Tapahtumatiedot
Eläkesäätiö on maksanut A:lle (s. 1948) lisäeläkkeenä vanhuuseläkettä 1.7.2008 alkaen. Hänen työeläkelakien mukainen eläkkeensä oli vuoden 2008 tasossa 1 821,28 euroa ja lisäeläke 333,39 euroa.
A:n lakisääteinen työttömyyseläke muutettiin vanhuuseläkkeeksi 1.7.2011 lukien. Tuolloin lakisääteisen vanhuuseläkkeen määrään lisättiin työttömyyseläkkeen alkamisvuoden ja eläkeiän täyttämisen väliseltä ajalta karttunut tulevan ajan osuus. Vakuutuslaitos ei kuitenkaan tuolloin yhteensovittanut lisäeläkettä uudelleen.
A:n lisäeläke on 30.1.2015 annetulla päätöksellä laskettu 1.7.2011 lähtien uudelleen. A:n työeläkelakien mukainen eläke oli vuoden 2011 tasossa 2 100,49 euroa kuukaudessa ja lisäeläke 173,33 euroa kuukaudessa. Hänelle oli maksettu ajalla 1.7.2011–31.1.2015 lisäeläkettä aiheettomasti yhteensä 8 249,87 euroa (brutto).
Eläkesäätiö antoi A:lle aiheettomasti maksetun lisäeläkkeen takaisinperintää koskevan päätöksen. Yhteensovitusta ei ollut aikaisemmin tehty eläkekäsittelyssä tapahtuneen inhimillisen virheen vuoksi. Eläkesäätiö ilmoitti perivänsä aiheettomasti maksetun eläke-etuuden kokonaisuudessaan takaisin ajalta 1.2.2012–31.1.2015 ja luopuvansa tätä aikaisemmin maksetun eläkkeen osalta takaisinperinnästä. Takaisinperittäväksi määräksi jäi 6 967,46 euroa (brutto). Päätöksen mukaan takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla kuudesosa A:lle maksettavan eläkkeen nettomäärästä 1.4.2015 alkaen. Päätöksen mukaan kuukausittain kuitattavaksi summaksi tulee sen hetken tietojen mukaan 24,28 euroa.
Asiakkaan valitus
A vaatii, että eläkesäätiö luopuu takaisinperinnästä. Hän huomauttaa, että kysymyksessä on eläkekäsittelyssä tapahtunut virhe, jota ei ole havaittu useaan vuoteen. A:n mukaan hän ei eläkkeensaajana tunne kaikkia eläkejärjestelmän yksityiskohtia eikä hänellä ole eläkelaitoksen asiantuntemusta. Hän on luottanut täysin ja vilpittömästi eläkelaitokselta saamaansa tietoon sekä laskelmiin. Hän kysyy, kuinka olisi voinut tietää virheestä, kun eläkelaitoskaan ei ole sitä havainnut.
A:n valituksen mukaan hänellä ei ole näiden eläkkeiden ohella muita tuloja. Kaikki eläketulo on mennyt tarkkaan suunnitellen asumis- ja elämiskuluihin ja terveydenhoitoon sekä yllättäviin menoihin, kuten kodinkoneiden rikkoutumiseen. A:n mukaan hänen vuotuiset terveydenhoitokulunsa ovat vuosina 2011–2014 olleet 2 430 euroa, 1 660 euroa, 2 550 euroa ja 2 380 euroa. Lisäksi hän joutuu lääkärin määräyksestä uusimaan silmälasit kerran vuodessa (noin 350–450 euroa) ja hankkimaan lääkärin määräämiä hoitosukkia kuudesti vuodessa (à 130 euroa).
Vakuutuslaitoksen vastine
Eläkesäätiö viittaa vastineessaan eläkesäätiölain 62 §:ään. Vastineen mukaan lähtökohtana on, että perusteettoman edun saajalla ei ole oikeutta hyötyä aiheettomasti maksetusta etuudesta maksajan kustannuksella. Lain mukaan aiheettomasti maksetun etuuden perimisestä voidaan osittain tai kokonaan luopua, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi, eikä aiheeton maksu ole johtunut etuudensaajan vilpillisestä menettelystä. Eläkesäätiön mukaan se on linjannut, että lähtökohtaisesti aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, että kaikkia eläkkeensaajia kohdellaan takaisinperintäasioissa saman periaatteen mukaisesti.
Eläkesäätiö katsoo, että aiheettomasti liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintään on olemassa lain mukaiset perusteet. Takaisinperintäpäätöstä ei voida pitää A:n kannalta kohtuuttomana, eikä takaisinperittävällä summalla ole merkittävää vaikutusta A:n toimentuloon. Eläkesäätiön on päätöksenteossaan oltava ehdottoman tasapuolinen riippumatta siitä, kenen asiaa käsitellään. A:n kohdalla takaisinperinnästä luopuminen olisi selkeästi vastoin eläkesäätiön yleistä linjaa ja johtaisi eläkkeensaajien epätasa-arvoiseen kohteluun takaisinperintäasioissa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys eläkesäätiön oikeudesta periä takaisin A:lle aiheettomasti maksettua lisäeläkettä. Asiassa on riidatonta, että eläkesäätiö on maksanut A:lle aiheettomasti liian suurta lisäeläkettä. Asianosaiset eivät ole erimielisiä A:n lisäeläkkeen laskemistavasta tai liikaa maksetun lisäeläkkeen määrästä.
Sovellettavat lainkohdat
Eläkesäätiölain 62 §:n mukaan, jos toimintapiiriin kuuluva henkilö tai muu etuudensaaja on saanut etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen toimintapiiriin kuuluvan henkilön tai etuudensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista. Kulloinkin suoritettavasta etuudesta ei saa toimintapiiriin kuuluvan henkilön tai edunsaajan suostumuksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin kuudesosan siitä etuuden osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun etuudesta on ennakkoperintälain (418/59) nojalla toimitettu ennakonpidätys tai rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) nojalla peritty lähdevero.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että työntekijän oikeus saada lisäeläkettä eläkesäätiöstä perustuu eläkesäätiön sääntöihin. Vapaaehtoisessa lisäeläkkeessä on kysymys lakisääteisen eläketurvan täydentämisestä ja lisäeläkkeen määrä sovitetaan yhteen työntekijälle kuuluvan lakisääteisen eläketurvan kanssa.
Eläkesäätiön oikeudesta periä aiheettomasti maksettu etuus säädetään eläkesäätiölaissa. Sen mukaan aiheettomasti maksettu etuus on perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu etuus voidaan kuitenkin jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen etuudensaajan vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Tässä tapauksessa eläkesäätiö perii A:lta hänelle aiheettomasti maksettua etuutta kolmen vuoden ajalta. Takaisinperittävän etuuden euromäärä on 6 967,46 euroa. Eläkesäätiö on luopunut kokonaisuudessaan takaisinperinnästä ajalta 1.7.2011–31.1.2012.
Asiassa on riidatonta, että aiheettoman etuuden maksaminen ei ole johtunut A:n vilpillisestä menettelystä. Arvioidessaan sitä, voidaanko A:lle aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä pidättäytyminen katsoa kohtuulliseksi, Vakuutuslautakunta katsoo seuraavaa.
A:n työeläkelakien mukainen eläke oli vuoden 2011 tasossa 2 100,49 euroa kuukaudessa ja A:n lisäeläke oli vuoden 2011 tasossa 173,33 euroa kuukaudessa ja vuoden 2015 tasossa 187,95 euroa. A:n eläkkeiden kokonaismäärä vuoden 2015 tasossa oli 2 465,68 euroa, josta summasta tehtiin 22,5 prosentin ennakonpidätys. Eläkesäätiö perii A:lta aiheettomasti maksettua etuutta kuittaamalla vastaisuudessa suoritettavista eläkkeestä 24,28 euroa kuukaudessa, mikä määrä vastaa vuoden 2015 tasossa eläkesäätiölain 62.3 §:n mukaista enimmäismäärää. A:lle ennakonpidätyksen ja kuittauksen jälkeen maksettavien eläkkeiden määräksi jää 1 888,62 euroa vuoden 2015 tasossa.
Huomioon ottaen A:lle kuukaudessa maksettavien eläkkeiden kokonaismäärän ei häneltä kuittaamalla perittävää aiheettomasti maksetun eläkkeen kuukausittaista osuutta voida pitää merkittävänä. A ei ole myöskään esittänyt taloudellisesta asemastaan sellaista selvitystä, jonka perusteella kuukausittaisen, vuoden 2015 tasossa 24,28 euron summan kuittauksen voitaisiin katsoa merkityksellisesti vaikuttavan hänen talouteensa. Vakuutuslautakunta ei katso kohtuulliseksi, että eläkesäätiö jättää takaisinperimättä A:lta hänelle aiheettomasti maksettua 6 967,46 euron eläke-etuutta. Tähän päätyessään lautakunta on huomioinut A:n eläkkeiden kokonaismäärän, häneltä kuukausittain takaisinperittävän määrän ja hänen taloudellisesta asemastaan saadun selvityksen ohella sen, että aiheettomasti eläke-etuuden takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla. Lisäksi lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, miltä ajalta aiheettomasti maksettua eläke-etuutta peritään A:lta takaisin. Takaisinperinnästä ei voida tapauksessa luopua myös silläkään perusteella, että takaisin perittävä määrä olisi vähäinen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta eläkesäätiön takaisinperintää koskevaan ratkaisuun.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Ahlroth
Kaitemo
Kummoinen
Sibakov