Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevalle yritykselle aiheutui tuotannon keskeytymistä ja katemenetystä rikkoutuneen jyrsijäkoneen vuoksi 5.2.2014 ja 13.2.2014 välisenä aikana. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta katemenetyksestä keskeytysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut 24.3.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei vakuutuksenottajalle ollut syntynyt keskeytysvakuutuksesta korvattavaa liikevaihdon menetystä, eikä vakuutuksenottajan vaatimaa korvausta voitu tästä syystä suorittaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut 31.7.2014 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusehto, jonka mukaan korvausta suoritetaan menetetystä liikevaihdosta, on kohtuuton ja ristiriidassa yleisten sopimusehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutussopimuslain 32 §:n kanssa.

Vakuutuskirjassa on käytetty termiä keskeytysvakuutuskate, mistä voi saada käsityksen, että vakuutettuna olisi keskeytyksen aiheuttama katemenetys. Konerikon jälkeen vakuutuksenottaja suoritti projektit hitaammalla jyrsijällä ja näin vältyttiin liikevaihdon menetykseltä mutta menetettiin projektien katteet. Vakuutuksenottaja kertoo, että erotus tavoitekatteeseen oli konerikon vuoksi 6 099 euroa. Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaisilla vahingonrajoittamistoimenpiteillä vältettiin liikevaihdon menetys, joten oli kohtuutonta, ettei näistä toimenpiteistä aiheutunutta katemenetystä korvattaisi vakuutuksesta. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta myös lisäkuluista, jotka syntyivät alihankinnoista ja ylityökustannuksista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 4.9.2014 päivätyssä vastineessaan, että keskeytyskatetta koskeva ehtokohta oli yksiselitteinen ja yleinen vakuutusehto. Vakuutusyhtiö on todennut, että henkilöstö- ja alihankinnan lisäkulut olisivat sinänsä korvattavia kuluja, mutta vaadittu summa 7 829 euroa ei ylittänyt 10 000 euron omavastuuta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, miten vakuutusehtojen keskeytysvakuutuskatetta koskevaa ehtokohtaa on tulkittava.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Vakuutussopimuslain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Vakuutuskirjan mukaan keskeytysvakuutuskatteella tarkoitetaan sitä liiketoiminnan tulosta, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut -kulut. Vakuutuksen tarkka sisältö on kuvattu vakuutusehdoissa.

Vakuutuskirjan mukaan keskeytysvakuutuskate oli 2 216 160 euroa ja omavastuu 10 000 euroa.

Ehtokohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan harjoittaman ja vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan tulos.

Keskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko ja sen pienentämiseksi maksetut kulut vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen keskeytysvakuutussopimuksen mukaisesti.

Kohdan 2.2 (Keskeytysvahinko) mukaan keskeytysvahingolla tarkoitetaan vakuutetulle kohteelle aiheutunutta vahinkoa, joka on suoranainen seuraus liiketoiminnan keskeytymisestä ja siitä seuranneesta liikevaihdon menetyksestä.

Kohdan 2.8 mukaan ylimääräisillä kuluilla tarkoitetaan vakuutuksenottajalle aiheutuvia todellisia maksettuja lisäkuluja, jotka aiheutuvat vakuutetun liiketoiminnan jatkamisen jouduttamisesta tai jatkamisesta tilapäisratkaisujen avulla korvattavan esinevahingon seurauksena.

Ehtokohdan 5.3.1 (Rikkokeskeytysvakuutuksesta korvattavat vahingot) mukaan rikkokeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehdon ES1 rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta ja

- esinevahinko on tapahtunut rikkokeskeytysvakuutuksen vakuutuskauden aikana ja voimassaoloalueella ja

- esinevahinko on tapahtunut sellaiselle vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämälle omaisuudelle, jota ei ole rajattu pois esinevakuutuksen ehdossa ES1 esinevakuutuksen kohteena.

Kohdan 6.1.2.1 (Vakuutuksen kohteena keskeytysvakuutuskate, rajoitettu keskeytysvakuutuskate tai henkilöstökulut) mukaan keskeytysvakuutuskatteen tai rajoitetun keskeytysvakuutuskatteen menetyksen osalta vahingon määrään lasketaan niin suuri osa vakuutusarvosta kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa.

Kohdan 6.1.2.2 (Vakuutuksen kohteena ylimääräiset kulut) mukaan vahingon määrään lasketaan vahingoittuneen omaisuuskohteen kuntoon saattamisesta ja keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneiden

- tilapäisasennusten

- hankintojen nopeuttamisen

- tilapäistilojen hankkimisen

- alihankintojen tai vastaavien toimintojen aiheuttamat kohtuulliset ja välttämättömät kulut.

Ylitöiden osalta vahingon määrään lasketaan ylityölisät ja niihin liittyvät henkilösivukulut.

Vahingon määrästä vähennetään se normaalitoiminnasta aiheutuva kulujen määrä, joka korvausaikana on säästynyt sen vuoksi, että sitä ei ole tarvinnut maksaa. Vastaava vähennys tehdään myös, jos kulu on korvattu muusta vakuu­tuksesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimus muodostuu vakuutuskirjan ja -ehtojen muodostamasta kokonaisuudesta ja vakuutusehtoja tulkitaan niiden sanamuodon mukaan. Vaikka vakuutuskirjassa ja -ehdoissa käytetään termiä keskeytysvakuutuskate, on ehtokohdissa mainittu korvattavana vakuutustapahtumana liikevaihdon menetys. Vakuutusehtojen mukaan korvausta suoritetaan toteutuneen ja tavoiteliikevaihdon suhteen mukaisesti vakuutuskirjassa sovitusta vakuutusarvosta. Vakuutuksenottajalle ei ole esitetyn selvityksen perusteella aiheutunut korvattavaa liikevaihdon menetystä, eikä lautakunta näin ollen suosita muutosta yhtiön korvauspäätökseen keskeytysvakuutuskatteen osalta. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei keskeytysvakuutuskatteen laskemista koskeva ehtokohta johda kohtuuttomuuteen tässä tapauksessa.

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta myös ylimääräisistä alihankinta- ja ylityökuluista, jotka aiheutuivat tilattujen projektien suorittamisesta ja joiden ansiosta liikevaihdon menetys jäi syntymättä. Vakuutussopimuslain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan lain 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin. Vakuutussopimuslaki ei ole pakottavaa oikeutta vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan välisessä sopimussuhteessa, kun vakuutuksenottajaa ei voida elinkeinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin huomioiden rinnastaa kuluttajaan vakuutuksenantajan sopijaosapuolena. Koska tässä tapauksessa kyse on ollut yrityksen ja vakuutusyhtiön välisestä vakuutussopimuksesta, on pelastamiskustannusten korvaamisesta voitu sopia siten, että kustannuksia korvataan vain siltä osin kuin ne ylittävät 10 000 euron omavastuun.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa ylimääräisten henkilöstökulujen summa ei ollut ylittänyt 10 000 euron omavastuuta eikä yhtiöllä näin ollen ole velvollisuutta suorittaa vaadittua korvausta. Vakuutuslautakunta ei edellä mainituin perustein suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren