Tapahtumatiedot ja korvausmenettely

A:n ja B:n omakotitalossa (rakennusvuosi 1993) havaittiin 23.6.2011 tehdyn koeponnistuksen yhteydessä vuoto vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Paine hävisi lattialämmitysputkesta pesuhuoneen, saunan ja takkahuoneen alueella. Kiinteistö, jolla rakennus sijaitsee, oli tullut A:n ja B omistukseen 9.7.2010. Laaja kotivakuutus, joka sisältää erilliset vuotovahinkoja ja LVI-laitteiden rikkoutumisvahinkoja koskevat korvausperusteet, oli tullut voimaan 9.7.2010.

K Oy teki kohteessa kartoituksen 28.6.2011. Kartoitusta koskevan raportin mukaan lattiarakenteessa sijaitsevat lämmitysvesiputket olivat muovia ja ne olivat alkuperäisiä. Pesutiloissa ja kodinhoitohuoneessa havaittiin betonilaatassa lisäksi sähköinen lattialämmitys. Talon lämmitysmuodoksi oli tammikuussa 2011 uusittu maalämpö. K Oy:n kartoitusraportin mukaan saunan ja eteistilan alueella oli kosteuspoikkeama-alue noin 3 m²:n alueella. Lattiakoolauspuissa todettiin vahinkoalueella lievää värimuutosta. Lattiarakenteessa muovikalvon päällä havaittiin saunassa irtovettä. Eteisen vaatenaulakon alta löydettiin pohjalaatasta kartoituksessa useita aikaisemmin tehtyjä porareikiä. Kohdassa oli myös jatkos käyttövesiputkessa. Kartoitushetkellä tällä alueella havaittiin pohjalaatassa pintakosteutta. Vuotokohtaa ei tässä kartoituksessa löydetty.

A ja B olivat yhteydessä kiinteistönvälittäjään, joka oli toiminut vuonna 2010 tehdyssä kaupassa välittäjänä. A ja B kertovat muistiossaan, että välittäjältä saadun tiedon mukaan betonilaatan reiät oli myyjän mukaan tehty rakennusvaiheessa maapohjan kosteustilan tarkistamisen vuoksi. Myyjä oli muistion mukaan myös kertonut rakennusmiehen sahanneen lattialankkujen sahauksen yhteydessä vahingossa käyttövesiputkea ja sen vuoksi kyseiseen putkeen on tehty liitos. Hän oli kertonut myös vesikiertoisen lattialämmityksen olleen päällä koko heidän asumisaikansa ajan ja lämmitysputkiston paine oli pysynyt koko ajan vakiona.

K Oy kartoitti kohteessa lattian puurakennetta 20.7.2011. Kartoitusraportin mukaan tuolloin tutkittiin eteisen lattian puukoolauksia vaurioalueelta sekä saunan ja makuuhuoneen väliseinän alajuoksua. Raportin mukaan tuolloin havaittiin puurakenteiden olevan märkiä ja koolauspuiden pinnalla oli silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Lattiankoolauspuut olivat kovia, mutta silmin havaittavan kosteita. Saunan ja makuuhuoneen väliseinän alajuoksu oli puukolla painettaessa kova. Puurakenteissa ei havaittu pistokokeissa lahovaurioita.

Vakuutusyhtiön tarkastaja S ilmoitti B:lle sähköpostilla 1.8.2011 saaneensa uuden tarkastusraportin vesivahingosta. Viestin mukaan kyseessä ei näyttäisi olevan pidempiaikainen vahinko eli se voidaan hoitaa vakuutuksesta normaalisti. Tarkastaja tiedusteli vakuutettujen mahdollista halukkuutta kertakorvaukseen tai yhtiön sopimuskumppanin käyttämiseen.

Vakuutusyhtiöstä lähetettiin A:lle 11.8.2011 kirjelmä, jonka yläotsikkona oli Omakotitalon ikävähennys. Kirjelmään oli merkitty vakuutusehtojen LVI-ikävähennysehto ja väliotsikon Korvaus alla todettiin, että kosteuskartoituksen mukaan vuotovahingon takia tarvitsee tehdä seuraavat työt: Saunan lattialaatoituksen poistaminen, betonilattian hionta/jyrsintä lattiatasoitteesta, koneellinen kuivaus ja rakenteen desinfiointi sekä rakenteen edelleen rakentaminen entiselleen. Nämä työt ovat vuotovahinkoa eikä niiden tekemisestä mene ikävähennystä. Sitä ei myöskään tehdä putkivian etsintään liittyvistä kuluista. Muista töistä eli putken korjaamisesta ja uusimisesta rakenteiden avaus- ja sulkemiskustannuksineen tehdään ikävähennys, joka on yhteensä 51 prosenttia.

K Oy:stä käytiin kohteessa 25.8.2011. Kartoitusraportin mukaan aulan lankkulattia joudutaan avaamaan vaurion takia. Talon eteisessä ja saunassa purettiin lattioita. K Oy:stä käytiin kohteessa 13.9.2011. Tätä käyntiä koskevan raportin mukaan purkua tuli jatkaa eteistilassa ja makuuhuoneessa. Raportin merkinnän mukaan purkurajat vaativat vakuutustarkastajan käynnin paikalla.

K Oy teki kohteessa kartoituksen 26.9.2011. Kartoituksen yhteydessä lattialämmityksen kierto laitettiin päälle ja vuotopaikka etsittiin lämpökameralla. Vuotokohta löytyi saunasta. Vuotanut putki sijaitsi kahden rautaverkon välissä. Putkessa oli halkeama. Kartoitusraportissa on maininta jäätymisepäilystä.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja T teki kohteessa tarkastuksen 21.9.2011. Tarkastuskertomuksen mukaan muovisessa lattialämmitysputkessa oli noin 10 senttimetriä pitkä halkeama mutkakohdassa putken alapinnassa. Putki oli pullistunut halkeaman matkalta.

Rakennusinsinööri N antoi asiassa lausunnon 31.12.2011 puheena olevista vaurioista. N:n mukaan saunan alueella todetun kosteusvaurion on selvästikin aiheuttanut alapohjarakenteessa rikkoutunut lattialämmityksen muoviputki. Selvää syytä putken rikkoutumiseen ei ole todettu. Syynä voi olla esimerkiksi asennusvirhe (lommahtaminen, jäätyminen, mekaaninen vaurio), materiaalivika tai laitteiston aiheutta­ma vaurio (ylipaine, korkea lämpötila). N:n mukaan lattialämmitysputken rikkoutumisen ajankohdan voidaan olettaa olevan keväällä tai kesällä 2011, jolloin nykyiset omistajat havaitsivat tiloissa poikkeavaa hajuhaittaa eli homeen hajua sekä totesivat, että lattialämmitys­verkoston paine ei pysy järjestelmässä.

N:n antaman lausunnon mukaan vuotovesi on päässyt valumaan betonilaatan alla olevan muovin päälle ja sitä pitkin viereisten tilojen alapohjarakenteisiin. Viereisten tilojen alapohjan beto­nilaatta on noin 80 mm alempana kuin saunan lattia, joten veden painovoimainen siirtymä alempiin ra­kenteisiin on hyvin todennäköinen. Tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että saunan kos­teusvaurion primäärilaajuus on saunan lattiarakenteiden lisäksi ulottunut eteisen ja makuuhuoneen alueelle noin kaksi metriä saunan väliseinästä huonetiloihin päin. Vaurioalueen eristetilan ilmayhteyden takia (mikrobikontaminaatio) alapohjan korjauslaajuusalue on saunatilojen lisäksi eteinen, makuuhuone ja porrashuone.

N:n mukaan merkittävimmät lahovauriot ra­joittuivat eteisen kaapiston edustalle sekä siitä makuuhuoneeseen oven edustalle. Havaitut lahovauriot olivat pitkälle edenneitä (osittain läpi puun, 50 x 50 mm), joten on N:n mukaan hyvin todennä­köistä, että lahovauriot eivät ole aiheutuneet saunan kosteusvauriosta, vaikka ovatkin nyt todetulla kostuneella vaurioalueella. Hänen mukaansa rakenteissa todetut lahovauriot ovat hyvin todennäköisesti 1993 eteisessä tapahtuneen vesivahingon aikaansaamia. Vauriot ovat ajan saatossa kuivuneet rakenteeseen ja aktivoituneet nyt saunassa tapahtu­neen kosteusvaurion seurauksesta.

Makuuhuoneen ja eteisen lahovauriot ulottuvat N:n mukaan noin 2–3 metrin säteelle vuoden 1993 vauriokohdasta. Kosteusrasi­tuksen jälkiä oli kuitenkin havaittavissa eteisen lattiarakenteen koolausten alapinnoissa tummentumana, joka viittaa siihen, että koolaukset ovat olleet kosteusrasituksessa myös laajemmalla alueella. Koolausten alapinnan tummentumat jatkuivat edelleen olohuoneen puolelle. Kosteus on päässyt vaikuttamaan niin koolausten kuin mineraalivillan alapintoihin pitkällä ajanjaksolla, joten on hyvin todennäköistä, että rakenteet ovat mikrobivau­rioituneet. Näkyvien vaurioiden perusteella korjauslaajuus tulisi ulottaa reilusti olohuoneen puolelle (yli metri näkyvän vaurion ohi). Muita korjattavia alueita ovat makuuhuone, eteinen ja porrashuone. Koska kyseessä on pitkäaikainen vaurio ja koolatut alapohjarakenteet ovat suorassa ilmayhteydessä keskenään, on ilmanvirtausten aiheuttama mikrobikontaminaatio erittäin todennäköinen. N:n mukaan on erittäin suositeltavaa kor­jausten onnistumisen takia ulottaa korjauslaajuus kaikkien koolattujen lattioiden alueelle.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 18.10.2011 päivätyllä kirjelmällä, että lattialämmitysputken rikkoutumisesta ja rikkoutuneen putken aiheuttamista vuotovahingoista ei suoriteta korvausta, koska kyseessä on rajoitusehdossa tarkoitettu asennusvirhe ja vahinko on aiheutunut ennen tämän vakuutuksen alkamista.

Vakuutusyhtiö viittaa K Oy:n 26.9.2011 tekemään kartoitukseen. Vesikiertoinen lattialämmitysputki on asennettu kahden betoniverkon väliin, mikä on asennusvirhe. Muovisessa lattialämmitysputkessa on noin kymmen senttimetriä pitkä halkeama. Putki on pullistunut halkeaman matkalta, mikä viittaa jäätymisvaurioon. Putken vauriokohdan molemmilla puolilla on ruostuneen raudoitusverkon jäljet. Halkeamakohta ja ruostejäljet näyttävät vanhoilta. Purkutyön aikana on lisäksi havaittu merkkejä vanhasta kosteusvauriosta, jotka on kirjattu ylös 17.10.2011 päivättyyn tarkastuskertomukseen.

Vakuutusyhtiön on maksanut vahingon selvittelykuluina K Oy:n tutkimuskulut, koepaineistuksen sekä ennen 21.9.2011 vahinkotarkastusta tehdyt purkutyöt.

A ja B pyysivät myöhemmin asiassa uudelleenkäsittelyä N:n lausuntoon viitaten. Vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin, että ratkaisua ei muuteta.

Valitus

A:n ja B:n valituksessa viitataan siihen, että vahinkotarkastaja ilmoitti 1.8.2011 vahingon korvaamisesta vakuutuksesta. Talossa on ollut katkeamatta voimassa vakuutus ja vesivahinko on vakuutuksesta korvattava yllättävä tapahtuma. A ja B kysyvät, millä perusteella aikaisempi myönteinen päätös kumotaan, ja moittivat korvausmenettelyn viivästymistä. Vahinko tulee korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö esittää asiassa vastineenaan seuraavaa:

Lattialämmitysputken rikkoutumisen syy

N:n asiantuntijalausunnon mukaan putken rikkoutumisen syynä on voinut olla asennusvirhe (lommahtaminen, jäätyminen, mekaaninen vaurio), materiaalivika tai laitteiston aiheuttama vaurio (ylipaine, korkea lämpötila). Asiassa ei ole esitetty näyttöä putkiston materiaali- tai aineviasta. Tällaiset vahingon on kuitenkin rajattu kotivakuutuksen ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö katsoo, että putki on rikkoutunut asennusvirheen johdosta. Putki on ollut kahden raudoitusverkon välissä ja putkessa on ruostejälkiä lattiabetonin raudoitusverkosta. Putki on ollut kosketuksissa verkkoon ja se on vaurioitunut asennusvaiheessa, kun joku on astunut raudoitusverkkojen ja putken päälle. Rakennusvaiheessa betonivalun yhteydessä putkituksen päällä ja lomassa joudutaan kävelemään. Putkia tulee kuitenkin varoa, etteivät ne vaurioidu. Jos putki on kahden raudoitusverkon välissä ja sen päälle astutaan, putkeen kohdistuu pistemäinen kuorma: tällöin putkeen tulee mekaaninen vaurio ja se voi lommahtaa. Oikein asennettaessa lämmitysputket asennetaan korokkeiden päälle, jolloin putki jää koholle ja betonivalun sisään. Putki on asennettu väärin ja se on vaurioitunut jo asennusvaiheessa. Asennusvirheestä aiheutuneet vahingot on rajattu kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, joten vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta.

N:n mukaan putkirikko on voinut aiheutua myös jäätymisestä. Jäätymisestä ei ole kuitenkaan esitetty näyttöä. Putki on voinut jäätyä, mikäli rakennuksessa ei rakennusaikana ole ollut lämmitystä ja putkissa on ollut vettä. Tällöin vahinko olisi kuitenkin tapahtunut jo ennen vakuutuksen alkamista, eikä vahinko olisi tästä syystä korvattava. Vakuutusyhtiö ei pidä todennäköisenä, että putki olisi jäätynyt rakennusvaiheen jälkeen, sillä vahinkopaikka ei ole jäätymisherkällä alueella rakennuksen ulkoseinien vieressä. Myös jäätymisestä aiheutuneet vahingot on rajattu ehdolla kotivakuutuksen ulkopuolelle.

N:n mukaan myös ylipaine on voinut rikkoa putken. Asiasta ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei tämä ole todennäköinen vahingon syy, sillä asuinhuoneistojen puolella olevat vesikiertoiset patterit ovat lämmitysjärjestelmän heikoin osa, joten ne olisivat pullistuneet ensimmäisenä. Ylipaine voisi olla aiheuttanut vahingon lattialämmitysputkeen vain, mikäli lattialämmitystä olisi käytetty jo ennen pattereiden asentamista. Tällöin vahinko olisi kuitenkin aiheutunut jo ennen vakuutuksen alkamista, joten sitä ei korvata tästä kotivakuutuksesta.

Myös korkea lämpötila on N:n mukaan mahdollinen syy putkivauriolle. Tästäkään ei ole esitetty kuitenkaan näyttöä. Muoviputki voi vaurioitua veden kuumuudesta, mikäli siinä kierrätetään liian kuumaa vettä. Koeponnistuksen tehneeltä LVI-liikkeeltä saadun tiedon mukaan kattilahuoneessa lämmitysverkossa on ollut lähes 10 baarin varoventtiili, vaikka se saisi olla vain muutaman baarin suuruinen. Veden tilavuus kasvaa lämpötilan noustessa, joten lämpötilan nousu aiheuttaa putkessa ylipaineen. Mikäli varoventtiili ei toimi oikein, voi putkeen muodostuva ylipaine vaurioittaa putkea. Tällöin vahingon syynä on kuitenkin suunnittelu- tai asennusvirhe eli se, että putkistossa on vääränlainen varoventtiili. Tällaisia vahinkoja ei korvata kotivakuutuksesta.

Putki on rikkoutunut asennusvirheen johdosta. Muista N:n esittämistä syistä ei ole esitetty näyttöä. Putkeen on voinut mennä liian kuumaa vettä tai muodostua ylipainetta ainoastaan järjestelmän toimintahäiriön seurauksena, ellei vakuutettu itse ole lisännyt liikaa vettä järjestelmään. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään viitteitä eikä näyttöä järjestelmän toimintahäiriöstä. Vakuutusyhtiö kertoo, että sen koeponnistuksen tehneeltä LVI-liikkeeltä saamien tietojen mukaan liike on todennut lämmitysjärjestelmässä puutteita, kun rakennuksessa on siirrytty maalämmön käyttöön. Lattialämmityspiirin vuodon merkkejä on todettu muutama kuukausi maalämmölle siirron jälkeen. Vanhan järjestelmän aikana paine lämmitysjärjestelmässä on ollut alle yhden baarin ja maalämmön asentamisen jälkeen 1–1,5 baaria. Jo rakennusvaiheessa vaurioitunut putki on siis voinut alkaa vuotaa vasta lämmitysjärjestelmän muutoksen jälkeen paineen noustua. Tämä selittäisi sen, miksi vuoto on havaittu vasta 2011.

Vakuutusyhtiön antamat tiedot

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 9 §:ään, jonka perusteella vastuu yhtiön tai sen edustajan antamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista ei koske niitä tietoja, jotka yhtiö tai sen edustaja on antanut vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen tulevasta korvauksesta. Vahinko on katsottu korvattavaksi, kun alapohjassa on todettu vuoto ja kartoituksessa on todettu koolauspuiden olevan kuivia, jolloin kyse ei olisi pitkän ajan kuluessa syntyneestä vahingosta. Näiden tietojen perusteella myönteinen korvauspäätös on ollut oikea. Kun rakenteita on avattu ja vuotokohta on saatu näkyviin, yhtiö on saanut uutta tietoa vahingon syystä. Vasta tällöin on paljastunut, että vahingon syy onkin asennusvirhe ja että vakuutus ei tällä perusteella korvaakaan vahinkoa. Uusien tietojen valossa yhtiö on tehnyt vahingosta kielteisen korvauspäätöksen. Näillä perusteilla vakuutusyhtiö ei vastaa korvauksesta annetuista tiedoista.

Vakuutetuille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa annetusta myönteisestä korvauspäätöksestä eivätkä vakuutetut ole tällaista väittäneetkään. Yhtiö viittaa myös kuluihin, jotka se on korvannut vahingon selvittelykuluina, ja katsoo, että se ei ole vastuussa vuotovahingon korjauskustannuksista korvauksesta annettujen tietojenkaan perusteella.

Vuoden 1993 vesivahinko

Toissijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että talossa olleet vauriot eivät ole aiheutuneet kokonaisuudessaan lattialämmitysputken vuodosta. Rakennuksessa on ollut vesivahinko vuonna 1993.

Vahinko on sattunut eteisessä, kun sirkkeli on osunut vesijohtoon. Vettä on lapioitu lattiarakenteesta rikkalapiolla kolme sangollista. Kosteutta on myös kuivattu rätillä sekä jonkin alkaa lämpöpuhaltimella. Virallista kosteusmittausta tai kuivausta ei kuitenkaan ole tehty.

Rakenteissa todetut lahovauriot ovat aiheutuneet vuoden 1993 vesivahingosta. Vauriot ovat aikaa myöten kuivuneet rakenteeseen ja aktivoituneet nyt saunassa sattuneen kosteusvaurion seurauksena. A:n ja B:n hyväksi voimassa olevasta vakuutuksesta ei korvata ennen vakuutuksen voimassaoloa sattuneita vahinkoja.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenantajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehdot

3.1 Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko

-äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

3.5 Vuototurvasta

Vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI­-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

3.6 LVI-laiteturva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai ‑putkiston välitön rikkoutuminen.

4 Vakuutusturvien yleiset rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

1. omaisuudelle tai esineelle

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta --

2. pakkasesta, jäästä tai jäätymisestä, lumesta, sateesta, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta.

6.1.1 Välitön esinevahinko

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. --

Ratkaisu

A ja B vaativat lattialämmitysputken rikkoutumiseen liittyvän vahingon korvaamista. He ovat valituksessaan viitanneet vakuutusyhtiön edustajan ilmoitukseen vahingon korvaamisesta. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin rajoitusehtojen perusteella. Yhtiö on kiistänyt myös korvausmenettelyyn liittyvän vastuun. Selvityksen perusteella rakennuksessa on havaittu kaksi vesivahinkoa. Toinen on seurausta lattialämmitysputken vuodosta ja toinen aikaisemmasta, ilmeisesti rakennusaikana sattuneesta vuodosta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Vakuutuskorvausta koskevina ennakkotietoina voidaan yleensä pitää esimerkiksi vahinkotarkastuksen tai vahingon selvittelyn yhteydessä esitettyjä arvioita vahingon mahdollisesta korvattavuudesta tai tulevan korvauksen määrästä. Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

Tässä tapauksessa vahinkotarkastaja on kertonut sähköpostiviestissä vahingon korvattavuudesta ja vakuutusyhtiöstä on lähetetty kirjallinen ilmoitus lattialämmitysputken vuoto- ja rikkoutumisvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on antanut asiassa sitä sitovan korvauspäätöksen. Lautakunta toteaa, että myös vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan antaneensa asiassa myönteisen korvauspäätöksen sillä hetkellä käytettävissä ole­vien tietojen perusteella. Korvausmenettelyn tarkastelun osalta asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiön korvauspäätöksen sitovuus kumoutua ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.

Vakuutuslautakunta kiinnittää tapauksessa huomiota siihen, että vakuutusyh­tiöllä on ollut korvauspäätöstä tehdessään K Oy:n ensimmäinen kartoitusraportti. Siitä ilmenee, että vuoto on muoviputkella toteutetussa lattialämmitysputkessa. Lautakunta toteaa lisäksi, että putken vuotamisesta aiheutuvat vahingot kuuluvat lähtökohtaisesti tällaisen vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö on viitannut asiassa kieltäytymisperusteena rajoitusehtoihin. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiöllä on lähtökohtainen näyttövelvollisuus rajoitusehdossa tarkoitetun seikan tai olosuhteen olemassaolosta. Vaikka asiassa on viitteitä siitä, että putken rikkoutumisen syynä voi olla asennusvirhe tai muu rajoitusehdoissa tarkoitettu syy, on rikkoutumisen täsmällinen syy jäänyt selvittämättä. Asiassa saadun selvityksen perusteella lautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että putken tiiviys on pettänyt ja vesi on virrannut putkesta tämän vakuutuksen voimassaoloaikana.

Edellä todetut seikat huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole esitetty sen laatuista uutta selvitystä, joka kumoaisi vakuutusyhtiön antaman myönteisen korvauspäätöksen. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan lattialämmitysputken rikkoutumisen ja siitä seuranneen vuotovahingon antamansa korvauspäätöksen ja vakuutuksen korvaussäännösten mukaisesti.

Vakuutusyhtiöllä ei ole antamansa päätöksen tai muutoinkaan vakuutussopimuksen perusteella vastuuta eteisessä selvityksen perusteella vuonna 1993 sattuneesta vuodosta. Yhtiöllä ei ole korvausvastuuta vuoden 1993 vuodosta seuranneista rakenteiden lahovaurioista aiheutuneista kustannuksista.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA