuksenottajalta oikeusturvaetua, vaan se tulee hänelle myöntää.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Savonen.