Tapahtumatiedot

Virallinen syyttäjä esitti vakuutetulle haastehakemuksen, joka koski rikos­hyödyn menettämistä valtiolle. Haasteen mukaan vakuutettu oli ollut suosittelumarkkinointiin perustuneen klubin jäsen. Hän oli sijoittanut klubiin omia varoja yhteensä 16.000 euroa ja klubi oli maksanut hänelle tuottoina yhteensä 33.328 euroa. Haasteen mukaan vakuutetun saama hyöty oli peräisin muiden henkilöiden petollisessa tarkoituksessa tekemistä rikoksista, joilla oli erehdytetty lukuisia ihmisiä sijoittamaan klubiin varoja siinä uskossa, että klubi kävisi sijoitetuilla varoilla tuottoisaa urheiluvedonlyöntiä ja valuuttakauppaa. Klubi maksoi rahavaroja ulos osalle klubin jäsenistä pelkästään myöhemmin mukaan liittyneiden henkilöiden maksamilla varoilla taikka aiemmin liittyneiden jäsenten tekemistä lisäsijoituksista saaduilla varoilla. Haasteen mukaan vakuutetun klubista saama hyöty on perustunut klubin toiminnassa tehtyihin rikoksiin, jotka on tehty rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti myös hänen hyväkseen.

Vakuutettu haki kyseiseen asiaan oikeusturvaetua kotivakuutukseensa liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusehtojen mukaan rikosasian osalta kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma silloin, kun vakuutetun esittämä yksityisoikeudellinen vaatimus kiistetään perusteeltaan tai määrältään tai kun kyseessä on syytteen nostaminen tai jatkaminen vakuutettua vastaan asianomistajan toimesta, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai peruuttanut syytteen.

Tässä tapauksessa on kyse virallisen syyttäjän vakuutettua kohtaan esittämän vaatimuksen vastustamisesta. Kyseinen asia ei täytä yllä mainittujen korvatta­vien vakuutustapahtumien tunnusmerkkejä.

Kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi myöntää asiaan oikeusturvaetua.

 

Valitus

Vakuutettu on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Vakuutettu toteaa, että häntä ei syytetä asiassa mistään rikoksesta. Asia on epätyypillinen rikosasia, koska tässä prosessissa kenenkään ei väitetä syyllistyneen rikokseen. Tämän vuoksi vakuutusehdoissa ei ole varauduttu tämäntyyppisiin asioihin. Vakuutusehtojen sanamuodon mukainen tulkinta johtaa vakuutetun kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vakuutetun mielestä kyseessä on riita-asiaan rinnastettava asia, jossa kantajana on valtio ja vastaajana vakuutettu. Vakuutetun mukaan ainakin kaksi muuta vakuutusyhtiötä on jo myöntänyt vastaavissa tapauksissa vakuutetuille oikeusturvaedun. Koska vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot ovat käytännössä identtiset, aiheuttaa vakuutusyhtiön tulkinta tässä tapauksessa vahinkoa vakuutetulle.

Vakuutettu katsoo, että tässä, epäselvässä tapauksessa vakuutusehtoja tulisi soveltaa vakuutetun hyväksi.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin ja toteaa, että oikeusturvaetu voidaan lähtökohtaisesti myöntää erilaisissa riita-, hakemus- ja rikosasioissa. Vakuutusehdoissa on erikseen määritelty korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkit. Vakuutettu on saanut haasteen rikosasiassa, johon liittyen häneltä on pyydetty kirjallista vastausta käräjäoikeudelle. Vakuutettu on asiassa vastaajana. Vaikka asia olisikin rikosasiana epätyypillinen, käy asiakirjoista kuitenkin kiistatta ilmi, että kyse on rikosasiasta, ei riita- tai hakemusasiasta.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan oikeusturvaetu rikosasiassa voidaan myöntää joko asiassa, jossa vakuutettu on esittänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen asianomistajan roolissa ja kyseinen vaatimus on kiistetty tai asiassa, jossa vakuutettua vastaan on nostettu syyte tai syytettä on jatkettu asianomistajan toimesta, sen jälkeen kun virallinen syyttäjä on peruuttanut syytteen tai päättänyt jättää sen nostamatta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseessä oleva asia täytä yllä mainitun korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkkejä. Vakuutettu ei ole esittänyt asiassa asianomistajana yksityisoikeudellisia vaatimuksia eikä asianomistaja ole nostanut syytettä tai jatkanut syytettä virallisen syyttäjän jätettyä syyttämättä tai peruutettua syytteen. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutustapahtuman määritelmä on selkeä eikä siinä ole tulkinnanvaraisuutta.

Se, että vakuutusehdoissa ei ole varauduttu kaikkiin oikeudellisiin asioihin, ei tee vakuutustapahtumasta korvattavaa eikä ehtojen sananmukaista tulkintaa ja vakuutussopimuksen noudattamista voida pitää vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomana.

Vakuutettu kertoo valituksessaan, että osa vakuutusyhtiöistä on myöntänyt vastaavissa tapauksissa oikeusturvaedun. Vakuutusyhtiö toteaa, etteivät muiden vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot tai niiden tulkinta sido vakuutuksenantajaa. Jokainen vakuutusyhtiö voi lieventää ehtotulkintaansa vakuutetun hyväksi. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tässä asiassa, vaan yhtiö katsoo edelleen, että kysymys on vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan välisestä sopimuksesta ja siihen liittyvien vakuutusehtojen soveltamisesta. Kyseessä oleva asia ei täytä tähän tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen perusteella korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkkejä. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kysymyksessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

 

Kotivakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Ehtokohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on

riita- ja hakemusasiassa

• riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

rikosasiassa

• vakuutetun esittämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen kiistäminen perusteeltaan tai määrältään
• syytteen nostaminen tai jatkaminen vakuutettua vastaan asianomistajan toimesta, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai on sen peruuttanut.

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että vakuutettu on ollut jäsenenä suosittelumarkkinointiin perustuneessa klubissa. Vakuutettu on sijoittanut klubiin omia varojaan ja klubi on maksanut hänelle tuottoja. Vakuutetun klubista saama nettohyöty oli 17.328 euroa. Tuomioistuin on tuominnut eräitä klubin johtohenkilöitä lainvoimaa vailla olevalla tuomiolla törkeästä petoksesta ja avunannosta törkeään petokseen. Virallinen syyttäjä on sittemmin vaatinut myös vakuutetulta rikoshyödyn menettämistä valtiolle. Haastehakemus perustuu rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty. Tuomioistuin on otsikoinut kyseisen haasteen haasteeksi rikos­asiassa.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdassa 4.1 on tarkemmin määritelty vakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä ei ole tässä ehtokohdassa korvattavaksi määritelty rikosasia. Vakuutettu puolestaan on vedonnut siihen, että kyseessä on epätyypillinen rikosasia, johon vakuutusehdoissa ei ole varauduttu. Tämän vuoksi vakuutettu katsoo, että ehtokohta on epäselvä ja sitä tulisi tulkita vakuutuksenottajan hyväksi. Vakuutettu katsoo lisäksi, että ehtojen sanamuodon mukainen tulkinta johtaisi vakuutetun kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Vakuutettu on vedonnut myös siihen, että eräät muut yhtiöt ovat myöntäneet vastaavissa tapauksissa oikeusturvaedun, vaikka ehtojen sanamuoto on käytännössä identtinen.

Rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella määrättävä konfiskaatio ei edellytä, että rikoksesta hyötynyt olisi osallistunut rikoksen tekemiseen tai olisi tietoinen rikoksesta tai sen tekijästä. Kyseiseen pykälään perustuvassa konfiskaatiovaatimuksessa on myös rikoksesta hyötyneen osalta lähtökohtaisesti kyse rikosasiasta, vaikka häntä ei rikoksesta syytetäkään. Näin ollen asian arviointiin sovelletaan oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 4.1 rikosasiaa koskevia kohtia. Kyseisessä kohdassa on tarkemmin määritelty, milloin rikosasiassa kyseessä on vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Tässä tapauksessa kyseessä ei ole vakuutetun esittämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen kiistäminen eikä myöskään syytteen nostaminen tai jatkaminen vakuutettua vastaan asianomistajan toimesta syyttäjän päätettyä jättää syyte nostamatta tai syyttäjän peruttua syyte. Näin ollen kyse ei ole vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Lautakunta toteaa, että kyseinen ehtokohta ei ole epäselvä. Kyseisen ehtokohdan soveltamisen ei myöskään voida katsoa johtavan tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vakuutettu on vedonnut myös siihen, että eräät muut yhtiöt ovat vastaavissa tapauksissa ja saman ehtokohdan perusteella myöntäneet oikeusturvaedun. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö voi niin halutessaan korvata vahingon vakuutus­ehtojensa vastaisesti. Tämä ei kuitenkaan sido muita vakuutusyhtiöitä.

Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön hylkäävä päätös on tässä tapauksessa ollut sen vakuutusehtojen mukainen eikä lautakunta tämän vuoksi suosita muutosta asiassa.

Asian ovat ratkaisseet jäsenet Eskuri ja Korpiola sekä varajäsen Hirviniemi. Ohessa liitteenä puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Rusasen eriävä mielipide. Sihteerinä toimi Haapasaari.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA