Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalorakennuksen asuinhuoneistossa oli todettu vuotovahinko. Vahinkotarkastajan 31.8.2012 laatiman tarkastusmuistion mukaan astianpesukoneen poistoputken liitos oli vuotanut allaskaapin sisällä, ja vesi oli päässyt läpivientien kautta keittiön ja eteisen lattialle. Vahingon takia jouduttiin irrottamaan astianpesukone, allaskaappi ja viereisen kalusteryhmän potkulevy. Lattialaminaatti ja alla ollut muovimatto oli poistettu keittiöstä ja osin eteisestä. Kuivaus oli käynnissä.

Edelleen tarkastusmuistion mukaan korvausperusteena on lattian osalta muovimatto tai vastaavan arvoinen laminaatti asennuksineen. Alakaapin runko joudutaan uusimaan. Rakennuksen korjauksien ikävähennys on 1 % / käyttövuosi ja yli 10 vuoden jälkeen 2 % vuodessa, jos vahingon aiheuttaneen laitteen ikä on yli 10 vuotta, kuitenkin korkeintaan 50 %. Korjaukset tekee X-urakoitsija, kuivauk­set Y-urakoitsija ja omavastuu on 500 euroa.

Tarkastusmuistion liitteenä on valokuvia, joista ilmenee mm., että astianpesu­kone oli valmistettu vuonna 2005, ja vahinkotarkastajan mukaan vuotanut liitin oli tiukka ja sopiva molempiin poistoletkun osiin.

Taloyhtiö vaati kuivaus- ja korjaustöistä sekä sähkönkulutuksesta yhteensä 3.487,51 euron korvausta.

Vakuutusyhtiön päätökset

Kiinteistövakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä. Yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Asiamiehen laatimissa uudelleenkäsittelypyynnöissä taloyhtiö katsoo, että vahinkotarkastajan muistiota on pidettävä myönteisenä korvauspäätöksenä ottaen huomioon, että liitin oli todettu asianmukaiseksi ja muistiossa on ilmoitettu vahingon ikäpoistot ja omavastuu. Mitään pitkäaikaista, ikääntymisestä aiheutunutta vuotoa ei ollut havaittavissa, vaan vuoto oli äkillinen. Lisäksi kyseistä rajoitusehtoa ei vakuutusyhtiön korvauskäytännössä ole sovellettu astianpesukoneen poistoputken liitosvuodoissa.

Uuden korvauspäätöksen mukaan vahinkotarkastaja toteaa vahinkotarkastuksessa vahingon laadun ja arvioi vahingon määrää. Vahingon tarkastaminen ei kuitenkaan ole lupaus siitä, että vahinko korvataan vakuutuksesta, vaan korvauspäätöksen vahingosta tekee aina vakuutuksenantaja erikseen. Vakuutusyhtiö ei muuta päätöstään.

Valitus

Vahinkotarkastaja oli 31.8.2012 käynyt kohteessa ja todennut, että vuotanut liitos oli asianmukainen. Hän oli kirjallisesti määrittänyt ikäpoistoja ja sopinut, että kuivauksen tekee Y ja korjaukset X. Asiakas on toiminut vahinkotarkastajan ohjeistuksen mukaan ja tilannut työt näiltä tahoilta. Muistion perusteella asiakas on ollut siinä uskossa, että vahinko tulee vakuutuksesta korvattavaksi.

Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton laatimien tapaohjeiden mukaan vakuutusyhtiön on vahinkotarkastuksen yhteydessä tai muutoin huolehdittava siitä, että asiakas tietää, mikä on vakuutusyhtiön rooli korvaustilanteessa. Lisäksi korvauskäsittely on kestänyt pitkään. Tarkastaja kävi kohteessa 31.8.2012, mutta ensimmäinen korvauspäätös on annettu vasta 25.2.2013.

Epäselviä vakuutusehtoja on tulkittava asiakkaan eduksi. Kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan astianpesukoneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta nestevuodosta aiheutunut vahinko edellyttäen mm., että laite on liitetty johtoverkkoon hyväksytyllä letkuliitännällä. Vahinkotarkastaja on todennut liitoksen asianmukaiseksi. On kohtuutonta, että rajoitusehdoissa kuitenkin määritellään, ettei liitosten vuotamista korvata. Tätä ei ole yleensä korvauskäytännössä sovellettu. Vahinko tulee korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Tapauksessa vahingon on aiheuttanut astianpesukoneen poistoletkun ja sen jatkoksen välisen liitoksen vuoto. Liitos on toteutettu ns. klemmariliitoksella, eikä siinä ole todettu asennusvirhettä. Tällaisille vuodoille on tyypillistä se, että liitos löystyy vähitellen ja alkaa vuotaa. Tässäkään tapauksessa vahingon syyksi ei ole osoitettu mitään ulkoista tekijää. Liitosten vuotamisesta aiheutuvat vahingot on vakuutusehdoissa nimenomaisesti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle.

Kyseinen rajoitusehto ei ole kohtuuton. Eri vakuutusyhtiöiden vuotovakuutukset sisältävät nykyisin lukuisia sellaisia rajoituksia, joita niissä ei vielä esimerkiksi 2000-luvun alussa ollut. Ilmeisenä syynä muutoksiin on ollut yleisesti tiedossa oleva vuotovahinkojen korvausmenon voimakas kasvu. Kaikki vakuutukset sisältävät korvausrajoituksia. Liitosvuotoa koskevaa rajoitusta ei voida pitää poikkeuksellisen ankarana, yllättävänä tai muutenkaan vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen johtavana.

Taloyhtiö on lisäksi katsonut, että vahinkotarkastuksen ja siinä laaditun muistion perusteella vakuutusyhtiö oli päättänyt korvata vahingon. Tarkastuspöytäkirja tai mikään muukaan asiakkaalle annettu ilmoitus ei kuitenkaan sisällä lupausta tai päätöstä vahingon korvaamisesta. Vahinkotarkastuksessa on tavanomaista ja oleellisesti tarkastuksen tarkoitukseen kuuluvaa mainita myös vakuutuksen omavastuusta ja mahdollisista ikävähennyksistä, vaikka vahingon korvattavuus ei vielä olisikaan tiedossa. Tilanne on usein se, että korvattavuuteen voidaan ottaa kantaa vasta vahinkotarkastuksen jälkeen. Asiakkaan tiedonsaannin kannalta on perusteltua todeta nämä seikat tarkastuspöytäkirjassa, vaikka vahingon korvattavuutta ei olisikaan vielä ratkaistu.

Omavastuu- ja ikävähennysmaininnat eivät ole lupaus vahingon korvaamisesta. Yhtiön mielestä ne eivät myöskään ole ennakkotietoa tulevasta korvauksesta, ja vaikka olisivatkin, niistä ei ole aiheutunut vakuutuksenottajalle mitään vahinkoa. Vesivahingon korjaustyöt on pitänyt tehdä siitä riippumatta, korvataanko niitä vakuutuksesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutuksen esinevakuutusehtojen kohdan 7.1.1 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan muun ohella pesukoneen tai astianpesukoneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta nestevuodosta aiheutunut vahinko. Edellytyksenä on kuitenkin, että laite on liitetty johtoverkkoon hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä, ja että vuodon syynä on kyseisen laitteen tai sen putkistojen rikkoutuminen ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vuotovahinkovakuutukseen liittyvien rajoitusehtojen kohdan 7.2.10 (Kuluminen, ruostuminen ja muut vähitellen tapahtuvat syyt) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- putken tai laitteen ulkopuolisesta syöpymisestä

- kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä

- liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä

Ratkaisu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan astianpesukoneen poistoletkun vuodosta aiheutuneen vahingon joko siksi, että yhtiön vahinkotarkastaja on vahinkotarkastuksen yhteydessä tehnyt yhtiötä sitovan korvauspäätöksen, tai siksi, että korvausvastuu seuraa vakuutuksen vakioehdoista, taikka siksi, että liitosvuotoja koskeva rajoitusehto on kohtuuton ja sitä tulee sovitella.

Vahinkotarkastus

Tarkastusmuistion sisältö viittaa vahvasti siihen, että vahinkotarkastaja oli pitänyt vahinkoa korvattavana. Muistiossa ei kuitenkaan nimenomaisesti todeta, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon, eikä muistio muutenkaan ole sisällöltään vakuutusyhtiötä sitova korvauspäätös. Muistiossa on vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaisia tulevaa korvausta koskevia ennakkotietoja, jotka eivät ole vakuutusyhtiötä sitovia.

Selvitys ei osoita vahinkotarkastajan suullisestikaan antaneen asiakkaalle sellaisia tietoja, että asiakkaalle olisi syntynyt perusteltu käsitys siitä, että vakuutusyhtiö on jo vahinkotarkastuksessa antanut itseään sitovan korvauspäätöksen.

Vakuutusyhtiö voi olla vahingonkorvausvastuussa tuottamuksellisesti antamiensa ennakkotietojen aiheuttamasta vahingosta. Asiassa ei kuitenkaan ole selvitystä siitä, että taloyhtiölle olisi syntynyt ylimääräisiä korjauskustannuksia tai muuta vahinkoa.

Vakuutusehdot

Vakuutuksen vakioehdoissa on toisaalta nimenomaisesti määritelty astianpesukonevuotoja korvattaviksi mutta toisaalta rajoitettu liitosvuotojen korvattavuutta. Lautakunnalle jää epäselväksi, minkä vuoksi ehtojen kohdassa 7.1.1 on määritelty korvattavuuden edellytykseksi muun ohella hyväksytyn letkuliitännän käyttäminen, jos vakuutusyhtiö kuitenkin oli tarkoittanut rajata kaikki liitosvuodot korvattavuuden ulkopuolelle ehtojensa kohdassa 7.2.10. Vakuutuksen vakioehdot ovat tulkinnanvaraisia.

Vakuutuslautakunta tulkitsee mainittuja ehtoja vakuutuksenottajan eduksi siten, että liitosvuotoja koskevaa rajoitusehtoa ei sovelleta astianpesukoneen vuotovahinkoihin. Astianpesukonevuotojen korvattavuutta arvioidaan ehtojen kohdan 7.1.1 perusteella.

Vuotanut liitos on tapauksessa todettu rakenteeltaan asianmukaiseksi. Pesukone oli valmistettu vuonna 2005, eikä sen poistoputken liitos ole voinut olla tätä vanhempi. Liitos ei siten ollut niin vanha, että sitä olisi pidettävä loppuun kuluneena tai niin ikääntyneenä, että vahinko olisi ollut ennalta arvattava. Vahinkokartoituksesta ei ilmene, että alueella olisi todettu lahovaurioita tai muutakaan pitkäaikaisesta kosteudesta kertovaa vaurioitumista. Sekä liitoksen pettäminen että rakenteiden kastuminen vaikuttavat siten tapahtuneen äkillisesti.

Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että tapauksessa on kyse vakuutusehtojen kohdan 7.1.1 mukaan korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta astianpesukoneen vuodosta, eivätkä ehtojen kohdan 7.2.10 mukaiset korvausrajoitukset sovellu tapaukseen. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vaaditut kuivaus- ja korjauskustannukset vakuutusehtojen mukaisesti viivästyskorkoineen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Melander ja jäsenet Sario ja Uimonen. Jäsenten Laapotti ja Vaitomaa eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Jäsen Laapotin ja jäsen Vaitomaan eriävä mielipide

Vakuutusehtojen kohdassa 7.1.1. on astianpesukoneen nestevuodon korvattavuuden edellytyksenä mm. että laite on liitetty johtoverkkoon hyväksytyllä letkuliitännällä, mikä termi on vakiintunut ja tarkoittaa kokonaisuutta jolla laite ja kiinteistön kiinteä johtoverkko on liitetty toisiinsa. Termi siis pitää sisällään paitsi itse (letku)liitokset, niin myös esim. liittämiseen käytettävien putkien asianmukaisuuden. Lisäksi korvattavuuden edellytyksenä on että kyseessä on laitteen tai putkiston rikkoutuminen.

Asiassa on riidatonta että vahingon syynä on vuotava liitos, ja vuotavan liitoksen osalta on ehdoissa rajoitusehto, joka yksiselitteisesti soveltuu tähän tapaukseen (7.2.10. vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu… liitosten vuotamisesta). Vaikka enemmistön tavoin katsomme että ehtokohdat 7.1.1. ja 7.2.10. voivat joissakin vahinkotilanteissa sovellettuina aiheuttaa epäselvyyttä vahingon korvattavuudesta, on ehtojen soveltuvuus nyt kyseessä olevan vahingon osalta selvä, ja yhtiön ratkaisu siis ehtojen mukainen. Rajoitusehto ei myöskään rajoita korvauspiiriä merkityksettömän pieneksi, kun korvattaviksi vahingoiksi jäävät mm. itse pesukoneen, putkiston ja liittimien rikkoutumisista aiheutuvat vahingot. Emme suosita korvausta.