VKL 377/15

Tapahtumatiedot

A on sopinut 9.7.2008 voimaan tulleesta syöpävakuutuksesta, jonka vakuutusmaksu 9,90 euroa veloitetaan kerran kuukaudessa. Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 8.5.2014 muuttavansa vakuutusmaksun määräytymisperusteita siten, että A vakuutusmaksuksi tulee 14,90 euroa kuukaudessa. A oli yhteydessä vakuutusyhtiöön ja ilmoitti vastustavansa maksunkorotusta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut reklamaation johdosta ratkaisuaan. A:n asiassa oltiin maksunkorotuksen johdosta tämän jälkeen vielä uudelleen yhteydessä vakuutusyhtiöön.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 9.3.2015 päivätyllä ilmoituksella, että se irtisanoo vakuutuksen päättymään seuraavana vuosipäivänä 9.7.2015. Ilmoituksen mukaan vakuutusmaksu ja maksun määräytymistapa eivät enää vastaa vakuutusyhtiön vakuutustuotteissa, -toiminnassa ja vahinkokehityksessä tapahtuneita muutoksia. Irtisanomisilmoituksen yhteydessä vakuutusyhtiö kertoi tarjoavansa A:lle ilman terveysselvitystä yhtiöllä uusmyynnissä olevaa syöpävakuutustuotetta, jossa on korkeampi vakuutusmaksu.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön tekemään maksunkorotukseen sekä irtisanomiseen. Vakuutusyhtiö ei ole irtisanomassa koko vakuutuskantaa, vaan ainoastaan A:n vakuutuksen sen johdosta, että hän ei ole hyväksynyt maksunkorotusta. Vakuutus tulee pitää voimassa alkuperäisin maksuehdoin, kunnes A täyttää 65 vuotta. Vakuutusyhtiö on vuonna 2009 kysyttäessä ilmoittanut, että vakuutusmaksu pysyy muuttumattomana. Lisäksi A kertoo ottaneensa uuden syöpävakuutuksen tästä yhtiöstä, jotta hän ei jäisi ilman vakuutusturvaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan se on peruuttanut A:n vakuutuksen maksunkorotuksen. Yhtiö ilmoittaa, että liikaa peritty vakuutusmaksu palautetaan, kun A on ilmoittanut tilitietonsa vakuutusyhtiölle.

Vakuutuksen irtisanomisen osalta vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan vakuutussopimuslain 17 a §:ään. Vakuutusehdoissa määrätään sanotun lainkohdan mukaisesti vakuutusyhtiön irtisanomisoikeudesta. Vakuutusehdoissa on ollut koko vakuutuksen voimassaoloajan irtisanomista koskeva kohta 9.2. Irtisanomisenperusteena ovat olleet yhtiön vakuutustuotteissa ja vakuutustoiminnassa tapahtuneet muutokset, joista olennaisin on vakuutuksen korvausmenon muutos eli kielteinen vahinkokehitys. Perusteena ei ole ollut vakuutetun terveydentilan huonontuminen tai vakuutustapahtuman sattuminen. Vakuutusyhtiön mukaan se on irtisanonut kaikki vuonna 2014 entisin ehdoin voimassa olleet syöpävakuutukset, jotka on otettu vuosina 2007–2008.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä selvittämään tarkemmin, miten nyt irtisanottujen syöpävakuutusten joukko on muodostunut. Yhtiö kertoo lisävastineessaan, että se ryhtyi vuonna 2014 toimeenpanemaan syöpävakuutuksen ehtomuutosta. Tarkoituksena oli yhden vuoden kuluessa lähettää vakuutuksenottajille kirjallinen ilmoitus ehtomuutoksesta, sekä kirjeen lähettämisen jälkeen tavoitella vakuutuksenottajia puhelimitse ja tarkemmin esittää muutoksen taustaa ja vaikutuksia. Vakuutusyhtiön mukaan suuri enemmistö hyväksyi ehtomuutoksen puhelimessa.

Lisävastineessaan yhtiö toteaa, että Vakuutuslautakunta antoi ensimmäiset ratkaisusuosituksensa ehtomuutoksesta syys- ja lokakuussa 2014. Vakuutusyhtiö noudatti ratkaisusuosituksia siten, että ehtomuutoksen toimeenpano pysäytettiin ja vakuutus lakkautettiin. Kun lakkautuspäätös tehtiin, vakuutusyhtiö oli jo ehtinyt sopia monen vakuutuksenottajan kanssa uudesta vakuutusmaksurakenteesta. Vakuutuksen lakkauttaminen ei koskenut tätä ryhmää. Osa ehtomuutoskirjeen saaneista vakuutuksenottajista oli jo ehtinyt irtisanoa vakuutuksensa ehtomuutoksen johdosta.

Vakuutusyhtiön mukaan irtisanominen kohdistui kaikkiin muihin vakuutuksenottajiin, jotka voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Näitä vakuutuksenottajia kohdeltiin tasavertaisesti hyvän vakuutustavan ja vakuutusyhtiön sisäisten compliance-sääntöjen mukaisesti. Vakuutusyhtiön mukaan ensimmäiseen irtisanottujen vakuutusten ryhmään kuuluivat ne vakuutuksenottajat, joille ehtomuutoskirje oli lähetetty, mutta joita vakuutusyhtiö ei vielä ollut tavoitellut puhelimitse. Näille henkilöille vakuutusyhtiö tiedotti ehtomuutokseen kohdistuneesta kritiikistä ja siitä, että ehtomuutos peruutetaan ja tuote lakkautetaan. Siltä osin kuin nämä henkilöt olivat ehtineet maksaa korotettua vakuutusmaksua, vakuutusyhtiö palautti heille korotuksen määrän. Toiseen ryhmään kuuluivat ne vakuutuksenottajat, joille vakuutusyhtiö ei ollut vielä ehtinyt lähettää ehtomuutoskirjettä. Näille henkilöille lähetettiin ilmoitus tuotteen lakkauttamisesta. Kolmas ryhmä muodostui niistä muutamista vakuutuksenottajista, jotka olivat valittaneet ehtomuutoksesta. Kyseisen vakuutustuotteen lakkauttaminen on viety loppuun eikä tuotetta enää ole vakuutusyhtiön vakuutuskannassa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus irtisanoa A:n syöpävakuutus päättymään. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut peruuttaneensa A:n vakuutukseen tehdyn maksunkorotuksen ja palauttavansa A:lle häneltä perityn maksunkorotuksen osuuden. Koska asia on tältä osin riidaton, Vakuutuslautakunta ei ratkaisusuosituksessa käsittele asiaa maksunkorotuksen osalta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusta sovittaessa voimassa olleen vakuutussopimuslain 5.1 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 17 a §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa tapaturmavakuutus ja sairausvakuutus vakuutusehtojen nojalla) mukaan sellaisen tapaturmavakuutuksen ja sairausvakuutuksen ehdoissa, jonka vakuutusmaksu on sovittu suoritettavaksi säännöllisin väliajoin (vakuutusmaksukausi), voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutusmaksukauden päättyessä. Jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vain kalenterivuoden lopussa.

Vakuutusta ei saa irtisanoa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että on sattunut vakuutustapahtuma. Irtisanomisperusteen on muutoinkin oltava hyvän vakuutustavan mukainen.

Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen 1 momentin mukaista vakuutuksen voimassaolon päättymisajankohtaa. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä pykälässä säädetään, irtisanominen on mitätön.

Vakuutusehtojen kohdan 9 Vakuutussopimuksen päättyminen alakohdan 9.2 mukaan [vakuutusyhtiö] voi irtisanoa vakuutuksen kokonaan tai pelkästään kohdan 5.6 mukaista hoitopalvelukorvausta koskevilta osin päättyväksi vakuutusmaksukauden lopussa viimeistään kuukautta ennen vakuutusmaksukauden päättymistä lähetetyllä kirjallisella ilmoituksella, jossa on mainittu irtisanomisen peruste. Jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi kunkin kalenterivuoden lopussa.

Asian arviointi

1. Irtisanomisperusteen arviointi

Vakuutusyhtiön oikeutta irtisanoa syöpävakuutus arvioidaan vakuutussopimuslain sairausvakuutuksen irtisanomista koskevien säännösten perusteella. Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa sairausvakuutus päättymään vakuutussopimuslain 17 a §:n mukaisesti. Kyseisen lainkohdan mukaan vakuutusta ei saa irtisanoa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että on sattunut vakuutustapahtuma. Irtisanomisperusteen on muutoinkin oltava hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutusyhtiö on varannut vakuutusehdoissa itselleen oikeuden irtisanoa vakuutussopimus vakuutussopimuslain 17 a §:n mukaisesti. Yhtiön mukaan se on irtisanonut päättymään sellaiset vuosina 2007 ja 2008 otetut syöpävakuutukset, jotka ovat olleet irtisanomisen tapahtuessa voimassa entisin ehdoin. Vakuutusyhtiön mukaan se toimeenpani vuonna 2014 syöpävakuutuksia koskevan ehtomuutoksen. Vakuutuslautakunnan annettua syksyllä 2014 ensimmäiset ehtomuutosta koskeneet ratkaisusuosituksensa vakuutusyhtiö kuitenkin pysäytti ehtomuutosten toimeenpanon ja lakkautti vakuutuksen. Nyt irtisanottujen vakuutusten joukko on lisävastineen mukaan muodostunut sellaisista vakuutuksenottajista, joille ehtomuutoskirje oli lähetetty, mutta joita vakuutusyhtiö ei vielä ollut tavoitellut puhelimitse, sekä niistä vakuutuksenottajista, joille vakuutusyhtiö ei ollut vielä ehtinyt lähettää ehtomuutoskirjettä. Lisäksi irtisanominen on koskenut vakuutuksenottajia, jotka ovat reklamoineet ehtomuutoksesta. Sen sijaan nyt tehtyä irtisanomista ei ole vakuutusyhtiön mukaan kohdistettu niihin vakuutuksenottajiin, joihin vakuutusyhtiö on vuoden 2014 ehtomuutosta koskevan ilmoituksen jälkeen ollut puhelimitse yhteydessä ja joiden kanssa on sovittu uudesta vakuutusmaksurakenteesta.

Arvioidessaan sitä, onko vakuutusyhtiön käyttämä irtisanomisperuste ollut lain edellyttämällä tavalla hyvän vakuutustavan mukainen, lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 17 a §:n esitöissä (HE 63/2009, s. 22) viitataan hyväksyttävien, hyvän vakuutustavan mukaisten perusteiden osalta jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomista koskevan 16.2 §:n perusteluihin. Kyseisen kohdan mukaan (HE 63/2009, s. 20) vakuutuksen irtisanominen voi kohdistua myös kaikkiin tietyn vakuutuksen ottajiin. Hyvän vakuutustavan mukainen hyväksyttävä syy irtisanoa vakuutus voi olla esimerkiksi se, että vakuutus on muuttunut tappiolliseksi ja vakuutuksenantaja haluaa sen vuoksi poistaa sen tuotevalikoimastaan. Käytännössä koko vakuutuskannan irtisanominen on kuitenkin vasta viimekätinen toimenpide. Yleensä vakuutuksenantaja pyrkii parantamaan vakuutuksen kannattavuutta vakuusmaksua korottamalla tai vakuutusehtoja muutoin muuttamalla. Hyväksyttävä syy irtisanoa koko vakuutuskanta voi olla myös se, että vakuutuksenantaja haluaa tehdä sellaisia muutoksia sopimusehtoihin, jotka vaikuttavat keskeisesti vakuutusturvan sisältöön, tai olla enää myöntämättä vakuutusta markkinoitaessa luvattua keskeistä etua.

Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vakuutusten irtisanomisen syynä on ollut alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti voimassa olleiden vakuutusten kielteinen vahinkokehitys ja jäljellä olevan näillä ehdoilla voimassa olevan vakuutuskannan kannattamattomuus. Irtisanominen on saatu selvitys huomioiden kohdistettu kaikkiin tämän sisältöisenä voimassa olleisiin vakuutussopimuksiin ja vakuutusyhtiö on samalla tarjonnut tilalle uutta syöpävakuutusta eri hinnalla ilman terveysselvitystä.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön irtisanomisperustetta edellä kuvatut olosuhteet kokonaisuutena huomioiden lain edellyttämän hyvän vakuutustavan mukaisena. Lautakunta katsoo vakuutusyhtiön tekemän A:n vakuutussopimuksen irtisanomisen olleen perusteeltaan lain mukainen.

2. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus sopimusta sovittaessa

A valituksen mukaan hänelle on vakuutusta otettaessa luvattu, että vakuutusmaksu tule pysymään muuttumattomana vakuutuksen voimassaoloajan. Vakuutus tulee A:n mukaan pitää voimassa näillä ehdoilla siihen saakka, kun hän on 65-vuotias.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiön tulee ennen vakuutussopimuksen päättämistä antaa vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Jos vakuutusyhtiö on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa puutteellisesti tai antanut vakuutuksesta virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoa, on vakuutussopimus lain mukaan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käytettävissä olevan vakuutuksen tuoteselosteen mukaan ”vakuutuksen hinta määräytyy tämänhetkisen ikäsi mukaan ja pysyy samana koko vakuutuksen voimassaolon ajan.” Tuoteselosteen mukaan ”vakuutusmaksusi [on myöntämisiän mukaisesti] €/kk niin kauan kuin haluat pitää vakuutuksen voimassa, kuitenkin korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Vakuutus lakkaa, jos kanta-asiakkuutesi [kaupan alan yritykseen] päättyy.”

Ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutusyhtiö on nimenomaisesti ja esimerkkiä käyttäen kertonut, että vakuutusmaksu määräytyy hakijan tämänhetkisen iän mukaan ja pysyy samana koko vakuutuksen voimassaoloajan. A:lla on ollut aihetta käsittää, että vakuutus pysyy voimassa samanhintaisena koko vakuutuksen voimassaolon ajan. Tuoteselosteesta tai Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että vakuutusyhtiö olisi sitoutunut joka tapauksessa pitämään vakuutuksen voimassa siihen saakka, kun vakuutettu on 65-vuotias. Asiakirjoista ja Vakuutuslautakunnalle esitystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että vakuutusyhtiö olisi luopunut vakuutussopimuslain 17 a §:n mukaisesta irtisanomisoikeudestaan. Tähän viittaa myös se, että vakuutusehdoissa on maininta irtisanomisoikeudesta. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta koskevista säännöksistä ei siten tässä tapauksessa seuraa rajoitusta vedota vakuutuksen irtisanomista koskevaan sopimusehtoon. Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että vakuutusyhtiö olisi antanut tällaista sitoumusta vakuutuksen voimassaoloaikana.

3. Irtisanomismenettely

A:n vakuutuksessa vakuutusmaksu on sovittu maksettavaksi kerran kuukaudessa. Tämä merkitsee sitä, että A:n vakuutuksen vakuutusmaksukausi on yksi kuukausi. Vakuutussopimuslain 17.1 a §:n mukaan silloin, kun vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vain kalenterivuoden lopussa. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan, jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä pykälässä säädetään, irtisanominen on mitätön.

Vakuutusyhtiö on irtisanonut A:n vakuutuksen päättymään vakuutuksen vuosipäivänä 9.7.2015. Kun A:n syöpävakuutuksessa on kysymys vakuutuksesta, jonka vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi, vakuutuksen päättymispäivä määräytyy suoraan lain nojalla eikä vakuutusyhtiöllä ole ollut oikeutta määrätä sitä kalenterivuoden loppua aikaisemmaksi.

Vakuutussopimuslain 17.3 a §:n mukaan irtisanomisilmoituksessa on nimenomaisesti mainittava vain irtisanomisperuste. Momentissa on myös säädetty, että irtisanominen on mitätön, jollei sitä tehdä siten kuin 17 a §:ssä säädetään. Mitättömyysseuraamuksen tavoitteena on ensisijaisesti se, että vakuutuksia ei irtisanota hyvän vakuutustavan vastaisilla perusteilla.

Puheena olevasta lainkohdasta ei suoraan ilmene mitä muita seikkoja kuin irtisanomisperuste irtisanomisilmoituksessa on mainittava. Niin kuin edellä on todettu, vakuutussopimuksen päättymisajankohta määräytyy suoraan lain nojalla. Irtisanomisilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuksen päättymisajankohtaa. Tiedolla vakuutuksen päättymisajajankohdasta ja sillä että se annetaan riittävän ajoissa, on merkitystä vakuutuksenottajalle, jotta hän voi halutessaan järjestää vakuutusturvansa uudelleen. Vakuutuslautakunta katsoo, että näistä syistä vakuutusyhtiöltä voidaan edellyttää, että se lain mukaisessa määräajassa ennen vakuutuksen päättymistä mainitsee irtisanomisilmoituksessa irtisanomisperusteen lisäksi vakuutuksen päättymisajankohdan oikein, vaikka se määräytyykin suoraan lain nojalla. Muussa tapauksessa irtisanominen on mitätön.

Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa irtisanonut A:n syöpävakuutusta siten kuin vakuutussopimuslain 17 a §:ssä säädetään eli päättyväksi kalenterivuoden lopussa, joten irtisanominen on mitätön. Koska 9.3.2015 toimitettu irtisanominen on mitätön, se merkitsee myöskin sitä, että A:n syöpävakuutus ei ole tehokkaasti päättynyt sanotun irtisanomisen perusteella kalenterivuoden 2015 lopussa.

A:n syöpävakuutus ei siis edellä sanotun vuoksi ole päättynyt 9.3.2015 päivätyn irtisanomisilmoituksen perusteella. Näin ollen A:n vakuutus on ollut voimassa myös 9.7.2015 jälkeen entisin ehdoin. Kun A on ilmoituksensa perusteella maksanut vakuutusyhtiölle korkeampaa vakuutusmaksua, tulee vakuutusyhtiön palauttaa A:lle häneltä perityn vakuutusmaksun ja sopimuksen mukaisen vakuutusmaksun (9,90 euroa kuukaudessa) erotus.

Vakuutusyhtiön kirjelmistä ilmenevä irtisanomistahto ja edellä vakuutusyhtiön irtisanomisoikeudesta todettu huomioiden Vakuutuslautakunta kuitenkin huomauttaa, että vakuutusyhtiöllä on jatkossakin vakuutussopimuslain 17 a §:n mukainen irtisanomisoikeus, jota lain mukaisesti käyttämällä yhtiö voi päättää A:n 2008 voimaan tulleen vakuutussopimuksen.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön käyttämä irtisanomisperuste on ollut lain mukainen eikä vakuutusyhtiö ole sitoutunut pitämään vakuutussopimusta voimassa, kunnes A on täyttänyt 65 vuotta. Irtisanomista ei ole kuitenkaan tehty lain mukaisessa järjestyksessä. A:n syöpävakuutus on voimassa alkuperäisin ehdoin. Siltä osin kun A on maksanut vakuutusyhtiölle korkeampaa vakuutusmaksua, tulee vakuutusyhtiön palauttaa A:lle häneltä perityn vakuutusmaksun ja sopimuksen mukaisen vakuutusmaksun (9,90 euroa kuukaudessa) erotus.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Niklander ja Sibakov. Eri mieltä olevien jäsenten Ahlrothin ja Kummoisen lausunto on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:

Ahlroth (eri mieltä)

Kummoinen (eri mieltä)

Niklander

Sibakov

Liite ratkaisusuositukseen VKL 377/15

Eri mieltä olevien lausunto

Jäsenet Ahlroth ja Kummoinen: Toteamme tapauksen arvioinnin osalta seuraavaa.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus sopimuksen tekemisen yhteydessä

A on valituksessaan vedonnut siihen, että vakuutuksen markkinoinnissa on korostettu vakuutuksen kuukausimaksun pysyvän samana koko vakuutuksen voimassaoloajan 65 ikävuoteen saakka. A vaatii, että vakuutus tulee pitää voimassa alkuperäisin maksuehdoin, kunnes hän on täyttänyt 65 vuotta.

Lautakunnan käytettävissä olevan vakuutuksen tuoteselosteen mukaan ”vakuutuksen hinta määräytyy tämänhetkisen ikäsi mukaan ja pysyy samana koko vakuutuksen voimassaolon ajan.” Tekstin mukaan ”vakuutusmaksusi [on myöntämisiän mukaisesti] €/kk niin kauan kuin haluat pitää vakuutuksen voimassa, kuitenkin korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Vakuutus lakkaa, jos kanta-asiakkuutesi [kaupan alan yritykseen] päättyy.”

Samassa yhteydessä markkinoinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, että vakuutus on voimassa korkeintaan 65-vuotiaaksi ja että vakuutus lakkaa kanta-asiakkuuden päättyessä. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että se ennen sopimuksen tekemistä olisi kiinnittänyt vakuutuksenottajan huomiota siihen mahdollisuuteen, että vakuutus voisi päättyä vakuutusyhtiön suorittaman irtisanomisen johdosta. Katsomme, että vakuutusyhtiön olisi tullut kiinnittää huomiota vakuutusehtojen mukaiseen irtisanomisoikeuteen tilanteessa, jossa markkinoitu hintaetu muodostuu sitä suuremmaksi mitä nuorempana vakuutuksen ottaa ja mitä kauemmin vakuutus on voimassa. Näin vakuutusyhtiön olisi tullut toimia, vaikka vakioehtoihin sisältyvä irtisanomisehto perustuu vakuutussopimuslain säännöksiin. Kun yhtiö ei ole näin toiminut, A:lla ollut aihetta saamiensa tietojen perusteella käsittää, että vakuutus on markkinoinnissa ilmenevin rajoituksin voimassa niin kauan kuin hän täyttää vakuutusmaksuvelvollisuutensa. Vakuutusyhtiöllä ei ole siten oikeutta irtisanoa vakuutusta vakioehtojen irtisanomisoikeutta koskevan kohdan nojalla.

Irtisanomisperusteen ja irtisanomismenettelyn lainmukaisuus

Edellä mainitun johdosta ei ole aihetta ottaa kantaa siihen, onko irtisanomisperuste hyvän vakuutustavan mukainen tai onko irtisanominen suoritettu laissa säädetyllä tavalla.