Turkistarhan ns. varjotalon katto oli romahtanut 16.–17.1.2011 johtuen suuresta lumikuormasta. Romahtanut varjotalo oli rakennettu vuonna 1996.

P OY suoritti vahinkopaikalla 24.1.2011 vahinkotarkastuksen. Tarkastusraportin mukaan sortuneen varjotalon katolle on kertynyt talven mittaan runsaasti lunta ja varjotalon rakenteet eivät olleet kestäneet lumen painoa ja varjotalo oli sortunut. 

Ilmatieteen laitoksen meteorologi L.H. on antanut 26.1.2011 kirjallisen selvityksen tapahtumapaikan sääolosuhteista 13.–17.1.2011. 

Suomi kuului 10.-14.1.2011 välisenä aikana matalapaineen alueeseen ja tämän yhteydessä saatiin paikoin heikkoja lumisateita vahinkopaikalla. Matalapaine väistyi 15. päivä itään ja sen jälkeen vallitsi korkeapaine ja sää oli poutaista. Uusi matalapaine lumisateineen saapui kuitenkin lännestä 16. päivä ja vuorokauden suurin sademäärä oli tällöin Toholammen Oravalassa 12 mm ja Pyhäjärven Hiidenniemellä 10,8 mm. Tapahtumapaikalla ei ole säähavaintoasemaa. Lähimmät asemat sijaitsevat Toholammen Oravalassa, Pyhäjärven Hiidenniemellä ja Halsualla. Mitattu lumensyvyys kasvoi 16.1 ja 17.1 välillä Toholammella 40 cm:stä 47 cm:iin ja Pyhäjärvellä 45 cm:stä 47 cm:iin. Tuulisin päivä oli kyseisenä ajanjaksolla 17.1., jolloin suurin mitattu keskituulennopeus oli Toholammella 9,1 m/s.

Mikäli tunnissa sataa 7 mm tai enemmän, luokitellaan se ilmatieteen laitoksella rankkasateeksi. Satanut vesimäärä ei siis ylitä tässä tapauksessa rankkasateen kriteerejä. Tilastojen mukaan suurimmat yhden vuorokauden aikana havaitut lumensyvyyden kasvut (cm) talvikaudella (marras-huhtikuu) ovat Halsuan kk:ssa olleet 20 cm vuorokaudessa, joten lumisadetta ei voi tässä tapauksessa luokitella poikkeukselliseksi.

Korvausta haettiin yritysvakuutuksen luonnonilmiöturvasta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi kirjallisen päätöksen 1.2.2011.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, koska suurienkaan lumimäärien esiintymistä talvisin Suomessa ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Vahinkoa edeltävinä päivinä alueella ei ole ollut poikkeuksellisen voimakkaita lumimyrskyjä. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut pitkän ajan kuluessa talven mittaan varjotalon katolle kertyneen lumen painosta, eikä kyseessä ole yksittäisen äkillisen ja ennalta arvaamattoman lumimyrskyn aiheuttama vahinko.

Lisäksi yhtiö on todennut päätöksessään, että vakuutusehtojen mukaan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Kyseisessä asiassa vakuutusehtojen mukainen ikävähennys on 100 %, joten vakuutuksesta ei jäisi näiltäkään osin korvattava. 

Muutoksenhaku

Valitus

Vakuutuksenottaja on hakenut muutosta vakuutusyhtiön tekemään päätökseen 22.2.2011. Hän on vaatinut vahinkoasian ottamista käsittelyyn uudelleen ja vahingon korvaamista.

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että sortunut varjotalo on rakennettu vuonna 1996 eikä 1985-1990 kuten kartoitusraportissa väitetään. Vakuutuksenottaja oli itse ollut matkoilla varjotalon romahtamisen aikaan, hän huomasi romahtaneen talon aamulla 18.1. Tutun kertoman mukaan pyhänä 16.1. lunta oli satanut rankasti koko päivän. Tällöin lumi oli nietostunut varjotalon päälle. Lisäksi nietostuminen oli kasaantunut nimenomaan varjotalon toiselle lappeelle, jota rakennus ei sitten kestänyt.

Vakuutuksenottaja kertoo pudotelleensa koko viikon lumia varjotalojen katolta kykynsä mukaan.  Seuraavalla viikolla ilma yllättäen lauhtui ja alkoi sataa vettä, joka siten lisäsi lumen painoa nopeasti. Kaksi vuonna 2003 rakennettua varjotaloa sortui 27.1.2011. Vettä oli satanut niin paljon, että talojen päällä ollut lumi oli romahduttanut kyseiset talot. Tuulen mukana kinostunut lumi oli kasaantunut kattojen toiselle lappeelle eivätkä rakenteet kestäneet painoa. Kyseisten talojen päällä ollutta lunta hän ei ollut ehtinyt poistaa, koska oli ajatellut niiden uusina kestävät lumen painon paremmin. Katolla olleen lumen paino nousi niin paljon sateiden seurauksena, etteivät rakenteet kestäneet sitä. Vakuutuksenottaja ei ehtinyt poistamaan lunta kaikilta katoilta ennen romahtamista. Vakuutuksenottaja katsoo, että kovan pakkaskauden jälkeen äkkiä tullut lauha keli ja sade olivat varjotalojen rakenteelle liikaa. 

Vakuutuksenottajalta romahti myös yksi vuonna 1984 rakennettu varjotalo, mutta hän ei hae korvausta sen romahtamisesta.

Vakuutuksenottaja on toimittanut muutoksenhaun liitteenä tuttavansa M.P:n kirjallisen selvityksen lumen tulosta alueella. Selvityksen mukaan 15.–16.1. 2011 lunta satoi molempina päivinä useita senttejä ja lumi tuli kovan tuulen kanssa. Selvityksenantaja joutui 16.1.2011 keskeyttämään metsästyksen, koska pöllyävä lumi peitti jäljet aavoilla muutamassa kymmenessä minuutissa eikä jälkiä voinut seurata.

Päätös

Vakuutusyhtiö on todennut 20.6.2011 antamassaan päätöksessä yhtiön pysyvän 1.2.2011 annetussa päätöksessä, koska vahinkoasiassa ei ole ilmennyt mitään uutta.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja on pyytänyt lausuntoa asiassa.

Vakuutuksenottaja ei ole tyytyväinen vakuutusyhtiön asiassa tekemään päätöksen. Hänelle on sattunut aikaisemminkin tällaisia äkkiarvaamattomia lumivahinkoja, joita on korvattu otetun vakuutuksen pohjalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on pyytänyt vastineessaan, että Vakuutuslautakunta hylkää lausunnonpyytäjän muutosvaatimuksen ja toteaa, että vakuutusyhtiön antama päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiö on todennut, ettei yhtiölle ole toimitettu selvitystä sortuneiden rakennusten käyvästä arvosta eikä jälleenhankinta-arvosta. Vahingon määrään ei sen vuoksi ole ollut mahdollista ottaa kantaa. Vakuutuksen ikä-vähennyksen osuus on vuonna 1996 rakennetun rakennuksen osalta 60 %.

Vakuutusyhtiö on viitannut aikaisemmin antamaansa päätökseen sekä Vakuutuslautakunnan aikaisempaan ratkaisuun VKL 675/03, jossa lautakunta on katsonut, ettei lumen kertymistä katolle ja sen seurauksena katon romahtamista voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana. Vakuutusyhtiön mukaan myöskään seurannaisvahingot eivät ole tällöin korvattavia. Korvauskäytäntöä voidaan pitää tämän tyyppisten vahinkojen osalta vakiintuneena.

Vakuutusyhtiön mukaan lumen tai jään kertymisen seurauksena aiheutuneita vahinkoja voitaisiin pitää ennalta arvaamattomina vain siinä tapauksessa, että lunta tai jäätä kertyisi katolle poikkeuksellisen nopeasti, eikä vakuutuksenottaja ehtisi tai itsestään riippumattomien seikkojen vuoksi kykenisi ryhtyä toimiin lumen tai jään poistamiseksi katolta. Toinen korvattavuuden edellytys on se, että katon rakenteet on rakennettu voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesti siten, että katto kantaa Suomen talviolosuhteissa tavanomaisesti esiintyvät lumikuormat. Rakenteellisista puutteellisuuksista tai rakennusvirheistä johtuneet vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että lumen kertyminen katolle on ollut vakuutusehtojen mukaisesti äkillistä. Ilmantieteenlaitokselta saadun lausunnon mukaan alueelle ei ole tapahtuma-aikana ollut tavanomaisesta poikkeavia runsaita lumisateita vaan lumi-sade on ollut intensiteetiltään normaalia. Myöskään tuuliolosuhteet eivät ole olleet poikkeuksellisia vaan ajanjaksolla on kaikilta osin vallinnut normaali talvisää.

Vahinkokartoituksen yhteydessä otetuista kuvista on nähtävissä, ettei varjo-talojen katoilta ole poistettu lainkaan talven aikana sataneita lumia. Lunta on ollut katoilla useita kymmeniä senttejä, kun 16.-17.1.2011 välisenä aikana satanut suurin lumimäärä oli vain 7 cm. Lumi on siten kertynyt katolle pidemmän ajan kuluessa eikä äkillisesti. Katot eivät ole kestäneet koko talven aikana sataneiden lumimäärien painoa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pääsyynä vahinkoihin ovat olleet muutoin kuin äkillisesti satanut lumimäärä ja varjotalojen rakenteelliset heikkoudet. Vaikka varjotalot ovat kevytrakenteisia, niiden tulee kestää tavanomaisesti Suomen talviolosuhteissa esiintyvät lumikuormat jo eläinten turvallisuuden vuoksi siinäkin tapauksessa, että lumen pudotustyöt laiminlyödään. Koska lumimäärä ei ole ollut poikkeuksellisen suuri, vaikkakin lähes 50 cm, on rakenteissa mitä ilmeisimmin ollut rakenteellisia heikkouksia.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka varjotalon sortuminen sinänsä on tapahtunut äkillisesti, ei sortumisen syynä ole ollut mikään vakuutusehdoissa mainittu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. 

Mitään korvattavaa vahinkotapahtumaa ei ole osoitettu tapahtuneen ja siten vakuutusyhtiön tekemä kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen.   

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutusehdot

Luonnonilmiöturva
 

Kohta 203, Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

• salamanisku, jolla tarkoitetaan ukonilman aiheuttamaa yksittäistä sähköpurkausta
• myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa
• raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
• rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla
• villieläin, jolla tarkoitetaan luonnonvaraista kesyttämätöntä eläintä.

Kohta 205, LVIS-turva

Vakuutusturva korvaa lisäksi vesikaton ennalta arvaamattomasta äkillisestä ulkoapäin tapahtuneesta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutuneen vahingon rakennuksen sisäpuolisille pintarakenteille.

Kohta 401, Omaisuussuojeluohje

Kohta 6, Rikkoutumisvahinkojen torjunta

Kattorakenteet

Katolle kertynyt lumi on poistettava, jos lumen paino vaarantaa kattorakenteiden kantokykyä tai aiheuttaa muuta vaaraa.

Vakuutuskirja 15.9.2011, vakuutuskausi 1.12.2010-30.11.2011

Varjotalot ja häkit 26 kpl

Lisätieto:

Tästä vakuutuksesta korvataan myös lumen tai jään painosta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot yleisten vakuutusehtojen puitteissa. Vakuutetuille rakennuksille aiheutunut vahinko korvataan vain, mikäli rakennuksen päivänarvo on yli 50 % sen jälleenhankinta-arvosta.

Ratkaisusuositus

Kettutalon katto oli sortunut ja vakuutuksenottajan mukaan syynä sortumiseen oli poikkeuksellisen voimakkaasti ja toispuoleisesti kinostunut lumi. Vakuutusyhtiön mukaan syynä katon sortumiseen on ollut pitkän ajan kuluessa kertynyt lumikuorma ja katon puutteellinen rakenne. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut sortumisen tapahtuneen mistään vakuutuksesta korvattavasta syystä.

Tapaukseen soveltuvien vakuutusehtojen ja vakuutuskirjan lisäehdon mukaan vakuutuksesta korvataan lumen tai jään painosta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot yleisten ehtojen puitteissa. Vahingon korvattavuus edellyttää siten tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa turkistarhan varjotalon katto oli sortunut lumen painosta johtuen. Vahinkokartoitusraportissa todettiin, että varjotalon katolle on kertynyt talven mittaan runsaasti lunta eivätkä varjotalon rakenteet ole kestäneet lumen painoa. Kartoitusraportin kuvista on nähtävissä, että talojen katoilla on ollut runsaasti lunta. Kuvista ei kuitenkaan selviä onko lumi kinostunut ja romahtaminen tapahtunut toispuoleisesti.  

Ilmatieteen laitoksen antaman kirjallisen selvityksen mukaan vahinkopaikkakunnan läheisillä säähavaintoasemilla paikkakuntien lumipeite oli kasvanut tapahtuma-aikaan 7 cm ja 2 cm. Tilastojen mukaan suurimmat yhden vuorokauden aikana havaitut lumensyvyyden kasvut (cm) talvikaudella ovat olleet lähipaikkakunnan 20 cm vuorokaudessa, joten tapahtumahetken sadetta ei voi luokitella poikkeukselliseksi. Tuulisin päivä tuolloin oli 17.1.2011, jolloin suurin mitattu keskituulinopeus oli 9,1 m/s.

Korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että on tapahtunut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Nyt käsiteltävässä tapauksessa vakuutuksenottaja on katsonut, että syynä vahinkoon on ollut lumikuorman jakautuminen epätasaisesti. Kartoitusraportin mukaan syynä romahdukseen on ollut liian suuri lumikuormarasitus ja varjotalon heikot rakenteet.

Vakuutuslautakunta toteaa vahingon syystä seuraavaa. Sekä vakuutuksenottaja että vakuutuksenantaja voivat osallistua vahingon syyn selvittämiseen, lähtökohtainen vastuu korvattavan vahinkotapahtuman selvittämiseen on kuitenkin vakuutuksenottajalla. Se, että vahingon syy ei ole täysin selvillä, ei ole riittävä selvitys siitä, että vahinko tulisi korvata vakuutuksesta.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa vahingon yksityiskohtainen syy on jäänyt selvittämättä. Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella todennäköisimpänä syynä vahinkoon rakennuksen kattorakenteisiin kohdistunutta lumikuormaa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että alueella vahinkopäivänä tai sitä välittömästi edeltävänä päivänä olisi satanut poikkeuksellisen paljon lunta. Siten 17.1.2011 tapahtuneen varjotalon romahdusvahingon ei voida katsoa tapahtuneen äkillisestä rakennuksen kattoon kohdistuneen painon lisääntymisestä. Lisäksi vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana, koska katolle pidemmän ajan kuluessa kerääntynyt lumi lisää katon rakenteiden painorasitusta eikä siten painon suuresta lisääntymisestä johtunut romahtaminen ole seurauksena ennalta arvaamaton. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön asiassa tekemä päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen. 

Vakuutuksenottaja on muutoksenhaun yhteydessä vakuutusyhtiölle 22.2.2011 kertonut myös kahden vuonna 2003 rakennetun ja yhden vuonna 1984 rakennetun varjotalon romahtamisesta. Vuoden 1984 rakennetusta varjotalosta hän on todennut, ettei hän hae kyseisestä romahduksesta korvausta. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta aineistosta ei selviä, onko vakuutuksenottaja hakenut 26.–27.1.2011 romahtaneista varjotaloista korvausta vahinkoilmoituksella ja onko kyseisten vahinkotapahtumien syytä selvitetty tai korvauspäätöksiä annettu. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut kyseisiin vahinkoihin kantaa 20.6.2011 päivätyssä muutoksenhakua koskevassa päätöksessään eikä myöskään Vakuutuslautakunnalle 15.9.2011 toimittamassaan vastineessa. Vakuutuslautakunta ei siten voi ottaa kantaa 26.–27.1.2011 tapahtuneiden varjotalojen romahdusvahingon korvattavuuteen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös koskien 17.1.2011 vahinkotapahtumaa on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä ja Pesonen sekä varajäsenet Ijäs ja Partanen Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA