Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja SR Oy vuokranantajana ajoi 2.9.2011 vireille tullutta kannetta S Oy:tä vastaan vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskevassa asiassa. Kanteen mukaan S Oy ei ollut suorittanut sopimuksen mukaista vuokraa. Oikeusturvaetua on haettu tähän riitaan.
Vakuutusyhtiön päätökset 11.10.2011 ja 18.1.2012
Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli kyse muusta kuin vakuutetun yrityksen toimitilana olevan huoneiston vuokrasopimuksesta. Tällaiseen riitaan ei vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan myönnetä oikeusturvaetua.
Valitus
Valituksen mukaan kysymys oli tilasta, joka oli ollut ja oli edelleenkin vakuutetun eli SR Oy:n omana toimitilana, joten vakuutusyhtiön esittämällä perusteella hakemusta ei voitu hylätä. Kielteinen päätös ei voinut vakuutusehtojen sanamuodon ja tarkoituksen mukaan perustua vakuutusyhtiön mainitsemaan rajoitusehtoon.
Valittajan mukaan kyse oli yhtiön liiketoimintaan liittyvästä sopimusriidasta, joka tuli korvattavaksi oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 240.1 mukaisesti.
Vakuutusehtojen rajoitukset on käsitelty vakuutusehtojen kohdassa 240.2, jossa on mainittu tilanteet, joissa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia ei korvata. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen rajoitusluettelon viidennen kohdan perusteella, jossa todetaan, että vakuutetulle ei korvata kustannuksia asiassa, joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen, kun kysymys on muusta kuin vakuutetun yrityksen toimitilana olevasta huoneistosta tai kiinteistöstä.
Nyt kysymys oli juuri sellaisesta teollisuushallin tilasta, joka oli ollut koko ajan vakuutetun omana tuotantotilana ja oli sitä edelleenkin. Rajoitusehdon ei tulisi koskea sellaista kiinteistöä tai sen osaa, joka oli vakuutetun käytössä.
Riidan kohteena oleva sopimus oli koskenut tilaa, josta osa olisi tuotantoprosessin uudelleenjärjestelyn kautta siirtynyt S Oy:n käyttöön, joka olisi rakentanut siihen uuden höyläyslinjan. SR Oy olisi lopettanut oman höyläystuotantonsa kokonaan ja ostanut tarvitsemansa höylätyn puutavaran S Oy:ltä. S Oy ei kuitenkaan ottanut tiloja vastaan ja rikkoi siten oman sopimusvelvoitteensa, minkä sekä käräjäoikeus että hovioikeus olivat todenneet. Tämän vuoksi riidan kohteena ei ollut mikään muu tila kuin vakuutetun omassa käytössä ollut tila.
Vakuutusehdoista ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että vakuutusturvan ulkopuolelle olisi rajattu kaikki sellaiset vuokrasopimukset, joissa on kysymys siitä, että vakuutettu vuokraa omaa toimitilaansa uudelleenjärjestelyn seurauksena toiselle yritykselle. Valittajan mukaan vakuutusyhtiö oli vastoin tosiasioita väittänyt, että tila ei olisikaan ollut SR Oy:n käytössä. Rajoitusehdon tulkinta ei siten voinut olla epäselvä tai tulkinnanvarainen.
Jos ehto vastoin vakuutetun käsitystä olisi jollakin tavalla epäselvä, tulisi asia ratkaista sopimusoikeudellisen epäselvyyssäännön mukaan. Sen mukaan sellaista sopimusehtoa, joka on yksinomaan toisen osapuolen laatima, on tulkittava aina laatijansa vahingoksi. Lisäksi oli otettava huomioon, että sopimusoikeudellisten oikeusperiaatteiden tulkinnassa on vielä vakiintunut tapa, että sopimusehtojen pääsäännöistä poikkeavia rajoitusehtoja on aina tulkittava suppeasti eikä ainakaan laajentavasti.
Nyt käsillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ollut edes laajentavalla tulkinnalla mahdollista päätyä vakuutusyhtiön esittämään lopputulokseen. Kyse oli pelkästään vakuutusyhtiön virheellisestä ratkaisusta, jolla oli pyritty välttämään vakuutussopimuksen edellyttämä vastuu.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusehtojen kohdan 240.2 mukaan vakuutusturva ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka koskee huoneenvuokrasuhdetta, silloin kun kysymys on muusta kuin vakuutetun yrityksen toimitilana olevasta huoneistosta tai kiinteistöstä. Koska kiinteistö oli vuokrattu S Oy:lle, kyseessä ei ole vakuutuksenottajan toimitila.
Vakuutuksenottajalla oli ollut tarkoitus vuokrata osa toimitilastaan vastapuolelle, mutta vakuutuksenottaja oli käyttänyt tilaa itse, koska vuokraus ei toteutunut.
Vakuutusyhtiön mukaan ehdoissa ei edellytetä, että vuokrasuhde tai vuokramaksut toteutuisivat, joskin tässä tapauksessa osapuolten välille oli katsottu syntyneen vuokrasuhde, jonka perusteella oli pitänyt maksaa saamatta jääneitä vuokrasaatavia. Ratkaisevaa oli se, voisiko toimitila olla vakuutuksenottajan käytössä sen toiselle vuokrauksen jälkeen ja koskiko vuokrasopimus muuta kuin omaa toimitilaa.
Tässä tapauksessa vuokrauksen kohteena oleva tila ei enää olisi voinut olla vakuutuksenottajan käytössä omana toimitilana vuokrauksen jälkeen ja vuokrasopimus oli solmittu vuokralaisen kanssa, jolloin kyse oli muusta kuin omaa toimitilaa koskevasta vuokrasuhteesta.
Valittajan lisäkirjelmä
Valittaja on lähettänyt asiassa lisäkirjelmän, jossa on viitattu lautakunnan ratkaisuun VKL 621/12. Tässä ratkaisussaan lautakunta suositti vakuutetun oikeudenkäyntikulujen korvaamista perustellen ratkaisuaan nimenomaan epäselvyyssäännön tulkinnalla.
Oli selvää, että sen jälkeen, kun vuokralainen on ottanut tilan vastaan, se ei ole enää vakuutetun käytössä, mutta tämä edellyttää nimenomaan tilan vastaanottamista. Tosiasiassa vakuutetun vuokralainen ei ollut ottanut tilaa vastaan lainkaan, joten se oli ollut koko ajan vakuutetun käytössä.
Oli selvää, että epäselvyyssäännön tulkinta johti tässä tapauksessa samaan tulokseen kuin tapauksessa VKL 621/12. Tapausten ainoa ero oli se, että SR Oy:n vuokralainen ei ottanut tiloja vastaan lainkaan, vaikka osapuolten välillä oli pätevä vuokrasopimus. Siten tila oli ollut koko ajan vakuutetun omassa käytössä. Aiemmassa tapauksessa vuokrattu tila oli vuokralaisen käytössä, mutta siitä huolimatta lautakunta katsoi epäselvyyssäännön johtavan vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuteen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiölle on annettu mahdollisuus antaa vastineensa valittajan lisäkirjelmän johdosta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 240.1 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos ja hakemusasioissa.
Ehtokohdan 240.2 mukaan 240.2 vakuutusturva ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka koskee huoneenvuokrasuhdetta, silloin kun kysymys on muusta kuin vakuutetun yrityksen toimitilana olevasta huoneistosta tai kiinteistöstä.
Ratkaisu
Tapauksessa on kysymys oikeusturvaedun myöntämisestä vuokrasopimuksen purkamista koskevaan riitaan.
Lautakunta toteaa, että edellä siteeratun sopimusehdon tulkinnassa lähtökohtana on ehdon sanamuoto. Sen mukaan huoneenvuokrasuhteeseen liittyviä kustannuksia ei korvata, jos kyse on muusta kuin ”vakuutetun yrityksen toimitilana olevasta huoneistosta tai kiinteistöstä”. Nyt käsillä olevassa tapauksessa kyseessä on tila, joka on ollut valittajan hallussa. Vuokrasopimuksen tarkoituksena on ollut vuokrata osa tilasta S Oy:lle. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioista ilmenevällä tavalla S Oy:tä sitova vuokrasopimus oli syntynyt. S Oy ei kuitenkaan ollut ottanut käyttöönsä tiloja, koska se oli saanut tarvitsemansa tilat käyttöönsä toisaalta.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että ehdon tulkinnan kannalta oli ratkaisevaa, voisiko toimitila olla vakuutuksenottajan käytössä sen toiselle vuokrauksen jälkeen ja koskeeko vuokrasopimus muuta kuin omaa toimitilaa. Lautakunta toteaa kuitenkin, että tämä ei ilmene ehdon sanamuodosta, eikä vakuutusyhtiön käsitys siksi ole ehdon tulkinnan kannalta ratkaiseva.
Vakuutussopimusten rajoitusehtoja on vakiintuneesti tulkittu suppeasti. Tässä tapauksessa riidan kohteena oleva tila on ollut vakuutetun käytössä, koska vuokrasopimusta ei ole täytetty. Kyseessä oleva tila ei siis ole ollut rajoitusehtojen edellyttämällä tavalla muuna kuin vakuutetun yrityksen toimitilana. Tämän vuoksi rajoitusehto, johon vakuutusyhtiö on vedonnut, ei sovellu tapaukseen.
Edellä mainituin perustein lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää vakuutetulle oikeusturvaedun.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsenet Paloranta ja Vainio. Sihteerinä toimi Mäenpää.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA