Tapahtumatiedot

A ilmoitti 15.7.2011 vakuutusyhtiöön, että hänen ja B:n 1970-luvulla rakennettua fiskari-tyyppistä keskimoottorivenettä oli kohdannut vahinko. Vene oli vakuutettu laajalla, mm. varkaus- ja ilkivaltaosan sisältävällä venevakuutuksella. A oli sopinut myös laajasta kotivakuutuksesta. Vakuutuslautakunta käsittelee tässä ratkaisusuosituksessa asiaa venevakuutuksen osalta. Veneessä olleen irtaimiston vahingon osalta tapausta on käsitelty kotivakuutuksen perusteella ratkaisusuosituksessa VKL 434/12.

Vahinkoilmoitukset

A:n 20.9.2011 allekirjoittaman vahinkoilmoituksen mukaan veneessä oli käyty heidän lomamatkansa aikana. Samoin oli käyty toisissakin laiturissa olevissa veneissä. Tavaroita oli pengottu, paikkoja oli rikottu sekä sotkettu ja sähköjohdot oli vedetty ulos. Veneessä aina automaattityhjennyksellä olevat kaksi pilssipumppua eivät tämän johdosta kumpikaan toimineet. Vesi oli päässyt lomamatkan aikana nousemaan pumppujen toimimattomuudesta johtuen yli puoleen väliin keskimoottoria ja veteen oli päässyt sekoittumaan öljyä. Vesi-öljyseos oli pilannut käyttökelvottomaksi kaiken veneessä olevan sekä moottorin, pilssin, lattian ja seinät. Tähän vahinkoilmoitukseen oli esitäytetty tapahtuma-ajaksi 15.6.2011–13.7.2011. A ilmoitti ilkivallasta myös poliisille 9.10.2011 tehdyllä ilmoituksella.

A toimitti vakuutusyhtiölle 1.3.2012 täydennetyn vahinkoilmoituksen (tuloste 7.5.2012), jonka mukaan vahinkoaikaan on saatu lisäselvitystä. Omaisten kanssa keskusteltaessa on selvinnyt, että omaiset ovat tarkistaneet tämän veneen samalla kuin omansa. Viimeinen tarkistuksista on tehty 10.7.2011 kello 11.30. Tällöin A:n ja B:n veneen pohjassa oleva musta maaliraja oli ollut veden pinnan yläpuolella noin 5 cm. Vahinko on tapahtunut kolmeen seuraavan päivän kuluessa ja ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Venekerholla, jossa venettä säilytettiin, on vartiointi huhtikuusta lokakuuhun. Vartioinnista pidetään päiväkirjaa. Venettä on säilytetty samassa laituripaikassa 16 vuotta. Venekerhoon kuuluvat pitävät silmällä myös muiden veneitä.

Asian selvittelystä

Vakuutusyhtiön tarkastaja kävi tarkastamassa telakoidun veneen syksyllä 2011. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu tarkastuksen yhteydessä otettuja valokuvia.

Asian korvauskäsittelyn yhteydessä A kävi puhelinkeskusteluja vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Keskustelussa, josta on toimitettu äänite Vakuutuslautakunnalle, A ja vakuutusyhtiön edustaja keskustelivat muun muassa veneen pilssipumpuista.

Asia oli selviteltävänä myös Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimistokäsittelyssä. Tässä yhteydessä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan käyttämä asiantuntija S suoritti katselmuksen veneellä. S:n asiassa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle antaman lausunnon mukaan pilssipumppujen sähköjohdot oli asiakkaan mukaan irrotettu pumpuista ja ne olivat poikki. S:n mukaan se, että pumput oli revitty irti, oli osaltaan vaikuttanut uppoamisvaaran kasvuun, kun otetaan huomioon veneen osittainen avonaisuus, jonkinlainen sademäärä sekä lisääntynyt vuoto aluksen painuessa alaspäin ja kuivan rungon epätiiviiden lautarakojen joutuessa veden alle. Pilssipumppujen toimimattomuuden osalta S totesi [yleisesti], että ne voivat myös tukkeutua, lakata toimimasta tai olla käynnistymättä teknisen vian johdosta. S kävi veneellä toistamisen myöhemmin ja Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan kirjaaman tiedon mukaan veneen akuissa oli tuolloin varausta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö katsoi venevakuutusasiassa antamassaan päätöksessä, että ilkivallasta ei ole näyttöä eikä mitään muutakaan ulkoista syytä ole luotettavasti selvitetty. Veneen yleiskunto huomioiden vene on yhtiön mukaan vuotanut vähitellen laiturissa ollessaan ja todennäköisin syy veneen uppoamiselle on ollut toimimaton pilssipumppu.

Valitus

A ja B ilmaisevat valituksessaan tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön toimintaan korvausmenettelyn yhteydessä. Heidän mukaansa vakuutusyhtiön olisi pitänyt antaa ohjeet tai toimia itse siten, ettei näyttö jää kyseenalaiseksi. Vahinkotarkastus toimitettiin kahden kuukauden kuluttua vahingosta. Vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vahingon tarkastamisen. Vene on ollut vahinkohetkellä lukittuna. Venekerholla on sattunut myös varkauksia ja muita tapahtumia, jotka ilmenevät vartiopäiväkirjasta.

Valituksen mukaan vahinko on aiheutunut ilkivallasta. Venettä oli sotkettu ja rikottu sekä tavarat olivat hujan hajan. Pilssipumppujen sähköjohdot ovat olleet toimivia. Ne ovat toimineet aiemmin ja silloin, kun vene on jätetty kunnossa olevana laituriin. Pilssipumput ja pilssipumppujen omat johdot ovat melko uusia. Johdot oli revitty ilkivaltaisesti irti ja paikkoja pengottu. Pilssipumput toimivat vahingon jälkeen ja tämä on näytetty vahinkotarkastajalle. Veneen akut oli ladattu säännöllisesti ja ne olivat myös ilkivallanteon aikaan täynnä. Ne olivat täynnä myös tämän jälkeen, sillä vahingon jälkeen kone on käynnistetty. Akkujen varausta on myös säännöllisesti tarkastettu ja niiden varaus on mitattu myös vahingon jälkeen virtakynällä. S:n lausunto tulee huomioida asiaa arvioitaessa. Vene on ollut katsastettu ja merikelpoinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutuksen veneilyosasta korvataan vesillä sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on myrsky, törmäys kiinteään tai liikkuvaan esineeseen taikka muu äkillinen ja ennalta arvaamaton, edellä mainittujen kaltainen, ulkoinen tapahtuma. Vakuutuksen varkaus- ja ilkivalta-osasta korvataan mm. äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa. Vakuutussopimukseen otetun rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut sateesta, kuivuudesta, kuumuudesta, pakkasesta, lumesta, jäästä tai jäätymisestä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut sähkölaitteille tai elektronisille ohjausyksiköille oikosulusta tai muusta sisäisestä rikkoutumisesta.

Vastineen mukaan Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan veneen säilytysalueella on satanut vakuutetun ilmoittamana vahinkoajankohtana yhteensä 36,8 mm. Yleisen elämänkokemuksen perusteella vakuutetun veneen kokoinen vene ei uppoa tällaisesta sademäärästä. Vahinkoalueella ei myöskään ole ollut kyseisenä ajankohtana myrskytuulia. Valokuvien perusteella voidaan nähdä, että telakalla olevan veneen saumoista vuotaa vettä ulospäin.

Yhtiön mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahingon sattumisesta. Veneen uppoamiselle ei ole osoitettu olevan veneilyosan edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta ulkoista syytä. Näyttöä ei ole myöskään ilkivallasta. Vahinkotarkastaja ei ole löytänyt veneestä minkäänlaisia ilkivallan merkkejä. Venekerholla ei ole huomattu mitään epäilyttävää, eikä veneestä ole viety mitään. Venekerhon mukaan vahinkoajankohtana missään muussa veneessä ei ole myöskään havaittu ilkivallan merkkejä. Ilkivallasta ei ole esitetty muutakaan näyttöä. S:n lausunnosta ei ilmene, oliko johdot S:n käsityksen mukaan irrotettu ilkivaltaisesti. Yhtiö huomauttaa, että jos pumput joutuvat käymään usein tai pitkän aikaa esimerkiksi runsaiden sateiden tai veneen vuotamisen takia, saattaa akuista loppua varaus.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vene on vuotanut laiturissa ajan kuluessa. Todennäköisin syy on ollut toimimaton pilssipumppu. Tällaisista sisäisistä rikkoutumisista aiheutuneet vahingot on rajattu rajoitusehdolla korvauspiirin ulkopuolelle. A on puhelinkeskustelussa kertonut, että veneeseen on päässyt sadevettä ja merivettä. Sadevedestä aiheutuneet vahingot on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa, että sillä ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta tarkastaa jokaista vahinkoa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehdot

3.1 Veneilyturva

Vakuutuksesta korvataan vesillä sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on

• myrsky, keskituulen nopeus 15 metriä/sekunnissa
• törmäys kiinteään tai liikkuvaan esineeseen
• muu äkillinen ja ennalta arvaamaton, edellä mainittujen kaltainen, ulkoinen tapahtuma.

3.2 Varkaus- ja ilkivaltaturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on

• varkaus, jolla tarkoitetaan veneen tai moottorin anastusta tai sen yritystä
• ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa
• luvaton käyttö tai sen yritys
• murto, jolla tarkoitetaan murtautumista lukittuun veneeseen tai siinä olevaan tilaan.

4 Vakuutusturvien yleiset rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

1. sateesta, kuivuudesta, kuumuudesta, pakkasesta, lumesta, jäästä tai jäätymisestä

1. sähkölaitteille tai elektronisilla ohjausyksiköille oikosulusta tai muusta sisäisestä rikkoutumisesta.

Ratkaisu

Selvityksen perusteella sadevettä ja merivettä on päässyt kerääntymään veneen pilssiin. Veden taso on noussut ja moottori joutunut veden alle. Öljyä on kulkeutunut pilssiveteen. A:n ja B:n mukaan veden nousu on aiheutunut siitä, että pilssipumput eivät ole poistaneet vettä. Heidän mukaansa pilssipumppujen johdot on irrotettu ilkivaltaisesti. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa on jäänyt selvittämättä, että venettä olisi kohdannut ilkivaltavahinko tai muu vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Tapauksessa on ensi vaiheessa kysymys siitä, onko A:n ja B:n venettä kohdannut jokin vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta toteaa, että S:n lausunto on pyydetty, kun asia on ollut selvittelyssä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa, eikä lautakunta ole pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa. Lautakunnan käsityksen mukaan kysymyksessä on ollut asian mahdolliseksi sovinnolliseksi ratkaisemiseksi hankittu selvitys, jolloin sille ei voimassa olevien menettelytapasääntöjen mukaisesti tulisi antaa merkitystä myöhemmässä riidanratkaisumenettelyssä. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole ulkopuolisen asiantuntijan tai vakuutusyhtiön tarkastajan laatimaa tarkastuskertomusta. Kun myös molemmat osapuolet ovat lautakuntamenettelyssä viitanneet S:n antamaan lausuntoon, huomioi lautakunta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan pyytämän lausunnon tässä tapauksessa selvityksenä.

Venekerhon vartiopäiväkirjan merkinnän mukaan 15.6.2011 on havaittu perämoottorin varkaus. Vartiopäiväkirjan merkinnän mukaan 13.7.2011 on havaittu, että yhden veneen käynnistyslukko on rikottu.

Vakuutuslautakunnalla on käytettävissään vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan veneestä syksyllä 2011 ottamia valokuvia. Yhdessä valokuvista näkyy pilssipumppu ja irtonainen johdin. Vakuutuslautakunnan käytettävissä on myös valokuvia veneen johdotuksista ja akuista. Lautakunta ei ole voinut valokuvien perusteella todeta, että veneeseen olisi tunkeuduttu väkivaltaisesti. Valokuvista ei myöskään ilmene, että venettä olisi rikottu ilkivaltaisesti tai että sitä olisi esimerkiksi yritetty käynnistää. Asiassa käytettävissä olevan valokuvaselvityksen perusteella ei voida päätellä, että veneen johdotuksia olisi rikottu ilkivaltaisesti ja tästä olisi seurannut pilssipumppujen toimimattomuus sekä veneen täyttyminen vedellä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on valokuvannut tarkastuksen yhteydessä venettä eikä selvityksestä ilmene, että vakuutusyhtiö olisi laiminlyönyt omaa selvitysvelvollisuuttaan vahingon syytä selvittäessä. Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta sen käytettävissä olevista valokuvista tai muusta asiassa esitetystä selvityksestä, mukaan lukien S:n antama lausunto ja vartiopäiväkirjat, että A:n ja B:n venettä kohdannut vahinko olisi aiheutunut ilkivallasta tai muusta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä. Tämän takia Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA