Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt M.L:n omistamassa omakotitalossa sattui savuvahinko yläkerran takan polttamisen seurauksena 6.9.2010. Savuvahingon korvaaminen aloitettiin M.L:n omasta kotivakuutuksesta. Vahingon sattumisen jälkeen talossa suoritettiin otsonointi hajuhaittojen poistamiseksi ensimmäisen kerran 8. –10.9.2010 ja vielä toistamiseen talon yläkerrassa 14.–15.9.2010. Tämän lisäksi autotallissa otsonoitiin irtaimistoa 15.–18.9.2010.

Suoritettujen otsonointien seurauksena M.L. havaitsi taloon ja irtaimistoon jääneen pistävää hajua, jonka hän katsoi johtuneen virheellisesti suoritetusta otsonoinnista. M.L. haki korvausta omaisuutensa vahingoittumisesta otsonoinnin suorittaneen TK Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Hajun havaitsemisen jälkeen asunnossa suoritettiin useita katselmuksia sekä hajun synnystä ja sen mahdollisesta syy-yhteydestä otsonointiin pyydettiin asiantuntijalausuntoja, jotka olivat osittain ristiriidassa keskenään.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se totesi, että vahingonkorvauslain mukaan korvauksenvaatijalla on velvollisuus esittää näyttö, jonka perusteella laiminlyönti ja siitä aiheutunut vahinkoseuraamus voitaisiin todeta. Korvauksenvaatijan velvollisuutena on myös esittää näyttö vahingon määrästä ja sen syy-yhteydestä esitettyyn laiminlyöntiin. Pelkkä vaatimuksen esittäminen ei kuitenkaan ole osoitus vakuutusehtojen mukaisesta tuottamuksesta, sen syy-yhteydestä tai vahingon määrästä. Päätöksessään yhtiö toteaa, ettei M.L. ole esittänyt sellaista luotettavaa selvitystä asiassa, jonka perustella voitaisiin katsoa, että TK Oy olisi vastuussa väitetyistä vahingoista. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei kysymyksessä ole vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Asiakkaan valitus

M.L. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan M.L. toteaa ensinnäkin, että hänen laatimansa luettelo vahingoittuneesta irtaimistosta on saatavissa vakuutusyhtiöltä, jonne hän oli sen toimittanut hakiessaan savuvahinkoasiassa korvausta kotivakuutuksestaan. Hän toteaa lisäksi, että hän ja hänen miehensä joutuivat uusimaan muun muassa kaikki vaatteensa, koska oli talvi ja heillä oli päällä vain kevyt vaatetus savuvahingon sattuessa 6.9.2010.

Valituksessaan M.L. toteaa, ettei otsonointia saisi suorittaa kodeissa lainkaan. Tältä osin hän viittaa THL:n ohjeistukseen. M.L:n näkemyksen mukaan TK Oy:n toiminta oli tahallista olemassa olevien ohjeiden ja määräysten rikkomista. Hän katsoo myös vakuutusyhtiön vaikeuttaneen asian selvittämistä järjestelmällisesti. M.L. katsoo yhtiön salanneen häneltä tietoja muun muassa VOC-mittauksen tuloksesta, joka osoittaa otsonoinnin ja irtaimiston tuhoutumisen välisen syy-yhteyden.

M.L. viittaa valituksessaan myös vakuutusyhtiön ja TK Oy:n edustajan väliseen viestittelyyn, josta ilmenee, ettei otsonoinnin hyödystä ollut varmuutta. Viestien mukaan otsonointia päätettiin yrittää syystä, että muutoin irtaimisto olisi tullut uusia kokonaisuudessaan.

M.L. toteaa vakuutusyhtiön sivuttaneen kaikki hänen hankkimansa asiantuntijalausunnot, kuten X:n kaupungin terveystarkastajan lausunnon. Lausunnossa todettiin asuminen talossa terveydelle haitalliseksi. M.L. kertoo myös kärsivänsä otsonoinnin aiheuttamista terveysongelmista. Tämän vuoksi M.L. ja hänen avomiehensä joutuivat muuttamaan vuokralle asumaan, mistä aiheutui lisää kuluja, joita M.L. vaatii myös korvattavaksi. Valituksen mukaan olisivat irtaimistovahingot pitäneet korvata jo heti vahingon tapahduttua, sillä kaikki työvaiheet ovat aiheuttaneet vain lisävahinkoja.

Edellä mainituin perustein M.L. vaatii korvausta kärsimistään vahingoista maksettavaksi täysimääräisenä. M.L:n korvausvaatimus on kokonaisuudessaan 100.000 euroa

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot, käsittelyvaiheet sekä tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot.

Yhtiö toteaa ensinnäkin, että nyt käsillä olevaa vahinkoa on myös käsitelty M.L:n omasta esinevakuutuksesta. M.L:lle on muun muassa maksettu korjauskustannusarvioiden perusteella korvausta arvioiduista ja tarpeellisista toimenpiteistä. Mahdollisten lisäkorvausten maksamisen edellytyksenä on, että M.L. toimittaa yhtiölle riittävän selvityksen hänelle aiheutuneista korvattavista kustannuksista asiassa.

M.L. vaatii asiassa korvausta otsonoinnin toteuttaneen TK Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vastineen mukaan M.L. ei kuitenkaan ole osoittanut mitään laiminlyöntiä tai tuottamusta, joka otsonoinnissa olisi tapahtunut eikä myöskään mahdollisen tuottamuksen syy-yhteyttä väitettyihin vahinkoseuraamuksiin.

Vastineen mukaan otsonointien jälkeen TK Oy oli vielä yrittänyt tuulettaa taloa. Kaupungin terveystarkastukselta saadun kirjeen mukaan M.L. oli kuitenkin estänyt tuuletuksen. TK Oy:n tilalle pyydettiin L Oy jatkamaan tuuletusta, mutta heidän ilmoituksensa mukaan M.L. keskeytti tuuletustyön toistamiseen. Tämän jälkeen M.L. tilasi N Oy:n edustajan tekemään tarkastuksen asuntoon. Tarkastusraportin 5.10.2010 mukaan asunnossa oli tarkastushetkellä voimakas haju. Raportissa suositeltiin jatkotoimenpiteisiin ryhtymistä. Vakuutusyhtiö kertoo tilanneensa SO Oy:ltä analyysiin selvittääkseen otsonin vaikutusta materiaaleihin. SO Oy katsoo raportissaan 12.10.2010 otsonoinnin mahdollisten irtaimistolle ja omakotitalolle aiheutuneiden vaikutusten olevan epärealistisia.

Vakuutusyhtiö toteaa, että eriävien asiantuntijalausuntojen vuoksi asiassa pyydettiin lausuntoa VES Oy:ltä, jonka raportin 23.11.2010 mukaan itse omakotitalo ja mittauksen aikana talossa ollut irtaimisto eivät aiheuta sellaisia emissioita sisäilmaan, jotka poikkeavat sisäilmaltaan normaalista asuintilasta. VES Oy:n lausunnon jälkeen annettiin M Oy:lle tehtäväksi arvioida ja säilyttää talon irtaimisto rakennukseen kohdistuvien toimenpiteiden ajan. M Oy:n raportin mukaan 29.11.2010 kesken toimenpiteiden M.L. kieltäytyi yhteistyöstä M Oy:n kanssa.

Kaiken kaikkiaan yhtiö toteaa vastineessaan, että se on käyttänyt asian selvittämiseksi luotettavia asiantuntijalausuntoja ja niistä ilmeneviä tutkimustuloksia.

Vastineen mukaan vahingonkorvauksena voidaan maksaa vain todellinen vahinko ja lisäksi korvattavuudessa on otettava huomioon vakuutusehdot. Vahingosta saatujen selvitysten perusteella M.L:n korvattavaksi vaatima irtaimisto ei ole vaurioitunut savuvahingon tai otsonoinnin vuoksi. Yhtiö toteaa, ettei sille myöskään ole esitetty mitään sellaista selvitystä M.L:n otsonoinnin vuoksi heikentyneestä terveydentilasta, jonka perusteella voitaisiin suorittaa korvausta vastuuvakuutuksesta. M.L. ei myöskään ole yksilöinyt ja perustellut vaadittuja matkakuluja tai puhelinkuluja eikä sittemmin vaadittuja muutto-, siivous- ja työkuluja.

Vastineen mukaan tapauksessa ei ole esitetty selvitystä myöskään siitä, että savuvahinko tai otsonointi olisi aiheuttanut vahinkoa tai sellaista vahinkoa, joka aiheuttaisi rakennuskustannuksia. Näin ollen otsonoinnin osalta ei ole näyttöä, että se olisi aiheuttanut sellaista asumisen keskeytymistä, joka oli korvattavaa, syy-yhteydessä ja välttämätöntä.

Vahingonkorvauslakiin perustumattomana ei korvata ajan menetystä eikä tunnetasoon liittyvää muutosta.

Lopuksi yhtiö toteaa vielä, ettei M.L. ole osoittanut, että vastuuvakuutuksen korvattavuuden edellytykset täyttyisivät nyt käsillä olevassa tapauksessa. Niin ikään tapauksessa ei ole perusteltu, mihin vaatimukset ja niiden määrät perustuvat.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalle TK Oy:lle annettiin mahdollisuus lausua asiassa vakuutusyhtiön vastineen johdosta.

TK Oy:n edustajan mukaan otsonointi on suoritettu oikein ja ammattitaitoisesti. Kirjelmässä listataan otsonoinnin suorittaneen henkilön kokemus alalta vuosikymmenien ajalta.

Kirjelmän mukana otsonoidut tilat ovat olleet ihmisiltä eristetty määräysten mukaisesti otsonoinnin aikana. Myöskään otsonin käyttäminen ei ole kiellettyä vaan silloin ei saa huonetiloissa oleskelle ihmisiä tai eläimiä.

Kirjelmässä selostetaan, miten otsonoinnin kanssa oli toimittu ja samalla oikaistaan joitain kirjelmöinnissä virheellisesti ilmaistuja seikkoja, kuten sen ettei otsonointilaite ole ollut kokoajan päällä, silloin kun se on ollut talossa 24 tuntia. Selvityksen mukaan se on tällöin ollut kytkettynä kahdeksan tuntia. Selvityksen mukaan TK Oy ei ole aloittanut tuuletusta asunnossa vaan ohjeistanut M.L:n tuulettamaan taloa noin 12 tuntia ennen käyttöönottoa.

TK Oy:n edustaja kertoo myös itse suorittaneensa asunnossa tarkastuksen heti otsonoinnin päättymisen jälkeen, eikä hän ole huomannut asunnossa mitään poikkeavia hajuja. Myöskään M.L. ei ole ensi alkuun huomauttanut mistään hajuista. Myöhemmin vahingonkärsijät kuitenkin ilmoittivat otsonin alkaneen elää omaa elämäänsä.

TK Oy pitää M.L:n esittämiä väitteitä otsonoinnin virheellisyydestä perusteettomina ja kiistää korvausvastuunsa tapauksessa.

Selvitykset

Käsillä olevassa tapauksessa on Vakuutuslautakunnalle toimitettu asiantuntijalausuntoja ja erinäisiä tarkastusraportteja asian selvittämiseen liittyen:

- terveysteknikko H.P:n lausunto 23.9.2010

- N Oy:n raportti 5.10.2010

- SO Oy:n lausunto koskien N Oy:n raporttia 12.10.2010

- VES Oy:n tarkastusraportti 23.11.2010

- M Oy:n raportti 29.11.2010

- Tavarantarkastuskertomus 4.8.2011

- Tavarantarkastuskertomus 8.8.2011

- THL:n vastaus M.L:n kansalaiskirjeeseen Dno THL 1300/9.09.00/2013

Tämän lisäksi lautakunnalle on toimitettu erinäisiä yleisiä lausumia otsonoinnin käytöstä, kuten esimerkiksi:

- Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto otsonaattoreiden käytöstä asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa (STM/2703/2005)

- Kansanterveyslaitoksen lausunto Dnro 459/07/2005

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on ensinnäkin riitaa siitä, onko otsonoinnista aiheutunut vahinko M.L:n omaisuudelle. Lisäksi tapauksessa on arvioitava, oliko M.L:n asunnossa savuvahingon jälkeinen otsonointi suoritettu virheellisesti vahingonkorvausvastuun perustavalla tavalla. Tapauksessa on riitaa lisäksi siitä, onko havaittujen irtaimistovahinkojen ja otsonoinnin välinen syy-yhteys osoitettu. Viimeiseksi tapauksessa on vielä riitaa korvattavan vahingon määrästä.

Lainkohdat

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelusopimuksia koskevan 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa ja muissa asianomaisissa päätöksissä annettuja vaatimuksia. Jos palvelus poikkeaa edellä säädetystä, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi.

Sovellettavat vakuutusehdot

Yrityksen vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa nimetyssä toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella ja vakuutuksen voimassaoloaikana todettu toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan M.L:n omistamassa talossa oli sattunut savuvahinko 6.9.2010, jonka jälkeen asuintiloissa sekä kellarissa oli suoritettu otsonointi savuvahingon aiheuttaman hajuhaitan poistamiseksi. Otsonoinnit suoritettiin koko rakennuksessa 8.–10.9.2010 ja vain talon yläkerrassa 14.–15.2010. Autotallissa otsonointiin erikseen talon irtaimistoa vielä 15.–18.9.2010.

M.L. oli otsonointien jälkeen havainnut otsonoinnin aiheuttaneen vahinkoa hänen irtaimelle omaisuudelleen sekä rakennukselle itselleen. M.L. vaatii korvausta hänelle aiheutuneesta kokonaishaitasta yhteensä 100.000 euroa. Korvausvaatimus koostuu muun muassa asiantuntijakuluista, irtaimesta omaisuudesta kokonaisuudessaan, lääkärinkuluista, erinäisistä rakennuskuluista, vahingon hoidon yhteydessä aiheutuneista kuluista ja muista vastaavista kulueristä, jotka M.L. katsoo johtuvan virheellisesti suoritetusta otsonoinnista.

Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei ole ensinnäkään osoitettu, että otsonointi olisi vaurioittanut M.L:n omaisuutta. Lisäksi yhtiö katsoo, ettei tapauksessa ole niin ikään selvitetty, että TK Oy edes vastaisi esitetyistä vahingoista.

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevassa 8 luvussa säädetään vastikkeellisista palveluksista, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajan eduksi ja jotka koskevat mm. irtaimia esineitä ja rakennuksia. Toiseksi luvun säännöksiä sovellettaisiin rakennukseen kohdistuvaa työtä koskeviin sopimuksiin. Asunnossa tehtävät korjaus-, huolto ja vastaavat työt kuuluisivat luvun soveltamisalaan riippumatta asunnon oikeudellisesta hallintamuodosta. Vakuutuslautakunta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa otsonoinnin suorittamista on pidettävä tällaisena kuluttajansuojalain tarkoittamana palveluksena.

Kuluttajansuojalain mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Edelleen palvelus tulee suorittaa siten, että se on terveyden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetettujen vaatimusten mukainen. Toimeksisaajalla on myös yleinen velvollisuus suorittaa palvelus kuluttajan etu huomioon ottaen. Jos toimeksisaaja laiminlyö edellä mainitut velvollisuutensa, palveluksessa katsotaan olevan virhe.

M.L:n näkemyksen mukaan asiassa on rikottu voimassaolevia määräyksiä jo pelkästään ryhtymällä otsonoimaan asuinkäytössä ollutta rakennusta. Näkemyksensä tueksi M.L. viittaa hankkimiinsa asiantuntijalausuntoihin sekä sosiaali- ja terveysministeriön sekä kansanterveyslaitoksen lausuntoihin otsonaattoreiden käytöstä. Tällä perusteella M.L. katsoo TK Oy:n olevan vastuussa hänelle aiheutuneista omaisuusvahingoista. Otsonoinnin suorittanut TK Oy on omassa selvityksessään kertonut toimineensa asianmukaisesti sekä kaikkia määräyksiä noudattaen.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan M.L:n omaisuuden vaurioitumista, sen syytä ja mahdollisten vaurioiden laajuutta on selvitetty eri asiantuntijoiden toimesta kuitenkin ristiriitaisin lopputuloksin. N Oy:n raportin 5.10.2010 mukaan vahingoittuneessa talossa oli tarkastushetkellä voimakas otsonin tyyppinen haju pitkästä tuuletusajasta huolimatta. Raportissa todetaan kodinkoneiden katkaisijoiden olleen nihkeitä ja esimerkiksi muoviastioiden kannet eivät enää pysyneet kiinni. Raportissa tulkitaan, että vauriot ovat aiheutuneet otsonin kohtuuttomasta käytöstä. Raportin mukaan otsoni on vahingoittanut sekä irtaimistoa että talon rakenteita ja että on myös mahdollista, ettei asuntoa saada puhdistettua asumisturvalliseksi.

N Oy:n raportin jälkeen vakuutusyhtiö pyysi asiassa lausuntoa SO Oy:ltä. SO Oy:n 12.10.2010 analyysin mukaan N Oy:n raportissa esitetyt väitteet otsonoinnin mahdollisista vaikutuksista irtaimistoon tai rakennukseen ovat puutteellisia. Analyysin mukaan otsoni ei muun muassa muuta kovaa muovia nihkeäksi. Sen sijaan nihkeyden syyksi epäillään tuuletuksen mukana tullutta korvausilmaa. Hajun mahdolliseksi lähteeksi SO Oy:n raportissa epäillään jotain talossa otsonoinnin aikana ollutta tekstiiliä, josta tulee hankkiutua sen löytämisen jälkeen eroon.

Edellä mainittujen lausuntojen ristiriitaisten lopputulosten jälkeen asiassa pyydettiin lausuntoa vielä VES Oy:ltä, joka suoritti asunnossa katselmukset 20.10.2010 ja 11.11.2010 sekä sisäilman VOC-aldehydimittaukset 20.10.2010 ja 29.10.2010. Ensimmäisen katselmuksen yhteydessä asunnossa havaittiin pistävää hajua paikka paikoin. Toisen katselmuksen jälkeen yläkerrassa oli vielä havaittavissa savun hajua. Tarkastamansa irtaimiston sekä talon pinnoitteiden osalta VES Oy on katsonut, että lukuun ottamatta autotallissa otsonoitua irtaimistoa, jonka vaurioituminen saattaa olla yhteydessä otsonointiin, ei omaisuuden vaurioitumista ole osoitettu. Lausunnon mukaan sisäilmassa mitatut emissiot olivat myös laskeneet selvästi ensimmäisen mittauksen jälkeen ja että ilman irtaimistoa mitatut emissiot olivat tavanomaisella tasolla. Lausunnossa todetaan, että irtaimiston kanssa suoritetuissa mittauksissa sisäilmasta mitattiin yhdisteitä, joita muodostuu otsonin aiheuttamissa polymeeristen materiaalien hajoamisreaktioissa. Lausunnon mukaan tämä viittaa siihen, että esimerkiksi pehmusteita ja tekstiilejä sisältävissä kalusteissa on tapahtunut otsonin hajoamisreaktioita, jotka voivat heikentää materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä ja aiheuttaa emissioita sisäilmaan. Lausunnossa suositellaankin, että autotallissa otsonoitu omaisuus käydään yksityiskohtaisesti läpi ja selvitetään niiden käyttökelpoisuus. Lisäksi muu irtaimisto on tuuletettava.

Vahingoittunutta omaisuutta on tutkittu valantehneiden tavarantarkastajien toimesta 4.8.2011 ja 8.8.2011. Ensimmäisen tarkastuksen kohteena ovat olleet tekstiilit. Lausunnon mukaan arvioidut tekstiilit olivat olleet säilytettyinä ullakolla ja niissä oli raikas tuoksu. Ainoastaan peitoissa ja fleece-takissa oli tunkkaista hajua. Tekstiileissä ei myöskään ollut havaittavissa muutosta kovaksi tai hauraaksi. Varastossa olleet tuotteet haisivat lausunnon mukaan tunkkaisilta. Lisäksi vaahtomuovipatja ja tuolien täytteet olivat menettäneet kimmoisuuttaan. Lausunnon mukaan vahingot ovat ilmeisimmin aiheutuneet savuvahingon seurauksena suoritetusta otsonoinnista. Tavarantarkastaja toteaa, ettei tekstiileille suositella otsonin käyttöä, koska otsoni saattaa reagoida orgaanisten aineiden kanssa.

Tavarantarkastuksessa 8.8.2011 kohteena olivat nahkatuotteet. Lausunnon mukaan otsonista aiheutuneita vikoja ei ollut havaittavissa. Otsonoinnin jälkeen tuotteet olisi tullut tuulettaa sekä pyyhkiä miedolla pesuaineella ja ottaa sitten käyttöön. Lausunnon mukaan tuotteiden tunkkaistumiseen on vaikuttanut niiden säilytystapa.

Lautakunnan näkemyksen mukaan useat vahinkosaneerausyhtiöt tarjoavat otsonointia erilaisten jälkivahinkojen torjuntaan. Tässä tapauksessa on ollut kysymys savuvahingon hajuhaittojen poistoyrityksestä. Lautakunnan näkemyksen mukaan otsonoinnilla on yleisesti pystytty tehokkaasti poistamaan erilaisia vaikeitakin hajuja. Lautakunnalle ei kuitenkaan ole esitetty mitään näyttöä siitä, että otsonointikäsittelyllä pystyttäisiin tehokkaasti kaikissa tapauksissa puhdistamaan kaikenlaatuista hajun pilaamaa irtaimistoa. Niin ikään lautakunnalle ei ole esitetty mitään sellaista selvitystä, josta objektiivisesti arvioiden ilmenisi, että asuinrakennuksessa suoritettu otsonointi olisi lähtökohtaisesti vastoin voimassa olevia määräyksiä.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan THL:n vastauksen mukaan huonetilan otsonointi on suoritettava niin, ettei tiloissa oleskele otsonoinnin aikana ketään ja että sieltä on lähtökohtaisesti poistettu irtaimisto. Mikäli juuri irtaimisto halutaan käsitellä, tulee ensin varmistaa, että irtaimiston materiaalit kestävät käsittelyn. Irtaimisto suositellaan käsiteltäväksi erillisessä käsittelyyn käytetyssä tilassa. Sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton mukaan otsonia tarkoituksella sisäilmaan tuottavia laitteita ei tulisi käyttää asunnoissa ja niihin verrattavissa oleskelutiloissa, joissa ihmisiä oleskelee pysyvästi. Lautakunnan käsityksen mukaan lausunnossa tarkoitetaan kuitenkin yleisesti myynnissä olevien laitteiden käyttöä, jotka ovat tarkoitettu lähinnä ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamiseen. Sen sijaan lausunnosta ei käy ilmi, että lausunnossa tarkoitettaisiin otsonaattoreiden käyttöä ammattimaisessa jälkivahinkojen torjunnassa.

M.L. on vaatinut korvausta omakotitalorakennukselle aiheutuneista vaurioista sen perusteella, että otsonointi on aiheuttanut sen, ettei asuinrakennuksessa voida enää turvallisesti oleskella. M.L. on tältä osin viitannut N Oy:n raporttiin 5.10.2010, jonka mukaan on mahdollista, ettei asuntoa saada puhdistettua siten, että se ei ole terveydelle haitallinen. VES Oy:n lausunnon mukaan asunnon sisäilman emissiot olivat kuitenkin viimeisessä mittauksessa 29.10.2010 normaalilla tasolla. Vakuutuslautakunta katsoo, että käytettävissä olevasta selvityksestä ei siten ilmene, että asuinrakennusta otsonoitaessa olisi tapahtunut virhettä. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä tältä osin asianmukaisena.

Lautakunta toteaa, että muun muassa THL:n suosituksen mukaan irtaimistoa otsonoitaessa tulee ensin varmistaa, että irtaimiston materiaalit kestävät käsittelyn. Nyt käsillä olevassa tapauksessa TK Oy on kuitenkin otsonoinut käytettävissä olevan selvityksen mukaan kaiken asunnossa olleen irtaimiston ennen sen varmistamista, kestävätkö kaikki tekstiilit ja materiaalit käsittelyn. Näin ollen lautakunta katsoo, että irtaimistoa otsonoitaessa on tapahtunut suoritusvirhe siltä osin kuin ennen otsonoinnin aloittamista ei ole varmistuttu siitä, kestääkö kaikki irtaimisto käsittelyn.

Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jääneen kuitenkin näyttämättä, että irtaimiston vahingot vahingonkärsijän esittämässä laajuudessa olisivat aiheutuneet otsonoinnista. Lautakunta toteaa tapauksessa jääneen myös epäselväksi, mihin kaikkeen omaisuuteen mahdollinen vahinko on kohdentunut ja mikä mahdollisesti vahingoittuneen omaisuuden arvo olisi ollut vahinkohetkellä. Niin ikään selvittämättä jää, kuinka laajasti omaisuus on ollut vaurioitunut jo otsonointia edeltävän savuvahingon johdosta. Näin ollen lautakunta ei käytettävissään olevan selvityksen perusteella voi ottaa kantaa vahingon määrään.

M.L. on vaatinut korvausta myös hänelle ja hänen avopuolisolleen aiheutuneista hoitokuluista, jotka ovat syntyneet otsonille altistumisen seurauksena. Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevasta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, mistä nämä kulut koostuvat. Näin ollen lautakunta ei voi lausua niistä enemmälti.

Johtopäätös

Edellä selostetuin perustein sekä käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään korvausasian vahingoittuneen irtaimiston osalta uudelleen siltä osin, kun vahingonkärsinyt mahdollisesti esittää asiassa lisäselvitystä vahingoittuneen omaisuuden laadusta ja määrästä. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA