Tapahtumatiedot

Valittajat A omistavat erään sittemmin vuokraamansa huoneiston, jossa oli aiheutunut heidän teettämänsä remontin yhteydessä putkirikko, josta puolestaan oli aiheutunut erinäisiä vesivahinkoja huoneiston ja talon rakenteille. Asunto-osakeyhtiö oli vaatinut A:lta vahingonkorvausta rakennukselle aiheutuneesta vahingosta. Korvausta oli tämän johdosta haettu A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella. Riita koski sitä, onko mainittu huoneisto ollut sijoitusasunto ja siten rajautunut yksityishenkilön vastuun ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiön korvauspäätökset

Yhtiö on antanut ensimmäisen korvauspäätöksen 17.2.2011 A:lta saamiensa tietojen perusteella. Yhtiö on tässä päätöksessään katsonut, että koska vesivahinko on aiheutunut valittajien tekemästä remontista asunnossa, joka oli tarkoitus laittaa vuokralle, on kysymys rajoitusehdossa 3.6 tarkoitetusta tilanteesta, joka on liittynyt tulon hankkimiseen sijoitusasunnosta. Näin ollen vastuuvakuutuskorvausta ei makseta.

Yhtiö on saanut tämän jälkeen valittajilta tiedon, jonka mukaan huoneistoon oli tarkoitus muuttaa heidän poikansa. Yhtiö on tällä perusteella muuttanut päätöksensä 8.3.2011 myönteiseksi. Yhtiö on katsonut, että saatujen selvitysten perusteella nyt voidaan pitää vahinkoa vastuuvakuutuksen perusteella korvattavana, koska huoneiston voitiin katsoa tulleen hankituksi ikään kuin A:n omaan käyttöön.

Yhtiö on ollut korvauskäsittelyn myöhemmässä vaiheessa yhteydessä 2.9.2011 isännöitsijään toimitettujen laskujen vuoksi. Tässä yhteydessä on selvinnyt, että asunnossa ei olekaan vuokralla valittajien poika vaan eräs muu henkilö, joka on asunut asunnossa remontin valmistumisesta 1.5.2011 alkaen. Väestörekisteritietojen mukaan tämän henkilön osoite on ollut nyt puheena olevassa huoneistossa jo 1.4.2011 alkaen. Valittajien pojan osoite on väestörekisterin tietojen mukaan aina ollut eräs muu. Tällä perusteella yhtiö on tehnyt 2.9.2011 uuden ratkaisun, jossa se on evännyt korvauksen.

Valitus

Valittajat ovat tyytymättömiä yhtiön päätökseen ja pyytävät lautakunnan ratkaisusuositusta asiasta. Valittajat ovat eri mieltä siitä, oliko kyseinen huoneisto sijoitusasunto. Huoneisto ei ollut vahingon tapahtumahetkellä ollut vuokrattuna, eikä sen vuokraamisesta tai vuokraamatta jättämisestä oltu siinä vaiheessa tehty päätöksiä. Valittajat olivat vasta ostaneet asunnon. Yhtenä vaihtoehtona oli oman pojan muutto kyseiseen asuntoon. Vesivahingon jälkeen poika päätyi muuttamaan äitinsä omistaman kiinteistön erilliseen asuntoon eräässä toisessa osoitteessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö kiistää vaatimuksen. Yhtiö toteaa edellä yhtiön päätöksien kohdalla todetut korvauskäsittelytiedot. Yhtiö oli alun perin tehnyt kielteisen päätöksen 17.2.2011 katsoen, että kysymys on sijoitusasunnosta. Tämän jälkeen valittajilta saatujen tietojen pohjalta yhtiö oli tehnyt myönteisen päätöksen 8.3.2011 sillä perusteella, että asunto oli tarkoitettu ikään kuin omaan käyttöön, koska siihen oli muuttamassa vakuutetun oma lapsi. Korvausvaiheessa 2.9.2011 saatujen tietojen mukaan asuntoon ei ollutkaan remontin valmistumisen jälkeen muuttanut valittajien poika, vaan 1.5.2011 alkaen asunnossa oli asunut aivan muu vuokralainen. Tämän jälkeen oli tehty kielteinen korvauspäätös.

Valituksessaan valittajat ovat kertoneet, että he eivät olleet vielä vahingon sattuessa tehneet päätöksiä hiljattain hankkimansa asunnon käyttötarkoituksesta, mutta yhtenä vaihtoehtona oli oman pojan muuttaminen kyseiseen asuntoon. Yhtenä vaihtoehtona on ollut myös asunnon vuokraaminen ulkopuoliselle, ja tämä vaihtoehto onkin sittemmin toteutunut. Selvää on, ettei asuntoa ole hankittu nimenomaisesti oman pojan asunnoksi. Mahdollisia vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia asunnolle on heti ollut muitakin kuten esim. asunnon vuokraaminen. Näillä perusteilla kysymys ei ole vastuuvakuutuksen korvausturvan piiriin kuuluvasta vahingosta.

Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys

Lautakunnalla on ollut käytettävissä:

• vastuuvahinkoilmoitus 15.2.2011
• yhtiön päätökset
• Varsinais-Suomen Kiinteistökuivauksen lasku 15.3.2011
• Casaneera Oy:n lasku 30.3.2011
• A:n ja yhtiön korvauskäsittelijän välistä sähköpostiviestintää ajalta 17.2.2011 klo 7:39 – 17.2.2011 klo 15:19
• vakuutusehdot

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Sovellettavan sopimusehdon mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassaoloaikana todettuun tekoon tai laiminlyöntiin.

Rajoitusehdon 3.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutettu aiheuttaa työharjoittelussa, toiminnallaan hankkiessaan tuloa tai yleensä ansaitsemistarkoituksessa taikka joka aiheutuu omaisuudelle, joka liittyy vakuutetun ansiotoimintaan tai työharjoitteluun.

Ratkaisu

Kysymyksenasettelu

Asunto-osakeyhtiö oli vaatinut A:lta vahingonkorvausta rakennukselle aiheutuneesta vahingosta, joka on riidattomasti aiheutunut sen seurauksena, että A:n itse tekemän remontin yhteydessä tiskialtaan vesihanan putkiliitos oli irronnut.

Nyt lautakunnan käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko valittajien omistaman vuokrahuoneiston remontin yhteydessä aiheutunut vesivahinko korvattava heidän yksityishenkilön vastuuvakuutuksensa perusteella.

Osapuolet, eli A ja vakuutusyhtiö, eivät ole nimenomaisesti lausuneet siitä kysymyksestä, onko A ylipäätään menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla huolimattomasti ja onko A siten velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon asunto-osakeyhtiölle. Jos A ei ole menetellyt huolimattomasti, vaan putkirikko on ollut seurausta puhtaasta tapaturmasta, ei A ole velvollinen maksamaan asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvausta. Näin ollen korvausta ei voitaisi suorittaa myöskään A:n vastuuvakuutuksen perusteella. Ottaen kuitenkin huomioon, millä perusteella vakuutusyhtiö on hylännyt sille vakuutusehtojen perusteella esitetyn korvausvaatimuksen, lautakunta ei ota nyt kantaa A:n mahdolliseen huolimattomuuteen tai paremminkin sen puuttumiseen.

Lähemmin ja yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna kysymys on näin ollen siitä, rajautuuko vahinko A:n vakuutuksen korvausturvan piirin ulkopuolelle tulon hankkimista ja ansaitsemistarkoitusta koskevan rajoitus­ehdon 3.6 perusteella.

Tapauksen arviointi

Lautakunta toteaa, että jo korvauskäsittelyn alkuvaiheessa on vahinkoilmoituksesta ilmenneiden tietojen perusteella ollut tiedossa, että vahinko on aiheutunut eri huoneistossa kuin missä vakuutetut ovat itse asuneet. Yhtiön tehtyä kielteisen korvauspäätöksen sillä perusteella, että kysymyksessä on vuokrattavaksi tarkoitettu sijoitusasunto, ovat valittajat ilmoittaneet, että huoneistoon oli tarkoitus muuttaa heidän oman poikansa. Sittemmin huoneistoon ei ollutkaan muuttanut valittajien poika, ja valittajat ovat myös kertoneet, että myös muita vuokrausvaihto­ehtoja oli alun alkaenkin ollut esillä. Valittajat ovat vielä lautakunnalle osoittamassaan valituskirjelmässä todenneet, että he olivat vasta ostaneet asunnon ja yhtenä vaihtoehtona oli oman pojan muutto kyseiseen asuntoon.

Lautakunnan käytettävissä olevasta sähköpostiviestinnästä valittajien ja vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän välillä ilmenee, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä on lähettänyt valittajille 17.2.2011 kello 7.57 seuraavan viestin: ”Hei, tässähän olikin kyse asunnosta, joka oli tarkoitus laittaa vuokralle vai kuinka? Kuten puhelimitse 8.2.2011 kerroin, vakuutuksestasi ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sijoitusasunnossa.” Tämän jälkeen valittajat ovat vastanneet vakuutusyhtiölle 17.2.2011 kello 14.21, että ”joo, vuokralle, mutta vuokralainen on oma poika”. Tämän viestin sisällöstä ja asiayhteydestä ilmenee, että tuossa vaiheessa valittajat eivät ilmeisestikään olleet tietoisia siitä, että yhtiö oli aiemmin päivän 17.2.2011 aikana ehtinyt tehdä kielteisen korvauspäätöksen.

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä sekä valittajien lautakunnalle osoittamasta vastineesta ilmenee, ettei valittajien yksinomaisena tarkoituksena ole ollut hankkia asuntoa vuokratakseen sen pojalleen. Käytettävissä olevan selvityksen valossa on perustellusti päädyttävissä siihen, että valittajat ovat tarkoittaneet hankkia asunnon tuloa hankkiakseen, jossa yhtenä ainoastaan sattumanvaraisena vaihtoehtona on ollut se, että asunto vuokrataan heidän pojalleen.

Asiassa voidaan siten perustellusti katsoa, että kun kysymys on A:n tuloa hankkiessaan aiheuttamasta vahingosta, se jää rajoitusehdon 3.6 perusteella valittajien yksityishenkilön vastuuvakuutusturvan ulkopuolelle.

Ottaen huomioon, mistä nyt tutkittavana olevassa asiassa on A:n ja vakuutusyhtiön välillä kysymys tarkasteltaessa vakuutusyhtiön korvauspäätöksen lopputuloksen asianmukaisuutta, lautakunta ei ota kantaa siihen A:n ja asunto-osakeyhtiön välillä mahdollisesti ratkaisevaan kysymykseen, onko A lautakunnan tiedossa olleiden seikkojen valossa menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla huolimattomasti putkiremonttinsa yhteydessä.

Johtopäätös

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksen lopputulosta ehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Saarikoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA