Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja oli siirtämässä traktoria toiselle kylvölohkolle suorakylvökone traktorin nostolaitteeseen kiinnitettynä. Laitteen paino tyhjänä on 3 800 kg ja säiliössä oli lannoitteita ja siemeniä noin 2 200 kg, jolloin kokonaispainoksi tuli noin 6 000 kg. Lohkolle johtavalla tiellä oli kuoppia, mikä aiheutti rytkäyksen traktorin nostolaitteisiin. Tämän seurauksena nostovarret tipahtivat noin 20 senttimetriä alaspäin. Korjaamolla todettiin nostovarren retkahtaneen toiselta puolelta. Nostovarren sisäpuolinen uritus oli rikkoontunut ja akselin urituksessa näkyi myös vauriojälkiä. Korvausta on haettu maatilan kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös 31.7.2012

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt suorittamasta korvausta, koska kardaanikaselin rikkoutumisen syynä ei ollut isku, törmäys tai muu äkillisesti ja ulkoapäin traktoria vahingoittanut tapahtuma. Vakuutusyhtiön koneasiantuntijan selvityksen mukaan tällainen vaurio sai alkunsa, kun nostovarsista rikkoutuivat boorit. Koska vaurio johtui kulumisesta ja teknisestä viasta, ei vakuutuksesta voitu suorittaa korvausta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on esittänyt, että traktorin nostolaitteesta rikkoutui booritus/rihlaus ja ettei rikkoutuminen ollut voinut johtua kulumisesta vaan tien kuopista eli vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön selvitysten mukaan nostolaitteen rikkoutuminen on ollut sisäinen rikkoutuminen. Suorakylvökoneen paino ei kohdistunut suoraan nostolaitteeseen, koska kyseessä oli vetoaisan päässä ollut hinattava laite. Kuten korjaamon lausunnossa todettiin, kyseisiin osiin oli suunniteltu kohdistuvan moninkertainen voima nostotehoon verrattuna. Kyseisessä traktorissa oli sähköinen jousitustoiminto, joka suojasi nostolaitetta ylikuormittumiselta. Tästäkin syystä oli todennäköisempää, että rikkoutuminen tapahtuisi pidemmän ajan kuluessa ja toistuvien suurten kuormitusten aiheuttamana eikä äkillisesti vahinkotilanteessa, jossa nostovarsiin kohdistuisi suorakylvökoneen rakenteen vuoksi suhteellisen pieni kuorma. Maatilakäytössä traktorin toisen puolen nostovarsi joutui usein suuremman rasituksen kohteeksi. Tämäkin tieto tuki vakuutusyhtiön näkemystä, koska tässä tapauksessa vain toisen puolen nostovarsi rikkoutui.

Selvitykset

Lautakunnalla on ollut käytössä korjauksen tehneen huoltoyhtiön lausunto. Lausunnossa on todettu, että osat, joista booritus taikka rihlaus oli pettänyt, olivat sellaisia osia, joiden tarkoitus oli kestää koko koneen käyttöikä. Tästä syystä ei ollut normaalia, että ne hajosivat kyseisen merkkisestä traktorista. Näihin osiin oli suunniteltu kohdistuvan moninkertainen voima nostotehoon verrattuna. Esimerkiksi kyseisen mallin traktoreissa oli sähköinen nostolaite jousitustoiminnolla, joka suojasi nostolaitetta ylikuormitukselta poistamalla öljyä nostosylintereiltä tilanteessa, jossa kuorma ylitti maksiminostotehon.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon MMT Johannes Tiusaselta. Häneltä on pyydetty lausuntoa käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella vahingon syistä. Hänelle on esitetty seuraavat kysymykset:

1. Mikä oli nostolaitteen vaurioitumisen syynä?
2. Johtuiko vaurio välittömästi iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä? Millä todennäköisyydellä vahinko johtuu äkillisestä ja ulkoisesta syystä?
3. Johtuiko vaurio kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai varomattomasta käsittelystä? Millä todennäköisyydellä vahinko johtuu kulumisesta?
4. Vaikuttavatko jotkin muut seikat asian arvioinnissa?

Tiusanen on lausunnossaan kertonut, että traktorilla oli hinattu maantiellä suorakylvökonetta, joka oli rakenteeltaan sellainen, että takana kulkeva jyräpyörästö kantoi osan kylvökoneen ja kylvömateriaalin painosta, traktori osan. Koska jyräpyörästö oli aivan takana, kylvökone kuormitti traktoria paljon. Kylvökone kytkettiin useimmin nostovarsiin, jotta vetoaisan saranapiste saatiin siirrettyä niin taakse, ettei aisa ottanut kiinni traktorin takarenkaisiin käännöksissä. Jos nostolaite oli vaurioitunut maantien epätasaisuudesta seuraavan iskun yhteydessä, oli selvää että tämä isku oli rikkonut nostolaitteen. Maatalouskoneet olivat poikkeuksia lukuun ottamatta jousittamattomia, ja talven aikaiset routavauriot aiheuttivat niihin yllättävän rajuja iskuja.

Traktorin nostolaitteen osalta Tiusanen on lausunut, että sen varret lepäsivät käytännössä paineöljyn varassa. Kyseisen traktorimallin nostolaitteen nostokyvyksi oli ilmoitettu 5 850 kg. Kun täynnä olevan kylvökoneen kokonaismassa oli ollut 6 000 kg, ja karkeasti ottaen puolet massasta oli nostolaitteen, puolet jyräpyörästön varassa, oli nostovarsilla ollut noin 3 000 kg staattinen kuorma. Rajussa täräyksessä impulssivoima saattoi olla moninkertainen staattiseen kuormaan nähden, joten oli hyvin uskottavaa, että nostolaitteen maksimaalinen nostokuorma oli ylittynyt reilusti. Edelleen oli huomattava, että raja-arvo 5 850 kg koski hydrauliikan nostokykyä, joten rakenteelliset osat oli mitoitettu vielä suuremmalle kuormalle, joten nostovarren nostovivun murtuminen irti vaati epätavallisen rajua iskua. Siksi oli perusteltua esittää arvio, että kyseisen kaltainen rikkoontuminen seurasi vain äkillisestä iskusta.

Traktorissa oli ylikuorman rajoitin. Tämä oli siis ylipaineventtiili, joka päästi öljyä pois nostosylinteristä, jos öljyn paine eli nostolaitteeseen kohdistuva voima kasvoi liian suureksi. Jos laitteella yritettiin nostaa liian raskasta konetta, nostohydrauliikan paine vuoti pois, eivätkä nostovarret nousseet. Jos kyydissä oli kone, johon lisättiin liikaa kuormaa, kuten vesisäiliö, niin kone valui alas maahan kun veden täyttö ylitti mainitun rajan 5 850 kg. Sen sijaan nopeassa täräyksestä aiheutuvassa impulssissa ei ylivuotoventtiilin läpi ehtinyt virrata niin suurta määrää ylipaineöljyä, että se estäisi nopean ylikuorman varsissa. Todella rajun iskun sattuessa edes poikki katkeavasta letkusta tai paineputkesta ei yleensä poistuisi öljyä niin suurella virtausnopeudella, että sillä olisi suurta pehmentävää vaikutusta iskuun.

Varomaton käsittely oli vaikea aihealue. Esimerkiksi työturvallisuustutkimuksen paradigmaan kuului, että periaatteessa jokainen työtapaturma olisi ehkäistävissä. Käytännössä maamme tieverkosto rapautui nopeasti ja juuri kevät oli maatalouskaluston kannalta ongelmallinen aika, sillä viljelijä ei vielä keväällä tuntenut talven aikana tieverkostoon syntyneiden vaurioiden paikkoja. Alkukesän aikana kuopat ja painaumat tulivat tutuiksi. Käytännössä kaikkia epätasaisuuksia ei voitu havaita ajoissa.

Kuluminen tai puutteellinen huolto olivat tässä poissuljettuja vaihtoehtoja. Varsien akselissa ja varressa oli yhteensopivat rihlaukset, ja varsi prässättiin paikalleen valmistuksen yhteydessä ja lukittiin sokalla tai ruuvilla. Varsi ja akseli eivät liikkuneet toistensa suhteen, vaan asennus oli pääasiallisesti pysyvä.

Tiusasen mukaan suurten kylvökoneiden suunnittelussa ja käytössä oli kaksi pulmaa. Rakenne, jossa koneen kannatuspyörät olivat koneen takana, aiheutti suuren kuorman traktorille. Markkinoilla oli myös koneita, joiden tasapaino oli parempi. Raskaat kylvökoneet sopisivat paremmin traktorin vetokoukulla hinattaviksi, jolloin koneen massa ei olisi traktorin hydrauliikan varassa.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on antanut saamansa asiantuntijalausunnon tiedoksi vakuutusyhtiölle, joka on antanut saamansa uuden selvityksen perusteella lisävastineen. Vakuutuksenottaja ei ole antanut asiaan erillistä lisävastinetta.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että asiantuntijalausunnossa ei ollut esitetty tukea väitteelle, jonka mukaan vahingon syynä ei voinut olla kuluminen. Lähtökohtaisesti osien kuluminen oli aina mahdollista. Ottaen huomioon rasituksen, joka nostovarsiin kohdistui, yhtiö piti kulumista tässä tapauksessa todennäköisimpänä syynä vahingolle. Jos isku olisi ollut niin voimakas, että se olisi kylvökoneen massalla kyennyt rikkomaan ehjän nostolaitteen, olisi samassa yhteydessä oletettavasti aiheutunut muitakin vaurioita. Traktorista tai suorakylvökoneesta ei kuitenkaan ollut rikkoutunut mitään muuta ja toinen nostovarsistakin säilyi ehjänä.

Asiantuntijalausunnossa oli esitetty, että traktorin ylikuorman rajoittimesta ei olisi hyötyä tämäntyyppisessä vahingossa. Rajoittimella olisi merkitystä lähinnä nostovarsien nostaessa raskasta konetta. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut asiaa maahantuojalta ja toteaa, että kyseessä oli sähköinen jousitustoiminto, joka suojasi nostolaitetta ylikuormitustilanteilta. Se oli suunniteltu nimenomaan tällaisia usein toistuvia äkillisiä iskuja varten. Jousitustoiminto toimii iskunvaimentimena. Se ei ollut varoventtiilityyppinen ylipaineventtiili, vaan se vaimensi iskuja riippumatta siitä, kuinka suuria ne olivat.

Yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään. Vakuutuksenottaja ilmoitti vahingosta vasta, kun kone oli jo korjattu, eivätkä rikkoutuneet osat olleet enää tallessa, kun asiaa häneltä vahinkoselvittelyn yhteydessä tiedusteltiin. Se, että rikkoutuneita osia ei ollut mahdollisuutta tarkistaa, vaikeutti olennaisesti vahingon syyn selvittämistä.

Yhtiö on katsonut, että suorakylvökoneen nostovarsille tuottamaa rasitusta ei voitu pitää traktoria ulkoapäin vahingoittaneena syynä, koska kylvökone oli ollut kiinni traktorissa. Mahdollinen tiessä oleva kuoppa ei ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla välittömästi aiheuttanut traktorille vauriota.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

20.1.3 Törmäysvahingot

Vakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut

• työkoneen tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
• iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
• kuljetettaessa vakuutuksen kohdetta toisella kulkuneuvolla
• työkoneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa ja purettaessa

…

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa,

• joka on aiheutunut työkoneen osalle tai laitteelle kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai varomattomasta käsittelystä.

Ratkaisu

Korvauksenvaatijan tulee näyttää, että vahinko on aiheutunut korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.

Asiassa on kyse siitä, voidaanko syntyneiden vahinkojen esitetyn selvityksen perusteella katsoa johtuneen ulkoisesta syystä vai onko kyseessä työkoneen osalle kulumisesta aiheutunut vahinko. Esitetyn selvityksen perusteella kylvölaitteeseen on kohdistunut voimakas tärähdys, joka on aiheutunut siitä, että traktorilla oli ajettu tiellä olleisiin kuoppiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tärähdys on kylvökoneen rakenteesta johtuen kohdistunut kylvölaitteeseen. Asiantuntijalausunnon perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että tärähdyksen energia on ollut kyllin voimakas aiheuttamaan kunnossakin olevaan rakenteeseen kysymyksessä olevat vauriot ja että vahinko on siten aiheutunut vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin kohdanneesta iskusta. Vaikka vakuutuksenottaja olisikin vakuutusyhtiön väittämin tavoin ilmoittanut vahingosta vasta, kun kone oli jo korjattu, jolloin rikkoutuneet osat eivät enää olleet vakuutusyhtiön tarkastettavissa, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahingon syy on tästä väitetystä menettelyvirheestä huolimatta riittävällä todennäköisyydellä selvitetty. Sen vuoksi lautakunta suosittaa korvauksen suorittamista.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA