Tapahtumatiedot

V:n pariskunta oli joulukuussa 2010 myynyt vuonna 2008 valmistuneen omakotitalonsa J:n pariskunnalle. Kaupan jälkeen 21.5.2011 todettiin, että lämpimän käyttövesiputken liitos oli pettänyt wc:ssä. Vettä vuoti wc:n ja viereisten huoneiden lattioille, välipohjaan ja alakertaan. LVI-liikkeen lausunnon mukaan vahingon syynä oli vääränmallisen mutterin käyttäminen. Altaan alla olleen kuula­sulun tuentakohta oli puutteellinen.

J:n pariskunnan kotivakuutusyhtiö antoi heille kielteisen korvauspäätöksen 23.6.2011. Yhtiön mukaan kyse oli asennusvirheestä johtuvasta vahingosta, jota ei korvata.

Talon myynyt V:n pariskunta korvasi myyjän vastuun perusteella J:n pariskunnalle vuotovahingon korjauskustannukset 16.033,17 euroa. Tämän jälkeen he katsoivat, että J:n kotivakuutusyhtiön korvauspäätös oli virheellinen ja että J:n kotivakuutukseen perustuva korvausoikeus oli nyt korjauskustannusten maksamisen johdosta siirtynyt heille. He esittivät J:n kotivakuutusyhtiölle 9.5.2014 oikaisu­vaatimuksen. Yhtiö kieltäytyi 3.6.2014 käsittelemästä asiaa, koska sillä ei ollut vakuutussopimussuhdetta V:n pariskunnan kanssa eikä toisaalta V:n pariskunnan asiamiehellä ollut valtuutusta hoitaa J:n pariskunnan vahinkoasiaa.

V:n pariskunta aloitti oikeudenkäynnin vakuutusyhtiötä vastaan. Riita-asia tuli vireille käräjäoikeudessa 23.6.2014. V:n pariskunta on samana päivänä pyytänyt Vakuutuslautakunnan ratkaisuositusta. Heidän asiamiehensä toimitti vakuutusyhtiölle J:n puolisoiden antaman valtakirjan ja selvityksen vakuutuskorvausta koskevan oikeuden siirtymisestä V:n pariskunnalle. Yhtiö antoi 17.12.2014 päivätyn korvauspäätöksen, jossa se edelleen vetosi asennusvirheeseen.

Asiakkaiden valitus

V:n pariskunta vaatii 16.033,17 euron vakuutuskorvausta korkoineen J:n pariskunnan ottamasta kotivakuutuksesta tai jostain muusta vakuutuksesta. J:n puolisot ovat 6.12.2014 allekirjoittamallaan yhdistetyllä siirto- ja valtakirjalla siirtäneet oikeutensa kotivakuutuskorvaukseen V:n pariskunnalle ja samalla valtuuttaneet heidät hakemaan vakuutuskorvausta ja muutosta korvauspäätökseen.

V:n pariskunnan asiamies katsoo, että riita-asia oli pantava vireille käräjäoikeudessa vanhentumisen estämiseksi. Lautakunnalle tiedoksi toimitettuun haasteeseen on kirjattu kantajan pyytäneen, ettei asian käsittelyä toistaiseksi aloiteta, minkä vuoksi käräjäoikeus ei vielä tässä vaiheessa pyydä vakuutusyhtiöltä vas­tausta kanteeseen.

V:n pariskunta pitää kielteistä korvauspäätöstä virheellisenä. Helmiliittimen ja tiivisteen ja kiristyshelan kanssa käytettävien TA- ja Kryss-mutterien erot ovat fyysisesti niin pienet, että erilaisen (ns. vääränlaisen) mutterin käyttämistä ei voida pitää varsinaisena asennusvirheenä, joita vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetaan. Kyseessä on luonteeltaan tahaton erehdys.

TA- ja Kryss-liittimien mutterien erot ovat tosiasiallisesti niin vähäiset, että ammattilainenkaan ei ole voinut normaalin asennustyön yhteydessä havaita liittimien keskinäistä eroa. Vääränmerkkisen mutterin käyttö on tapahtunut anteeksi­annettavassa epähuomiossa. Kyseessä ei ole tahallisuus tai sellainen huolimattomuus, joka voitaisiin katsoa asennusvirheeksi.

Kiinteistön käyttövesiverkosto ja lämmitysvesiverkosto on asianmukaisesti koepaineistettu 11.4. ja 7.10.2008, eikä ongelmia ilmennyt. Käyttövesijärjestelmäputkisto toimi asianmukaisesti paitsi koepaineistuksessa myös sen jälkeen noin kahden ja puolen vuoden ajan ennen vuotovahinkoa. Jos kyse olisi ollut rajoitus­ehtojen mukaisesta asennusvirheestä, se olisi ilmennyt jo painekokeessa. Tämän ovat vahvistaneet kahden ulkopuolisen LVI-liikeen edustajat. Heidän mukaansa kyseessä on ilman muuta virheellinen osa, mutta osilla on niin vähäinen eroavuus, että niiden sekaantumista keskenään ei voi tulkita asennusvirheeksi.

Lisäksi koska liitos kesti näin pitkään, ns. asennusvirhe on ollut niin merkityksetön, että liitos olisi edelleenkin voinut kestää eikä vuotovahinkoa olisi sattunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että koska asia on vireillä käräjäoikeudessa, sitä ei tulisi käsitellä Vakuutuslautakunnassa. Toissijaisesti yhtiö kiistää kor­vausvastuunsa.

Yhtiö on antanut 17.12.2014 korvauspäätöksen V:n pariskunnalle katsottuaan heidän toimineen vakuutuksenottajien eli J:n pariskunnan valtuuttamina. Yhtiö ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että J:n pariskunnan oikeus korvaukseen olisi suhteessa vakuutusyhtiöön pätevästi siirrettävissä asunnon myyjille, joilla ei ole sopimussuhdetta vakuutusyhtiöön ja jotka eivät ole vakuutettuina J:n ottamassa vakuutuksessa. Yhtiön näkemyksen mukaan oikeuden siirtymistä ei voi perustaa kiinteistön kauppaan tai siihen seikkaan, että myyjät joutuvat kaupan jälkeen sattuneen vahingon osalta korvausvelvollisiksi. Lisäksi vakuutuksessa on rajoitus­ehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on korvattava takuun, lain tai muun sopimuksen perusteella.

Yhtiö ei ota kantaa siihen, olisivatko J:n siirto- ja valtakirjan määräykset sitä sitovia silloinkaan, jos yhtiö katsottaisiin korvausvelvolliseksi V:n pariskuntaan nähden. Yhtiö pyytää, että lautakunta ei anna ratkaisua tästä kysymyksestä.

Korvaus on joka tapauksessa evättävä rajoitusehdon perusteella. Vahinko johtuu asennusvirheestä. Putkiliitoksessa oli käytetty virheellistä mutteria, ja kuulasulun tuenta oli puutteellinen. Liitos oli auennut ajan myötä vesihanojen normaalista käytöstä johtuvan painevaihtelun vaikutuksesta, kun painevaihtelut ovat vähitellen liikuttaneet puutteellisesti tuettua liitosta. Liitostapa on ollut objektiivisesti arvioituna virheellinen, eikä merkitystä ole sillä, minkä asteista työn tekijöiden huolimattomuus on ollut.

Yhtiö katsoo vielä, että ehtojen mukaan vakuutettuina ovat J:n puolisot. He ovat todennäköisesti saaneet vahingosta täyden korvauksen V:n puolisoilta. Tapauksessa ei ole osoitettu jääneen vakuutuksesta korvattavaa lisävahinkoa siinäkään tapauksessa, että vahinko katsottaisiin kotivakuutuksesta korvattavaksi.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin ja J:n puolisoiden antaman siirto-/valtakirjan lisäksi Vakuutuslautakunnalle on toimitettu

- vahingon kosteuskartoitusraportti, jonka liitevalokuvissa näkyy nyt kyseessä oleva irronnut putkiliitos

- LVI-liikkeen 8.6.2011 päivätty lausunto, jonka mukaan vuodon syynä oli vääränmallisen mutterin käyttäminen (liitin TA, mutteri Kryss). Kryss-mutteri on tarkoitettu tiiviisteen ja kiristyshelan kanssa, ei helmen. Lisäksi on todettu, että altaan alla oleva kuulasulun tuentakohta on puutteellinen.

- kiinteistön koepainepöytäkirja vuodelta 2008

- valokuvia Kryss- ja TA-muttereista. Kuvien perusteella Kryss- ja TA-mutterit ovat jonkin verran erinäköisiä ja -kokoisia sekä uutena keskenään erivärisiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutuksen kohteena olevassa omakotitalossa sattuneen vuotovahingon korvaamisesta myyjinä olleelle V:n pariskunnalle ostajina olleen J:n pariskunnan kotivakuutuksen perusteella. Esitetystä selvityksestä ei ilmene mitään muuta vakuutussopimusta, jonka perusteella asiaa tulisi käsitellä.

Vakuutusyhtiö on ensisijaisesti katsonut, ettei asiaa tulisi käsitellä lautakunnassa. Toissijaisesti yhtiö on kiistänyt korvausvastuunsa mm. asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon vedoten.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Ehtojen kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtojen kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Vireillä olevan oikeudenkäynnin vaikutus

Ohjesääntönsä 11 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi erityisestä syystä olla antamatta ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Noudattamansa käytännön mukaan Vakuutuslautakunta ei lähtökohtaisesti käsittele asiaa, joka on vireillä tai ratkaistu tuomioistuimessa.

Tässä tapauksessa asia on saatettu vireille tuomioistuimessa vanhentumisen estämiseksi, ja käräjäoikeutta on pyydetty olemaan käsittelemättä asiaa toistaiseksi. Koska tuomioistuinkäsittelyä ei siten ole varsinaisesti aloitettu eikä tällä haavaa ole tarkoituskaan aloittaa, lautakunta katsoo voivansa käsitellä tapauksen.

Vakuutuskorvausta koskevan oikeuden siirtäminen

Vakuutuslautakunta toteaa, että kotivakuutus on vapaaehtoinen varallisuusoikeudellinen oikeustoimi, jollaisiin perustuvia oikeuksia sopimuksen osapuoli voi yleisesti lain mukaan siirtää kolmansille osapuolille. Lautakunnalle toimitetun siirto-/valtakirjan mukaan J:n pariskunta on siirtänyt vakuutuskorvausta koskevan oikeutensa V:n pariskunnalle ja oikeuttanut heidät myös hakemaan korvauspäätökseen muutosta.

Lautakunta katsoo, että J:n pariskunnan mahdollinen oikeus saada vakuutuskorvausta on näin siirretty sellaisenaan V:n pariskunnalle, joilla on myös oikeus pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

Asennusvirhettä koskeva rajoitusehto

LVI-liikkeen lausunnolla on selvitetty, että liitoksen pettäminen johtui vääränlaisen osan käyttämisestä. Kyse on siten vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä, josta johtuvaa vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Se, että esitetyt mutterit ovat melko samannäköisiä, voi olla asennustyön tekijän huolimattomuuden asteen arvioinnin kannalta merkityksellinen seikka. Huolimattomuuden aste ei kuitenkaan vaikuta nyt merkitykselliseen arvioon eli siihen, oliko liitos tehty virheellisesti vai ei.

Lopputulos

Vuotovahinko on selvityksen mukaan aiheutunut asennusvirheestä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus rajoitusehdon perusteella. Lautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Rantala

Sario

Uimonen

Vaitomaa