Riskinä oli se, että maitojauhe pilaantuu vuotavien säkkien johdosta ajan myötä tai vuotaviin säkkeihin pääsee ulkopuolelta bakteereita taikka tuote, joka on hyvin hydroskooppinen, kovettuu. Tästä syystä suuremman vahingon välttämiseksi ja tuotteen jatkojalostuksen kannalta oli perusteltua pakata tuote uudestaan ja vetää pakattu tuote pois markkinoilta, mikäli mahdollista.

 

Säkkejä oli toimitettu meijerille 7.9.2007 16100 kpl. Sen varastossa oli pakattuna säkkejä 1497 kpl. Meijeri oli toimittanut asiakkailleen noin 7800 kpl säkkejä. Niistä todennäköisesti suurin osa oli jo käytetty tai tuli käytetyksi lähiaikoina. Osa toimitetuista säkeistä oli todennäköisesti jäämässä varastoon pidemmäksi aikaa. Meijeri oli palauttanut vakuutuksenottajalle 6800 kpl tyhjiä säkkejä.

 

Vakuutuksenottaja haki aiheutuneesta vahingosta korvausta tuotevastuuvakuutukseensa liittyvän takaisinvetovakuutuksen perusteella.

 

 

Korvauspäätöksessään 25.3.2008 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Takaisinvetovakuutuksen ehdoissa todetaan seuraavaa:

 

Jos vakuutuskauden aikana todetaan vakuutetussa tuotteessa tai sen käyttöohjeessa sellainen virheellisyys, joka on välittömästi johtamassa vakuutuksenottajan tuotevastuuvakuutuksesta korvattavaan henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan tämän ehdon mukaiset kohtuulliset ja välttämättömät ja vakuutuksenottajalle koituvat ylimääräiset kustannukset tuotteen takaisinvetämisestä markkinoilta tämän vakuutuksen tarkoittamana vakuutustapahtumana.

 

Tuotevastuuvahingon uhalla tarkoitetaan olosuhdetta tai tilannetta, josta ilman takaisinveto- tai vahingon rajoittamistoimenpiteitä tuotevastuuvahinko todennäköisesti välittömästi ja suoraan seuraisi. Tuotevastuuvahingon uhalla ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuote on vain esimerkiksi viallinen, ilman että virheellisyys aiheuttaa vahinkoa ja on ilmeistä, että vika ei tule vahinkoa aiheuttamaankaan.

 

Takaisinvetovakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon (kohta 10) perusteella ei korvata vahinkoa, joka syntyy takaisinvedettävien tuotteiden purkamisesta ja irrottamisesta tai tuotteen korjaamisesta tai vaihtamisesta uuteen.

 

Päätöksen perusteluna vakuutusyhtiö toteaa:

 

1.      Tyhjät säkit

Kyseiset säkit on toimitettu meijerille eikä meijeri ole vielä pakannut kyseisiin säkkeihin jauhetta. Tämän perusteella on katsottava, ettei käsillä ole sellainen virheellisyys, joka olisi välittömästi johtamassa esinevahinkoon. Näin ollen kyse ei ole takaisinvetovakuutuksessa tarkoitetusta vakuutustapahtumasta eikä korvausta voida suorittaa mahdollisista tyhjiin säkkeihin kohdistuvista kustannuksista.

 

2.      Meijerin hallussa olevat täytetyt säkit

Meijerin hallussa on varastossa pakattuna 1497 säkkiä, jotka sisältävät yhteensä maitojauhetta 37.425 kiloa. Meijeri on ehdottanut vakuutuksenottajalle maitojauheen uudelleen pakkaamista sen ollessa meijerin mielestä järkevin ratkaisu. Koska maitojauhe voidaan pakata uudelleen, voidaan tämän perusteella todeta, ettei käsillä ole sellainen virheellisyys, joka olisi johtamassa välittömästi esinevahinkoon.

Lisäksi takaisinvetovakuutuksen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata sellaista vahinkoa, joka syntyy takaisinvedettävän tuotteen purkamisesta ja irrottamisesta tai tuotteen korjaamisesta tai vaihtamisesta uuteen. Tässä tapauksessa on nimenomaan kyse tällaisesta tilanteesta, eikä näin ollen korvausta voida myöskään tämän vuoksi suorittaa takaisinvetovakuutuksen perusteella.

 

3.      Asiakkaille toimitetut tuotteet

Meijeri on toimittanut asiakkaille jauhetta sisältäviä säkkejä vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten mukaan noin 7800 kpl. Näistä todennäköisesti suurin osa on jo käytetty tai tullaan ainakin lähiaikoina käyttämään. Meijeri on ollut yhteydessä asiakkaisiinsa ja informoinut heitä mahdollisista säkeissä ilmenevistä vioista. Asiakkaat ovat reagoineet ilmoitukseen pyytämällä hinnanalennusta.

 

Vakuutusyhtiölle toimitettujen asiakirjojen perusteella sekä ottaen huomioon loppukäyttäjien reagoinnin ei ole pääteltävissä, että käsillä olisi sellainen tilanne, joka olisi välittömästi johtamassa esinevahinkoon. Näin ollen on katsottava, ettei käsillä ole takaisinvetovakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma eikä tämän vuoksi korvausta voida suorittaa takaisinvetovakuutuksen perusteella korvausperusteen puuttuessa.

 

Lausuntopyynnössään 23.6.2008 vakuutuksenottaja P Oy:n asiamies varatuomari J.S. toteaa, että takaisinvetovakuutuksen ehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskeman tuotteen virheellisyydestä toiselle aiheutuneet esinevahingot. Vakuutus korvaa myös välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannukset.

 

Vakuutuksenottaja ei ole pyytänyt omien virheellisten tuotteiden korvaamisesta sille aiheutuneita kustannuksia. Vakuutuksenottaja on ainoastaan pyytänyt sen asiakkaalle aiheutuneita pakkauskustannuksia, jotka ovat syntyneet siitä, että vakuutuksenottaja on omalla kustannuksellaan toimittanut asiakkaalleen uudet virheettömät säkit, joihin asiakas on uudelleen pakannut virheellisistä säkeistä poistetun maitojauheen. Uudelleenpakkaus on suoritettu juuri sitä varten, että vältettäisiin suuremmat vahingot.

 

Asiakkaan luona olleet virheelliset säkit vakuutuksenottaja on korvannut toimittamalla omalla kustannuksellaan uudet säkit.

 

Vakuutuksenottajan asiakasmeijeri oli jo ehtinyt toimittaa osan säkeistä täytettyinä asiakkailleen, jotka olivat käyttäneet tuotteen.

 

Meijerin hallussa olleet täytetyt säkit on tyhjennetty ja sisältö täytetty uudelleen vakuutuksenottajan omalla kustannuksellaan toimittamiin uusiin säkkeihin. Uudelleentäyttämisestä on aiheutunut pakkauskustannuksia meijerille, joka haluaa siitä korvauksen vakuutuksenottajalta.

 

Kysymyksessä oleva virhe johtui siitä, että paperisäkkien sisällä olevan muovisäkin sauma vuoti. Säkit oli toimitettu meijerille, joka on pakannut niihin maitojauhetta. Osa pakatuista säkeistä oli toimitettu eteenpäin meijerin asiakkaille.

 

Maitojauhe on altis pilaantumiselle ja bakteereille saumassa olevan vuodon johdosta. Maitojauhetta käytetään muun muassa elintarviketeollisuudessa, esim. vauvan ruoissa. Riskinä on se, että pilaantunut tai bakteeritartunnan saanut maitojauhe aiheuttaa suuremman vahingon siitä valmistetuille tuotteille ja pahimmassa tapauksessa tuotteiden käyttäjille eli ihmisille.

 

Vakuutusyhtiö on vedonnut meijerin asiakkaille toimitettujen säkkien osalta siihen, että tuotteet oli jo ilmeisesti käytetty eikä vahinkoa aiheutettu. Vaikuttaakin siltä, että vakuutusyhtiö tahallaan pitkitti päätöksen antamista asiassa odottaen, että maitojauheet on käytetty ja syöty eikä suurempia vahinkoja sattuisi.

 

Tällaisella menettelyllä voi olla tuhoisat seuraukset. Ensiksikin vakuutuksenottajan maine luotettavana tavarantoimittajana kärsii. Toiseksi toteutunut vahinko voi olla suurempi ja vakavampi. Kolmanneksi tällainen menettely ei sovi asiallisen tavarantoimittajan eikä vakuutusyhtiön toimintaan.

 

Vakuutuksenottajalle myönnetyn vakuutuksen tarkoituksena on korvata vahingot, jotka aiheutuvat muun muassa välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannuksista. Kysymys on tavarantoimittajan maineesta sekä vastuusta sekä tietenkin tarpeesta ja halusta ehkäistä edes pieni potentiaalinen riski, että tuotteesta aiheutuisi vaaraa tai vahinkoa toisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen.

 

Vakuutuksenottaja ei ole saanut ilmoitusta, että maitojauhe olisi sittemmin pilaantunut ja aiheuttanut vahinkoa toisille ihmisille/heidän omaisuudelleen. Tässä suhteessa vakuutusyhtiö voi huokaista helpotuksesta. Mutta entä jos olisi aiheutunut?

 

Huolellisena ja vastuullisena tavarantoimittajana vakuutuksenottaja toimitti meijerille uudet säkit virheellisten tilalle. Myös ne, jotka jo oli ehditty täyttää maitojauheella, tyhjennettiin ja maitojauhe pakattiin uudelleen virheettömiin säkkeihin. Jos vakuutuksenottaja olisi toiminut kuten vakuutusyhtiö, se olisi ehdottanut meijerille, että ”kokeillaan huomaako asiakas ja aiheutuuko vahinkoa”.

 

Vakuutuksenottajan osalta halutaan vielä tehdä tämä valitus vastaisten tilanteiden varalle. Kysymys on periaatteesta ennemmin kuin rahasta; ainakin tässä tapauksessa. Kiistatonta on, että maitojauhe on herkkä pilaantumaan vuotavan säkin vuoksi tai säkkeihin pääsevien bakteerien vuoksi. Edelleen on kiistatonta, että pilaantunut maitojauhe voi aiheuttaa elintarviketeollisuudessa mittavat esine- ja henkilövahingot.

 

Kysymys onkin siitä, eikö tuotevastuuvakuutus/takaisinvetovakuutus korvaa välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannuksia vai pitääkö tavaranvalmistajan vakuutusyhtiön kuluja säästääkseen ottaa tietoinen riski asiassa. Jos vakuutusyhtiö ei ole korvausvastuussa, vakuutuksenottajan ei kannata tällaista vakuutusta pitää.

 

Vastineessaan 21.8.2008 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja lausuntopyynnön sisällön.

 

 

Kohta 1, Tuotevastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskeman tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutuneet vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella todetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Yhden vakuutuskauden aikana todetuista vahingoista korvataan vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä enintään kaksinkertaisena.

 

Kohta 2, Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa

Vakuutus ei korvaa…

Kohta 2.1.2, vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajan liikkeelle laskemalle tuotteelle itselleen eikä sen vahingoittumisesta johtuvaa välillistä vahinkoa eikä kustannuksia, jotka johtuvat tuotteen reklamaatiosta, palauttamisesta, korjaamisesta, vaihdosta tai markkinoilta poistamisesta, elleivät kyseessä ole välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannukset.

 

Kohta 2.1.3, vahinkoa, joka voidaan poistaa korjaamalla luovutetun tuotteen virheellisyys…

 

Kohta 2.1.8, vahinkoa, joka on esine- tai henkilövahinkoon liittymätöntä taloudellista vahinkoa...

 

Kohta 2.1.12, vahinkoa siltä osin, kuin se korvataan vakuutuksenottajan muusta voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa korvauspäätöksessään 25.3.2008 todetun takaisinvetovakuutuksen erityisehdon ja siihen liittyvän rajoituksen.

 

 

 

Korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

 

 

Vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

 

 

Vakuutusyhtiö esittää seuraavassa tarkemmin näkemyksensä lausuntopyynnössä esitetyistä vaatimuksista ja perusteista.

 

 

Asian keskeinen arviointi liittyy siihen, onko tapauksessa ollut kyse sellaisesta tuotteen virheellisyydestä, josta olisi ilman vahingon rajoittamistoimenpiteitä todennäköisesti, välittömästi ja suoraan seurannut tuotevastuuvahinko. Vakuutuksenottaja toteaa olevan kiistatonta, että maitojauhe on herkkä pilaantumaan vuotavan säkin vuoksi tai säkkeihin pääsevien bakteerien vuoksi ja että pilaantunut maitojauhe voi aiheuttaa mittavia henkilö- ja esinevahinkoja. Väitettä ei ole kuitenkaan osoitettu toteen.

 

Tapauksen tosiseikkoina todettakoon, että vahinkoilmoituksen mukaan viallisia säkkejä on toimitettu meijerille 7.9.2007. Tilanne noin 5 kuukautta myöhemmin vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön toimittamisen hetkellä on ollut se, että meijeri oli jo toimittanut merkittäviä määriä säkkejä ja maitojauhetta omille asiakkailleen ja toimitetusta tavarasta todennäköisesti suurin osa oli jo käytetty. Tilanteen arvioinnissa asiakkaille toimitettujen tuotteiden osalta onkin korostettava sitä seikkaa, että ilmoitetun vahingon sattumisen ja vahinkoilmoituksen jättämisen välinen aika on ollut niin pitkä, että mikäli vahinkoa olisi aiheutunut, siitä olisi jo pitänyt tulla tietoa ja vaatimuksia vakuutuksenottajalle. Näin ei ollut kuitenkaan tapahtunut.

 

Vahinkoilmoituksen liitteen mukaan meijerin asiakkaat ovat reagoineet virheellisiä pakkauksia koskevaan tietoon esittämällä hinnanalennusvaatimuksia. Yleisen elämänkokemuksen mukaan, jos kyse olisi näiden elintarvikealalla toimivien ammattilaisten käsityksen mukaan ollut jonkinlaisesta todennäköisestä henkilö- tai esinevahingon uhasta, meijeri ja meijerin asiakkaat olisivat mitä ilmeisimmin vaatineet vakuutuksenottajaa ryhtymään välittömästi takaisinvetotoimenpiteisiin. Mitään tällaisia vaatimuksia ei ole kuitenkaan vakuutusyhtiölle toimitetun selvityksen mukaan esitetty. Itse tuotteessa on myös lähtökohtaisesti tuplavarmistus eli maitojauhe pakataan muoviseen sisäsäkkiin ja tämä vielä paperisäkkiin. Mahdollinen vuotava sauma on paikallistettu ainoastaan muoviseen sisäsäkkiin, mikä vähentää vahingon uhan todennäköisyyttä. Vakuutusyhtiölle ei ole myöskään esitetty mitään selvitystä siitä, että jokin osa maitojauheesta olisi välittömästi pilaantumassa, pilaantunut tai joutumassa/joutunut kosketuksiin tuotteeseen kuulumattomien bakteerien kanssa tai edes alustavaa riskianalyysiä siitä, että näin tulisi tapahtumaan. Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö on tullut siihen johtopäätökseen, että tilanteessa ei ole ollut kysymys virheestä, joka olisi ollut välittömästi johtamassa esine- tai henkilövahinkoon.

 

Vakuutuslautakunta on tuotevastuuvahingon torjuntakuluja koskevassa tapauksessa VKL 115/1997 todennut, että vakuutusyhtiön on korvattava vakuutussopimuslain tarkoittamina pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kohtuullisina kustannuksia vain konkreettisen välittömän vahingonvaaran torjuntakustannukset. Tapauksessa Vakuutuslautakunnan mukaan se, että viallisista kännykkälatureiden muuntajista voi aiheutua laitteeseen oikosulku tai käyttäjälle sähköisku, ei muodosta vakuutussopimuslain tarkoittamaa välitöntä konkreettista vahingon uhkaa eikä vahingon torjuntakuluja tule korvata tuotevastuuvakuutuksesta. Lausunnosta voidaan tehdä se johtopäätös, että Vakuutuslautakunnan linjan mukaan tuotevastuuvakuutuksessa kynnys vahingon uhan käsillä olosta on melko korkea ja uhan tulee olla konkreettinen.

 

Siltä varalta, että Vakuutuslautakunta katsoisi asiassa olleen käsillä vakuutustapahtuman, vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottaja on lausuntopyynnössä todennut, että se on pyytänyt korvausta ainoastaan meijerille aiheutuneista pakkauskustannuksista. Takaisinvetovakuutuksen ehdon mukaan tällaiset vakuutuksenottajan asiakkaalle aiheutuneet työkustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia kustannuksia.

 

 

Kokonaisuutena tuotevastuuvakuutustuotteen perusosa muodostuu tuotevastuuvakuutuksesta ja laajennusosa takaisinvetovakuutuksesta. Korvauspäätöksessä 25.3.2008 vahinko on käsitelty vain takaisinvetovahinkona sillä perusteella, että kun laajemman ehdon mukaan asiassa ei ole ollut vakuutustapahtumaa, on tehty looginen johtopäätös siitä, että vakuutustapahtuma ei näin ollen voisi olla myöskään perusturvan tarjoavasta tuotevastuuosasta. Vakuutusyhtiö perustelee tässä asiaa kuitenkin tarkemmin vielä myös tuotevastuuosan perusteella.

 

Tuotevastuuvakuutuksen näkökulmasta keskeinen kysymyksenasettelu asiassa on se, onko tapauksessa ollut kyse välittömästi uhkaavasta vahingosta ja tällaisen torjuntakustannuksista. Vakuutusyhtiö viittaa näiden kysymysten osalta vastineen takaisinvetovakuutusta koskevaan osaan, jossa vakuutusyhtiö on jo osoittanut, että kyse ei ole ollut tuotevastuuvahingon uhasta. Näin ollen mahdolliset torjuntakustannukset eivät voi tulla korvattavaksi tuotevastuuvakuutuksesta.

 

Jos Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoisi esittämillään perusteilla, että asiassa olisi ollut kyse välittömästi uhkaavasta vahingosta, korvauspäätöksessä tulisi huomioitavaksi seuraavat seikat.

 

Tyhjien säkkien osalta torjuntakustannuksia ei perustellusti voi aiheutua, koska välittömästi uhkaava vahinko voidaan torjua ilmoittamalla meijerille ja asiakkaille, että säkkejä ei tule käyttää.

 

Meijerin hallussa olevien täytettyjen säkkien ja asiakkaille toimitettujen tuotteiden osalta tulisi osoittaa myös se, että aiheutuneet kustannukset olisivat olleet välttämättömiä torjuntakustannuksia. Tuoteosasta mahdollisesti korvattavia kuluja voisivat olla säkkien sisältönä olleeseen maitojauheeseen kohdistunut esinevahinko. Tästä jonkinlaisena indikaationa on esitetty meijerin asiakkaiden meijerille osoittama hinnanalennusvaatimus. Hinnanalennuksen perustetta ei ole vakuutusyhtiölle kuitenkaan selvitetty. Jotta käsillä olisi voimassa olevan oikeuden mukaan korvattavan vahingon välitön uhka, vakuutuksenottajan/meijerin tulisi osoittaa esimerkiksi, että maitojauheen laatu on välittömän bakteerialtistuksen vuoksi alentunut tai että sen käyttöikä on lyhentynyt. Pelkkä tuotevirhe, kuten jauheen kovettuminen tai kosmeettinen haitta ei muodosta vahinkoa, joka tulisi korvata tuotevastuuvakuutuksesta.

 

 

Lausunnonpyytäjä on esittänyt, että vakuutusyhtiö olisi tarkoitushakuisesti pitkittänyt korvauspäätöksen tekemistä asiassa. Vakuutusyhtiö toteaa tämän johdosta, että vahinkokäsittely ja siihen liittyvien selvitysten hankkiminen asiassa on hoidettu niin nopeasti kuin se on ollut kiireisessä työtilanteessa mahdollista. Todettakoon vakuutussopimuslain 69 ja 70 §:iin viitaten, että vakuutusyhtiö on saanut vakuutuksenottajalta asian käsittelyn edellyttämänä lisäselvityksenä pyytämänsä toimitussopimuksen/tilausvahvistuksen vasta 3.3.2008. Koska vakuutusyhtiöllä on aikaa 30 päivää korvauspäätöksen tekemiseen ja koska korvauspäätös on tehty 25.3.21008, on päätös annettu lain edellyttämässä ajassa.

 

Edellä lausutun perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole aihetta muuttaa aikaisemmin tehtyä korvauspäätöstä.

 

 

Vakuutuksenottaja P Oy:n asiamiehen varatuomari J.S:n 14.11.2008 antaman lisälausuman mukaan vakuutuksenottaja P Oy haluaa oikaista jäljempänä mainittavia kohtia vakuutusyhtiön vastineen johdosta:

 

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että "selvitysten hankkiminen asiassa on hoidettu niin nopeasti kuin se on ollut kiireisessä työtilanteessa mahdollista”. Vahinkoilmoitus on tehty 24.1.2008 ja päätös on saatu 25.3.2008. Vakuutusyhtiö kertoo saaneensa vakuutuksenottajalta pyytämiään lisäselvityksiä vasta 3.3.2008. Vakuutusyhtiö ei kerro, milloin ja miten lisäselvityksiä oli pyydetty. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan kaikki päätöksenteon kannalta tarpeellinen aineisto oli annettu jo 24.1.2008.

 

Vakuutusyhtiö kertoo hitaan vahinkokäsittelyn johtuneen kiireisestä työtilanteesta. Se ei ole lainmukainen peruste viivyttää menettelyä yli lainmukaisen ajan. Vakuutusyhtiö selvittänee, milloin ja miten lisäselvityksiä oli pyydetty ja kuinka olennaisia ne olivat ratkaisun kannalta.

 

Olennaista on se, että välittömästi vahingosta tiedon saatuaan vakuutuksenottajan edustaja, toimitusjohtaja T.F. soitti lukuisia kertoja vakuutusyhtiöön ja pyysi toimintaohjeita. Mitään ei saatu. Vahingossa, joka saattaa koskea vaarallisten tuotteiden takaisinvetoa markkinoilta, yhteistoiminta vakuutetun ja vakuutuksenantajan välillä on olennainen ja erittäin kiireellinen asia. Kyse saattaa olla päivistä. Vakuutusyhtiö ei ottanut kantaa mihinkään, kunnes vasta yli kahden kuukauden kuluttua antoi kielteisen kirjallisen päätöksen.

 

Vakuutusyhtiö spekuloi sillä, että tuotteessa on tuplavarmistus, ensin paperisäkki ja vielä sen sisällä muovisäkki.

 

Vakuutusyhtiö ei ymmärrä sitä, että paperisäkin tehtävänä on suojata muovisäkkiä esim. kuljetuksessa ja varastoinnissa likaantumiselta. Paperisäkki vuotaa aina. Se ei voi olla tiivis. Tehtaassa, jossa säkkiä käytetään, paperisäkki revitään pois ja pelkkä muovisäkki siirtyy tuotantoon, jolloin varmistetaan pakkauksen hygienia.

 

Mikäli muovisäkki vuotaa, joutuu itse tuote, tässä tapauksessa maitojauhe, alttiiksi epäpuhtauksille ja kosteudelle. Kuinka nopeasti nämä vaikuttavat, riippuu ennen kaikkea olosuhteista. P Oy ei voi tietää miten ja minkälaisissa olosuhteissa säkkejä asiakkaan luona kuljetetaan, säilytetään ja käytetään.

 

Vakuutusyhtiö esittää, että "P Oy:n/meijerin tulisi osoittaa, että maitojauheen laatu on välittömän bakteerialtistuksen vuoksi alentunut tai että sen käyttöikä on lyhentynyt”.

.

Miten edellä mainittu seikka osoitetaan? Pitäisikö tehdä tutkimuksia ja mittauksia säkin sisällöstä? Miten lasketaan käyttöiän alentuminen tai se, voiko bakteerinmuodostus alkaa? Kuten edellä todettiin, nämä seikat riippuvat ennen muuta olosuhteista, joissa säkkejä kuljetetaan ja säilytetään. Mitä kosteampaa, sitä nopeampaa on tuotteen pilaantuminen. Ei kukaan pysty sanomaan tai osoittamaan, että nyt pilaantuminen aikaa ja, että käyttöikää on jäljellä kaksi viikkoa. On muistettava, että bakteeritoimintaan tarvitaan aina kosteutta. Vuotava säkki altistaa säkin sisällön kosteudelle.

 

Asiamies liittää lisävastineen mukaan Valiolta saamansa 11.11.2008 lähetetyn sähköpostiviestin. Heidän kannanottonsa on tehty nopeasti ja tervettä järkeä ja kokemusta hyödyntäen. Siitä ilmenee se yksinkertainen tosiasia, että muovisäkin vuodot ovat vakavia asioita ja voivat aiheuttaa tuotteen pilaantumisen.

 

Todettakoon, että Valio maitojauheiden pakkaajana suorittaa aika-ajoin muovisäkkien osalta pistokokeita, joissa säkkien saumojen tiiviys testataan puhaltamalla säkkeihin ilmaa.

 

Vakuutusyhtiön vastineesta huokuva asenne panee ihmettelemään, mitä varten ylipäätään kiinnitetään huomiota laatustandardeihin, jos niillä ei kuitenkaan vakuutusyhtiön mielestä ole mitään merkitystä. "Jos säkki vuotaa, niin vuotakoon, jollei osoiteta, että tuote pilaantuu.”

 

Vakuutusyhtiö lähtee siitä ajatuksesta, että jos vahinkoa ei ilmene, mitään ei kannata tehdä. Tarkastelukulma on siis jälkikäteinen: vasta jos vahinko ilmenee, huomataan, että jotain olisi tarvinnut tehdä. Jos ei ilmene, mahdollisesti tehdyt varotoimet olivat turhia.

 

Vakuutusyhtiön näkökulmasta esim. kiinalaisten toiminta maitojauheen melamiiniasiassa on ollut oikein: toimitaan vasta, kun vahinko paljastuu koko karmeudessaan. Se, että ei jäädä kiinni, osoittaa, että ei ollut tarpeen toimia.

 

Vakuutusyhtiön vastineessa siteerataan vakuutusehtojen kohtaa, jossa selitetään tuotevastuuvahingon uhan sisältö: olosuhde tai tilanne, josta ilman takaisinveto- tai vahingon rajoittamistoimenpiteitä tuotevastuuvahinko todennäköisesti, välittömästi ja suoraan seuraisi.

 

Tässä tapauksessa vuotava muovisäkki altistaa säkissä olevan tuotteen alttiiksi kosteudelle, bakteereille ja epäpuhtauksille. Kun säkin sisältönä oli maitojauhe, eikä esim. sementti, riskiin on suhtauduttava vakavasti. Altistuminen em. vaaroille ei riipu niinkään ajasta, vaan olosuhteista, joissa säkkejä kuljetetaan, varastoidaan ja käytetään. Niistä vakuutuksenottaja ei voi olla tietoinen.

 

Kysymyksessä voi olla välittömästi uhkaavan vahingon torjunta ja siihen liittyvät kustannukset, jos olosuhteet bakteerikannan muodostumiselle ovat suotuisat.

 

Selvää on, että säkkejä ei voi korjata, vaan ne pitää vaihtaa.

 

Vakuutusyhtiö pallottelee sillä seikalla, ettei ole näytetty maitojauheen pilaantuneen. Vakuutusyhtiön mielestä heidän kantaansa tukee se, että vahinkoilmoituksen ja toimituksen välillä oli kulunut pitkä aika eikä tuotteesta ole reklamoitu.

 

Vain osa toimitetuista säkeistä oli viallisia. Ne saattavat olla pitkän aikaa varastossa ennen kuin ne otetaan käyttöön ja virhe huomataan. Ehkä säkkejä myös säilytettiin olosuhteissa, joissa tuote ei altistunut kosteudelle tai epäpuhtauksille.

 

Vakuutusyhtiö vetoaa myös siihen, että meijerin asiakkaat ovat vaatineet hinnanalennusta. Vakuutuksenottajalta ei kukaan ole vaatinut hinnanalennusta eikä asiasta ole edes keskusteltu.

 

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön olisi tullut heti vahinkoilmoituksen saatuaan toimia vakuutuksenottajan tukena ja neuvonantajana, miten asiassa pitää menetellä. Mitään ohjeita ei saatu menettelytavoista tai siitä, mitä korvauksia vakuutuksenottaja voi vakuutusyhtiöltä pyytää. Vastineessaankin vakuutusyhtiö spekuloi sen suhteen, onko vakuutuksenottaja osannut kohdistaa vaatimuksensa oikeisiin vakuutuksiin ja vaatia juuri oikeita korvauksia. Näissä asioissa vakuutusyhtiön olisi tullut neuvoa.

 

Vakuutusyhtiö on tahallaan pitkittänyt asian käsittelyä ja toivonut, että asia hoituu ajan kulumisen myötä. Niin ei kuitenkaan voida toimia erityisesti tuotevastuu- ja takaisinvetovakuutuksen mukaisissa asioissa.

 

Vakuutuksenottajan lisälausuman liitteenä on Valion edustajan S.L:n 11.11.2008 lähettämä sähköpostiviesti. Siinä todetaan, että yhteen maitojauhekiloon menee noin 10 kg maitoa. Jos sisäsäkki rikkoutuu, tietysti jauhe alkaa imeä kosteutta ja paakkuuntua. Kosteuden/veden aktiivisuuden kohotessa tuotteessa alkaa myös pöpötoiminta ajan kuluessa.

 

 

Lisävastineessaan 26.11.2008 vakuutusyhtiö toteaa vakuutuksenottajan lisäkirjelmän johdosta lisävastineenaan seuraavaa:

 

Vahinkokäsittelyprosessin osalta vakuutusyhtiö toteaa, että se on pyytänyt lisäselvityksiä (kopioita vakuutuksenottajan ja virolaisen meijerin välisistä sopimusasiakirjoista, esim. toimitussopimus) vakuutuksenottajan toimitusjohtajan T.F:ltä sähköpostilla 26.2.2008. Kuten vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, ei vakuutusyhtiö ole tahallaan pitkittänyt vahinkokäsittelyä, eikä toiminut asiassa muutenkaan tarkoitushakuisesti. Vahinkoilmoitus on toimitettu yhtiölle vasta noin viisi kuukautta vahingon jälkeen, ja meijeri oli jo tuolloin toimittanut merkittävän määrän säkkejä ja maitojauhetta omille asiakkailleen ja todennäköisesti suurin osa maitojauheesta oli jo käytetty. Meijeri on ollut yhteydessä asiakkaisiinsa ja informoinut heitä mahdollisista säkeissä olevista vioista, joten viallisuus on ollut loppukäyttäjien tiedossa. Nämä elintarvikealan ammattilaiset ovat reagoineet virheellisiin pakkauksiin vain hinnanalennusvaatimuksella. Yleisen elämänkokemuksen mukaan meijerin ja sen asiakkaiden reagointitapa olisi varmasti ollut toinen, mikäli olisi ollut kyse jon­kinlaisesta todellisesta henkilö- tai esinevahingon uhasta.

 

Vakuutuksenottaja on toimittanut lisäkirjelmänsä mukana Valiolla työskentelevän S.L:n sähköpostiviestin tarkoituksenaan osoittaa, että muovisäkin vuodot voivat aiheuttaa tuotteen pilaantumisen. Kuten S.L. viestissään itsekin toteaa, ovat hänen kommenttinsa "ylimalkaisia". Viestistä ei käy ilmi, millaisia ja mitä vaikutuksia "pöpötoiminta" saa aikaan, missä ajassa se alkaa ja mikä on sen alkamisaika suhteessa loppukäyttäjäyritysten raaka-ainevarastojen kiertonopeuteen. Mistään ei käy myöskään ilmi, missä asemassa ja millä koulutuksella S.L. Valiolla työskentelee ja on kommenttinsa antanut. Näin ollen vakuutusyhtiö toteaa, ettei sille ole edelleenkään esitetty mitään selvitystä siitä, että jokin osa maitojauheesta olisi välittömästi pilaantumassa, pilaantunut tai joutumassa / joutunut kosketuksiin tuotteeseen kuulumattomien bakteerien kanssa eikä edes alustavaa riskianalyysiä siitä, että näin tulisi tapahtumaan.

 

 

Vakuutusehdot

 

Kohta 1. Tuotevastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat

 

Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskeman tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutuneet vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella todetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Yhden vakuutuskauden aikana todetuista vahingoista korvataan vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä enintään kaksinkertaisena.

 

Kohta 2. Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa

 

Kohta 2.1, Vakuutus ei korvaa…

 

Kohta 2.1.2 vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajan liikkeelle laskemalle tuotteelle itselleen eikä sen vahingoittumisesta johtuvaa välillistä vahinkoa, eikä kustannuksia, jotka johtuvat tuotteen reklamaatiosta, palauttamisesta, korjaamisesta, vaihdosta tai markkinoilta poistamisesta, elleivät kyseessä ole välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannukset…

 

 

Jos vakuutuskauden aikana todetaan vakuutetussa tuotteessa tai sen käyttöohjeessa sellainen virheellisyys, joka on välittömästi johtamassa vakuutuksenottajan tuotevastuuvakuutuksesta korvattavaan henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan tämän ehdon mukaiset kohtuulliset ja välttämättömät ja vakuutuksenottajalle koituvat ylimääräiset kustannukset tuotteen takaisin vetämisestä markkinoilta tämän vakuutuksen tarkoittamana vakuutustapahtumana.

 

Tuotevastuuvahingon uhalla tarkoitetaan olosuhdetta tai tilannetta, josta ilman takaisinveto- tai vahingon rajoittamistoimenpiteitä tuotevastuuvahinko todennäköisesti välittömästi ja suoraan seuraisi. Tuotevastuuvahingon uhalla ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuote on vain esimerkiksi viallinen ilman, että virheellisyys aiheuttaa vahinkoa ja on ilmeistä, että vika ei tule vahinkoa aiheuttamaankaan…

 

 

Takaisinvetovakuutuksen perusteella ei korvata vahinkoa…

 

10) joka syntyy takaisinvedettävien tuotteiden purkamisesta ja irrottamisesta tai tuotteen korjaamisesta tai vaihtamisesta uuteen.

 

Ratkaisu

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vuotavista maitojauhesäkeistä, tuotevastuuvahingon uhasta sekä säkkien uudelleenpakkauskustannuksista.

 

Vakuutuksenottaja P Oy on 7.9.2007 toimittanut asiakkaalleen virolaiselle meijerille 16100 kpl maitojauheen pakkaamiseen tarkoitettuja paperisäkkeihin pantavia muovisia saumattuja sisäsäkkejä. 8.1.2008 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan on osoittautunut, että säkit ovat vuotaneet viallisen sauman vuoksi. Meijeri on toimittanut omille asiakkailleen täytettyinä noin 7800 säkkiä ja meijerin varastossa on ollut pakattuja säkkejä 1497 kpl. Tyhjiä säkkejä meijeri on palauttanut vakuutuksenottajalle 6800 kpl.

 

Vakuutuksenottaja P Oy on toimittanut meijerille uusia säkkejä, joihin meijerin hallussa olleet täytetyt säkit on tyhjennetty ja jauhe pakattu uudelleen. Uudelleenpakkauskustannuksista meijeri on hakenut korvausta vakuutuksenottajalta, joka on vuorostaan hakenut niistä korvausta tuotevastuuvakuutukseensa liittyvästä takaisinvetovakuutuksesta. Vakuutuksenottajan lausuntopyynnön mukaan meijerin asiakkailleen toimittamissa säkeissä ollut maitojauhe on tullut käytetyksi.

 

Takaisinvetovakuutusehdon mukaan, jos vakuutetussa tuotteessa todetaan virheellisyys, joka on välittömästi johtamassa vakuutuksenottajan tuotevastuuvakuutuksesta korvattavaan henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan takaisinvetovakuutusehdon mukaiset ylimääräiset kustannukset tuotteen takaisinvetämisestä markkinoilta vakuutuksen tarkoittamana vakuutustapahtumana. Tuotevastuuvahingon uhalla tarkoitetaan olosuhdetta tai tilannetta, josta ilman takaisinvetotoimenpiteitä tuotevastuuvahinko todennäköisesti välittömästi ja suoraan seuraisi. Tuotevastuuvahinko on määritelty päävakuutuksen eli tuotevastuuvakuutuksen ehdoissa. Sillä tarkoitetaan vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassaan liikkeelle laskeman tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutunutta henkilö- tai esinevahinkoa.

 

Takaisinvetovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu vahinko, joka syntyy takaisinvedettävien tuotteiden purkamisesta ja irrottamisesta tai tuotteen korjaamisesta tai vaihtamisesta uuteen.

 

Toimitetun selvityksen mukaan vakuutuksenottajan asiakasmeijerissä olleet vuotavat säkit on tyhjennetty ja niissä ollut jauhe on pakattu uudelleen. Takaisinvedettävän tuotteen vaihtamisesta uuteen aiheutunut vahinko on edellä todetun ehdon vuoksi rajattu takaisinvetovakuutuksen ulkopuolelle. Vuotavien säkkien vaihtamisen uusiin lautakuntakunta katsoo kuuluvan rajoituksen piiriin. Näin ollen ja koska korvausvaatimus on kohdistunut uudelleenpakkauskustannuksiin, lautakunta katsoo epäyspäätöksen rajoitusehdon mukaiseksi.

 

Vakuutusyhtiö on käsitellyt tapausta myös tuotevastuuvakuutuksen osalta, jonka ehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma on tässä lausunnossa edellä todettu. Koska uudelleen pakatun maitojauheen ei ole osoitettu kärsineen vahinkoa, lautakunta katsoo, ettei korvattavasta tuotevastuuvahingosta tai sen torjuntaan tarvittavista kustannuksista ole esitetty selvitystä. Tämän perusteella lautakunta katsoo vakuutusyhtiön epäävän tuotevastuuvakuutuspäätöksen ehtojen mukaiseksi.

 

Vakuutusyhtiön antaman selvityksen perusteella lautakunta katsoo vakuutusyhtiön käsitelleen asian ja antaneen siinä korvauspäätöksen vakuutussopimuslain edellyttämässä ajassa.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kaivola, Kallioinen ja Nyyssölä sekä varajäsen

Paakkanen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA