Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja huomasi joulukuussa 2011, että lämpötila hänen vapaa-ajan asunnossaan oli noussut yllättäen. Tammikuussa 2012 maalämpöpumpun havaittiin rikkoutuneen ja helmikuussa huomattiin, että lattialaatat olivat irronneet. Korvausta laattojen irtoamisesta on haettu kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vakuutuksenottajalle 3.4.2012 lähettämässään sähköpostiviestissä, ettei korvausta voida suorittaa, koska lattialaattojen irtoaminen on vakuutusyhtiön mukaan johtunut materiaali- tai työvirheestä. Tällaisia työvirheitä ovat esimerkiksi se, että laatoitettavaa pintaa ei ole puhdistettu liasta ja pölystä tai kiinnityslaasti on ehtinyt kuivua ja kovettua liikaa ennen laattojen kiinnittämistä. Kiinnityslasti ei tartu kunnolla laattaan kiinni, jos laatoittaminen on tehty ”nahoittuneen” kiinnityslastin tai likaisen alustan päälle. Tällaisia vahinkoja ei ole Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä katsottu ennalta arvaamattomiksi vahingoiksi.
Vakuutuksenottaja on 10.4.2012 lähettämässään sähköpostissa ihmetellyt, miten yhtiön väittämä asennus- tai materiaalivirhe ei ole tullut ilmi aiemmin vaikka lattia on kestänyt normaaleja olosuhteita jo 10 vuotta. Vakuutuksenottaja katsoo, että termostaatin rikkoutumisesta aiheutunut vaurio lattialle tulisi korvata laajasta kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut 21.9.2012 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vaikka laattojen irtoaminen on tapahtunut vasta kyseisen lämmönnousun yhteydessä, on irtoamisen alkuperäinen syy kuitenkin laattojen puutteellinen kiinnitys alustaansa. Kyse ei ole korvattavasta tapahtumasta, vaikka laattojen irtoaminen on tullut ilmi äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman yhteydessä, kun maalämpöpumppu on rikkoutunut.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on 13.6.2014 päivätyssä valituksessaan ilmoittanut tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut 10.7.2014 päivätyssä vastineessaan, että laatoituksen irtoamisen syynä on todennäköisimmin ollut alustabetonin pidemmän ajan kuluessa tapahtunut kutistuminen ja laatoituksen irtoaminen on myös tapahtunut vähitellen. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 81/08, on katsottu että oikein tehty laattalattia kestää tässä tapauksessa kuvatun kaltaisen lämmönnousun. Tässä tapauksessa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että lattia olisi aiemmin joutunut vastaavanlaisen lämmönnousun kohteeksi.
Vakuutusyhtiön asiantuntijoiden mukaan laattojen irtoamisen perimmäiset syyt eivät yleensä ole äkillisiä. Yksi mahdollisista syistä laattojen irtoamiseen on ollut laatoittaminen melko nuoren betonin päälle, jolloin betonialustan kuivumista ja kutistamista ei ole ehtinyt tapahtua riittävästi. Tuore betoni sisältää kosteutta, jonka kuivuminen tapahtuu hitaasti kestäen useita kuukausia. Betoni kutistuu kuivuessaan ja kovettuessaan kemiallisten reaktioiden seurauksena. Suurin osa kutistumisesta tapahtuu puolen vuoden aikana, mutta kutistuminen jatkuu useita vuosia. Jos laatat asennetaan siinä vaiheessa, kun betonin kutistuminen on vielä osittain kesken, betonilaatan kutistumisesta aiheutuu laattakerrokseen puristusvoimia sekä laatoituksen ja betonialustan välille leikkausvoimia. Laatat voivat irrota näiden voimien yhteisvaikutuksesta.
Rakenteessa vallinneesta, kutistumisen aiheuttamasta jännitystilasta johtuen irtoaminen tietyllä alueella voi tapahtua äkillisesti, esimerkiksi lämpötilamuutosten yhteydessä. Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten (SisäRYL 2000, kohta 74.3 Alusta) mukaan laatoitettavan alustan tulee olla niin kiinteä ja liikkumaton, että laatoitus säilyy ehjänä. Liikkumattomuudella tarkoitetaan rakenteen jäykkyyttä ja toisaalta tilaa, jolloin esimerkiksi betonin kutistumat, hiipumat tai muut tekijät eivät enää aiheuta liikettä valmiiseen laatoitukseen.
Lattian tavanomaista suuremmat lämpötilanvaihtelut eivät ole syynä klinkkerilaattapinnoitteen irtoamiseen alustastaan silloin, kun rakenne on suunniteltu ja toteutettu oikein. Jotta vaurioita syntyisi, tulisi lämpötilaeron olla lisäksi useita kymmeniä asteita, kuten diplomi-insinööri Seppo Petrow on katsonut asiantuntijalausunnossaan Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 166/98.
Jotta keraamiset laatat irtoaisivat alustastaan rakenteen lämpötilan noustessa, tulisi betonialustan ja laattojen lämpöpitenemisominaisuuksien poiketa huomattavasti toisistaan. Tällöinkin edellytyksenä olisi, että keraamisten laattojen pituuden lämpötilakerroin olisi suurempi kuin alustan. Asiantuntijoiden käsityksen ja Pukkila Oy:stä saatujen tietojen mukaan keraamisten laattojen pituuden lämpötilakerroin on pienempi kuin betonin. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että lämpötilan kohotessa 50 astetta, laattakerros laajenee metrin matkalla 0,3 millimetriä ja alustabetoni laajenee 0,6 millimetriä. Laattoja irrottavia pakkovoimia ei laatan lämmetessä tai jäähtyessä pääse näin ollen syntymään koska laattojen lämpötilakerroin on pienempi kuin betonin ja kertoimet ovat lähellä toisiaan. Näin ollen muodonmuutokset keskittyvät lattiasaumoihin, jotka aukeavat ja menevät umpeen lämpötilojen vaihdellessa.
Vakuutuksenottajan kiinteistössä on vesikiertoinen lattialämmitys, johon kuuluvat lämpötilanvaihtelut eivät ole ennalta arvaamattomia ilmiöitä. Siitä, miten korkeaksi lattia lämpötila on venttiilin jumiutumisen seurauksena kohonnut, ei ole tarkkaa tietoa. Vaikka lämpötilanvaihtelut olisivatkin normaalia suurempia, eivät ne edellä kuvatun mukaisesti voi aiheuttaa laattojen irtoamista, jos laatat on alun perin asennettu oikein. Voimakkaat lämpötilavaihtelut voivat nopeuttaa laattojen irtoamista, mutta ne eivät ole irtoamisen varsinainen ja ensisijainen syy.
Selvitykset
L Oy:n 7.3.2012 päivätyn korjausselvityksen mukaan vakuutuksenottaja ilmoitti yritykselle maalämpöpumpun toimintahäiriöstä, jonka asentaja P katsoi myöhemmin johtuvan vaihtoventtiilin jumiutumisesta yhteen asentoon. Tämä johti siihen, että lämpöpumppu lämmitti käyttöveden sijaan lattialämmitystä, mikä johti rakennuksen lämpötilan nousemiseen tarpeettoman suureksi. Asetukset säädettiin siten, ettei rakennus lämpenisi liikaa ja pumppuun hankittiin varaosa rikkoutuneen tilalle.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko laattojen irtoamisen syynä ollut jokin ennalta arvaamaton ja äkillinen vahinkotapahtuma vai onko vahinko johtunut rajoitusehdon mukaisesta materiaali- tai työvirheestä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennukselle tai irtaimistolle itselleen suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta, perustamis- tai rakennusvirheestä, rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa.
Asian arviointi
Vakuutuksenottaja huomasi joulukuussa 2011, että lämpötila hänen vapaa-ajan asunnossaan oli noussut yllättäen ja tammikuussa 2012 havaittiin, että maalämpöpumppu oli rikkoutunut. Vesikiertoon pääsi liian kuumaa vettä ja kuuma vesi lattian alla kuivatti laattoja. Helmikuussa huomattiin, että lattialaatat olivat irronneet. Korvausta laattojen irtoamisesta on haettu kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että vaikka lämpötilanvaihtelut olisivatkin normaalia suurempia, eivät ne voi aiheuttaa laattojen irtoamista, jos laatat on alun perin asennettu oikein. Vahinko johtuu yhtiön mukaan olennaisesti asennusvirheestä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että vahinko on johtunut rajoitusehdon mukaisesti tilanteesta. Diplomi-insinööri Seppo Petrow on katsonut asiantuntijalausunnossaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 166/98, että keraamisten laattojen irtoaminen alustastaan voi teoriassa tapahtua siten, että keraamisten laattojen lämpötila on korkeampi kuin alustan, jolloin alustan ja laattojen välille syntyy leikkausvoima, joka irrottaa laatat. Toinen vaihtoehto on, että betonialustan ja laattojen lämpöpitenemisominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tällöin edellytyksenä on, että keraamisten laattojen pituuden lämpötilakerroin on suurempi kuin alustan. Keraamisille laatoille kerroin on pienempi kuin betonille ja lisäksi kertoimet ovat lähellä toisiaan, joten laattoja irrottavia pakkovoimia ei pääse syntymään laatan lämpenemisessä tai jäähtymisessä.
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä ei käytössä olevien tietojen perusteella voi syntyä tilannetta, jossa laattakerroksen lämpötila olisi korkeampi kuin alustan, vaan tilanne on aina päinvastoin. Lisäksi lämpötilaeron tulisi olla useita kymmeniä lämpöaseita, jotta vaurioita voisi syntyä.
Ottaen huomioon edellä mainittu asiantuntijalausunto ja koska asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, kuinka korkeaksi lämpötila nousi maalämpöpumpun rikkoutumisen myötä, ei vahingon ole lautakunnan näkemyksen mukaan osoitettu johtuneen lattian ylikuumenemisesta. Kyseessä ei näin ollen ole korvattava vakuutustapahtuma.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Melander, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa