Tapahtumatiedot
A:n auton eteen juoksi moottoritiellä 22.5.2013 peura auton nopeuden ollessa 120 km/h. Peura törmäsi auton keulaan ja lensi A:n kertoman mukaan moottoritien keskiosalle vaurioittaen puskuria ja etulokasuojaa sekä tekniikkaa. A haki korvauksia vahingoista laajasta kaskovakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan lausunnon mukaan ajoneuvon vasemman etulokasuojan painumavauriot eivät voineet syntyä kyseisessä peuravahingossa. Vahinkopäivä oli 22.5.2013 ja vauriot kuvattiin korjaamolla 24.5.2013. Vasemman etulokasuojan vauriokohdissa oli nähtävissä tasaisenvärinen hapettuma, joka ei teknisen asiantuntijan arvion mukaan voinut syntyä näin lyhyessä ajassa. Hapettuma viittasi siihen, että vaurio oli tullut etulokasuojaan jo aiemmin. Tekninen asiantuntija katsoi, että peuraan törmäämisestä ei voinut syntyä vasemman etupuskurin kohdalla alkavia kiinniajojälkien kaltaisia jälkiä. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vakuutuksenottaja ollut näyttänyt vasemman etulokasuojan vaurioiden syntyneen peuraan törmäämisestä 22.5.2013 eikä korvannut vahinkoja tältä osin.
Valitus
Vakuutuksenottaja on ostanut auton itselleen lokakuussa 2012 ja tuolloin vanteissa oli naarmuja, jotka johtuivat edellisen omistajan reunapysäköinnissä aiheutuneista vanteiden naarmuista. Ajoneuvon peltiosat ja maalipinnat olivat moitteettomat. Etulokasuojan naarmun hapettumisen osalta on todettu, että autossa oli alumiiniset lokasuojat eikä vakuutuksenottaja tiennyt, minkälainen pohjakäsittely maalipinnan alla oli. Lokasuojan vauriot ovat syntyneet joko peuran raadosta tai sen osista tai puskurin puristuspaineen seurauksena alumiiniseen etulokasuojaan. Ennen vahinkoa kyseisiä vaurioita ei ajoneuvossa ollut. Peuran raato lensi nimenomaan moottoritien keskiosalle kuljettajan puoleisesta puskurin reunasta.
Vakuutusyhtiön vastine
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakija on velvollinen näyttämään vaurioiden syy-yhteyden tapahtumaan. Peuraan törmääminen kohdistui aivan keskelle auton keulaa. Vakuutuksenottaja kertoi vahinkoilmoituksessaan, että hänen autonsa keula vaurioitui peurakolarissa. Muista vaurioista ei ole kerrottu. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan vasemman kyljen vauriot eivät ole seurausta peuraan törmäämisestä, vaan ne ovat syntyneet jollakin muulla tavalla. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei valittaja ole näyttänyt, että vasemman kyljen vauriot olisivat syntyneet peuravahingossa.
Selvitykset
- Vakuutuslautakunnalla on ollut 4 värivalokuvaa auton vaurioista.
- Vakuutuslautakunnalla on ollut vakuutusyhtiön autovahinkotarkastajan arvio vahinkojen syistä.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 3.2 mukaan hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista.
Ratkaisu
A:n auton keulaan on törmännyt moottoritiellä kovassa vauhdissa peura. Asiassa on erimielisyyttä siitä, ovatko kuljettajan puolen etulokasuojan takaosan jäljet seurausta nyt kyseessä olevasta peuravahingosta. Korvauksen vaatijalla A:lla on voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus siitä, että vauriot ovat seurausta peuran törmäämisestä autoon tai muutoin seurausta tästä vahinkotapahtumasta.
Valokuvien perusteella riidanalainen kohta on vasemman etulokasuojan takaosassa ja valokuvien perusteella on pääteltävissä, että peura on törmännyt ensin auton keulan keskiosan oikealle puolelle. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan antaman selvityksen mukaan korvattavaksi vaaditussa vauriokohdassa on ollut hapettumaa, mikä viittaa vanhempaan vaurioon. A ei ole esittänyt mitään lisäselvitystä omien väitteidensä tueksi. Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa selvityksen perusteella, ettei A ole osoittanut etulokasuojan takaosan vaurioiden olevan seurausta kyseessä olevasta peuravahingosta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA