Tapahtumatiedot

As Oy:n asunnon A5 huoneiston katossa havaittiin 16.3.2014 kattomaalin kupruilua. Vuotovahinkoja havaittiin tämän jälkeen useassa huoneistossa. Vahingon syyksi ilmeni yläkerran asunnon A10 kylpyhuoneen vesikiertoisen lattialämmitysputken vuotaminen lattian välipohjarakenteessa. Lisäksi pieniä määriä vettä oli vuotanut lattiakaivon kohdalta. Putket olivat sijainneet bitumikermillä vesieristetyn betonin päällä. Seinillä oli bitumisively. 

Vakuutusyhtiö katsoi vesivahingon aiheutuneen siitä, ettei kylpyhuone ollut vesitiivis, vaikka rakennusajankohdan RT-kortin rakennusohjeiden mukaan näin olisi pitänyt olla. Vakuutusyhtiö katsoi, että suuri osa vahingosta oli aiheutunut kylpyhuoneen lattian ja seinän tai kynnyksen vedenerityksen läpi vuotaneesta vedestä. Osa vahingosta oli aiheutunut vakuutusyhtiön mukaan lattiakaivon ja korokerenkaan sauman epätiiviydestä. Kaikki nämä vahingot olivat vakuutusyhtiön mukaan seurausta kiinteistövakuutuksen 3.9 rajoitusehtokohdan mukaisista syistä. Koska kylpyhuoneen vedeneristys ei ollut asianmukainen tai sitä ei ollut lainkaan, vuotovahinko ei ollut miltään osin kiinteistövakuutuksesta korvattava.    

As Oy vei asian vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakuelimeen, jossa katsottiin lämmitysputken vuodon olleen ehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma. Muutoksenhakuelimessä katsottiin kuitenkin sen saaman selvityksen perusteella, että oli luotettavasti selvitetty vettä vuotaneen kylpyhuoneen ulkopuolisiin rakenteisiin vesieristyksen läpi. Vahinko oli täten rajoitusehtokohdan mukainen eikä muutosta vahinkoon suositeltu.       

Asiakkaan valitus

Valituksen mukaan kyse ei ole eristeen läpi vuotaneen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään osoittanut rakennusvirheen olemassa oloa. Vähäisiltä osin vahinko on seurausta huoneiston A10 kylpyhuoneen lat

tiakaivon vuotamisesta eikä vahinko ole tältä osin kiinteistövakuutuksesta korvattava. As Oy katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole päätöstensä ratkaisuosioissa vedonnut korvauksen epäämiseen asennus- tai rakennustyövirheen perusteella. Tähän perusteeseen vetoaminen vasta Vakuutuslautakuntavaiheessa on hyvän vakuutustavan vastaista. Vakuutusyhtiö on päätöksissään vedonnut siihen, että lämmitysputkesta on vuotanut vettä vesieristyksen läpi. Mitään näyttöä ei vakuutusyhtiöllä kuitenkaan asiasta ole. Jos asiassa pystyttäisiin näyttämään veden päässeen rakenteisiin huoneiston A10 kylpyhuoneen kynnyksen alta, olisi kyse vesieristeen ja rakenteen liittymäkohdasta virranneesta nesteestä, ei veden eristeen läpi päässeen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Kyse ei ole myöskään rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta putkiston ja rakenteen välistä vuotaneesta nesteestä aiheutuneesta vahingosta.

Jos asiaa käsitellään Vakuutuslautakunnassa myös asennus- tai rakennustyövirheen osalta, As oy on todennut, että kosteuskartoitustutkimuksissa on todettu lattiakaivon poistoviemäristä aiheutuneet vahingot, joita As Oy ei kiistä. Rakennusvirheen olemassaoloa ei sen sijaan näissä tutkimuksissa ole selvitetty tai osoitettu. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, miten RT-korttia (893.33) vesierityksen laadusta tulee tulkita. Vesieristämiseen on alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosikymmeninä, muttei vielä rakennuksen valmistumisvuonna 1965. Tapaukseen soveltuva vuoden 1953 ohje on hyvin ylimalkainen. Nyt kyseessä olevassa vahingossa on riidatonta, että huoneiston A10 pesuhuoneessa on ollut vesieristys, joka on myös nostettu pesuhuoneen kynnyksen alla. Siitä, onko vesieristys ollut nostettu RT 893.33 –kortin liitekuvan mukaisesti kynnyksen alle, ei asiassa ole näyttöä. RT-kortin teksti ja kuva ovat keskenään ristiriitaisia ja epäselviä eikä sitä saisi tulkita As Oy:n vahingoksi.

Vahinko on ollut vahinkotapahtumana erittäin nopea ja laaja. Muutamassa viikossa vuoto on vahingoittanut rakennusta erittäin merkittävästi neljän asunnon osalta.

Vakuutuslautakuntakäsittelyn aikana vahinkopaikalla on pidetty 22.10.2014 katselmus, jossa kosteuskartoituksen tehnyt asiantuntija on todennut, ettei hän uskonut, että vahingon syynä oli vesieristeen läpi päässyt vesi. Tämä asiantuntija on vahvistanut kantansa As Oy:lle vastauksena lähetetyssä 3.11.2014 päivätyssä sähköpostiviestissä. Vesieriste oli asiantuntijan mukaan ”silmämääräisesti ehjä pien päällä olevan betonilaatan ja seinän liitoskohdalta, johon vuoto suoraan ohjautunut”.

Lattiarakennetta on purettu vain pintalaatan osalta. Täten vahinkotarkastajan kuvissa näkyvän pintalaatan alla olevaa vedeneristystä ei ole mitenkään todennettu, tutkittu tai kuvattu. Tämä käy ilmi myös kosteuskartoituksen tehneen asiantuntijan lausunnosta, josta ilmenee, että vedeneristys oli betonilaattojen välissä. Tämän asiantuntijan mukaan ”voidaan vain todeta, että vedeneriste on betonilaattojen välissä ja nostettu seinälle”. Vesieriste lattiassa on täten ollut, muttei sen kunnosta voida olemassa olevin selvityksin sanoa yhtään mitään. Näyttövelvollisuus tästä vakuutusyhtiön korvausvastuuta rajoittavasta seikasta on yksin vakuutusyhtiöllä. Rakennusvirhettä ei ole löydettävissä kosteuskartoitusraportista tai vakuutusyhtiön oman vahinkotarkastajan ottamista kuvista lattian tai min

kään muunkaan rakenteen osalta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan ottamat valokuvat on otettu siinä vaiheessa, kun huoneiston A10 pesuhuoneen seinä- ja kynnysrakenteet on jo jyrsitty kokonaan betonipinnoille. Vesieristystä tai sen väitettyjä puutteita ei ole mitenkään kuvattu tai muulla tavalla tallennettu todisteellisesti. Vakuutusyhtiön väitteet vedeneristyksen puutteista perustuvat olettamuksiin.

Kosteuskartoitusraportin tehnyt asiantuntija on kertonut 22.10.2014, että hänen mukaansa vesi oli edennyt rakenteisiin nimenomaan huoneiston A10 kynnyksen kohdalta. Tämän asiantuntija on vahvistanut sähköpostilla 3.11.2014. Mittaushetkellä ovat mittauspisteet 6,7,8 ja 10 olleet käytännössä vesimärkiä. Kosteuspitoisuus on ollut näissä mittauspisteissä 75 % tai yli.  Mittauspiste 10 on ollut pesuhuoneen kynnyksen läheisyydessä. As Oy katsoo, että vakuutusyhtiön lähettämistä kuvista ilmenee selkeästi kosteusjälkiä kyseisen huoneiston kylpyhuoneen oven ulkopuolella olevassa parketissa. Samoin vauriot näkyvät kosteuskartoituksen tehneen asiantuntijan lähettämistä valokuvista. As Oy katsoo, että kyse on vesieristeen yli virranneen veden huoneiston A10 pesuhuoneen kynnyksen kautta asunnon rakenteisiin päässeen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Tällaisia liittymäkohtavuotoja ei ole ehdon sanamuodon mukaan rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä.

Jokaisella vakuutusehtoihin otetulla ehtokohdalla on itsenäinen merkitys. Rakennusvirherajoituksella tarkoitetaan muuta kuin mitä sitä edeltävässä veden eristeen tai putkiston ja rakenteen liittymäkohtavuodolla on haluttu tarkoittaa. Vasta vastinevaiheessa vakuutusyhtiö on vedonnut rakennustyövirheeseen. Hyvän rakennustavan sisältö riippuu rakennusalalla kulloinkin noudatettavista käytännöistä, minkä vuoksi hyvä rakennustavan sisältö muuttuu ajan mukana. Hyvä rakennustapa määritellään rakentamismääräyskokoelmaa, rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia (RYL) ja Rakennustietosäätiön julkaisemaa RT-tiedostoa tai Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisuja apuna käyttämällä. Hyvän rakennustavan määrittäminen on aina tulkinnanvaraista. As Oy:ssä aikoinaan yleisesti käytetty lattiarakenne ei ole yhdenkään RT-kortissa esitetyn lattiarakennekuvan mukainen. Lattiarakennevaihtoehtoja kuten vedeneritystapoja on vuonna 1965 ollut muitakin eikä yhden RT-kortin perusteella voi sanoa, että jokin muu lattiarakennetapa olisi hyvän rakennustavan vastainen.

Nyt kyseessä oleva rt-kortti on vuodelta 1953 ja ohje on enemmän kuin epäselvä esim. kynnyksen kohdalta. Toisaalta RT-kortissa esitetään vesieristeen nostamista kynnyksen ”alle”, mutta toisaalta taas hyväksytään, että myös vesieristeen kynnyksen ”alla” nostaminen on riittävä. As Oy katsoo, että betonin jyrsimisen jälkeen näkyvät pienet roiskeet osoittavat, että vesieriste on nostettu kynnyksenkin kohdalla ylöspäin. Varsinainen lattian vesieristys on kuvissa näkyvän betonilaatan alla.     

As Oy on pyrkinyt saamaan asiantuntijalausunnon henkilöltä, joka olisi tuntenut as oy:n rakennuksen valmistumishetkellä käytössä olleet ja tuolloin yleisesti hyväksytyt vedeneristämistavat. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu.

As Oy katsoo, ettei kyse ole rakennustyövirheestä vaan rakentamishetken mukaisista ja silloin vakiintuneesti käytetyistä rakenne- ja tekoratkaisuista, jotka ovat olleet riskialttiita vaurioille.

Vakuutusyhtiön esittämän toisen saman As Oy:n huoneiston vuotovahinko ei kuulu nyt kyseessä olevaan vuotovahinkoon ja tähän vetoaminen osoittaa huonoa menettelyä vakuutusyhtiöltä.     

Vakuutusyhtiö ei ole kyennyt osoittamaan näyttöä muista vedenpääsypaikoista rakenteisiin kuin As Oy:n esittämän kynnyksen kohdalta. As Oy katsoo, että pesuhuoneen kynnyksen viereiset parkettivauriot osoittavat selkeästi, että myös kynnyksen yli on kulkeutunut vettä huoneiston A10 pesuhuoneesta rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että kyse on vesieristeen läpi päässeen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään osoittanut, että vahinko olisi seurausta rakennustyövirheestä.

Vesivahinko tulee korvata vähäistä lattiakaivovuotoa lukuun ottamatta As Oy:n kiinteistövakuutuksesta.      

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö uudistaa korvauspäätöksissään esittämänsä. Kosteuskartoitusraportin mukaan märimmät mittauspisteet olivat pisteet 6 ja 8, jotka olivat kauempana kuin kynnyksen luona ollut mittauspiste 10. Vakuutusyhtiö katsoo vahinkotarkastajan ottamien valokuvien osoittavan, että vesieristystä kynnyksen kohdalla oli vain pieninä roiskeina. Muutoinkin vesieristys on ollut puutteellinen ammeen takana ollutta aluetta lukuun ottamatta. Huoneiston A10 pesuhuoneen ja makuuhuoneen välinen seinä oli kastunut varsin laajalti 1,5 m x 1,5 m alueelta ja tämä osoittaa vakuutusyhtiön mukaan, että vesieriste on vuotanut tämän seinän alla. Samoin on pesuhuoneen lattiakaivon osalta. Vakuutusyhtiö katsoo kosteuskartoitusraportin mittaustulosten sekä käytössään olevien valokuvien perusteella että pesuhuoneen vesieristys on ollut kauttaaltaan puutteellinen. Erityisen huono vesieristys on ollut pesuhuoneen kynnyksen kohdalla. Vesivahinko on aiheutunut vuotoveden päästyä puutteellisen vesieristyksen läpi rakennuksen rakenteisiin.   

Vuotanut lämminvesiputki on kulkenut pesuhuoneen pintalaatassa vesieristeen yläpuolella. Kosteusrasitus johtaa lämmitysputken väistämättömään syöpymiseen. Jos vesieritys olisi ollut rakentamisajankohdan ohjeiden mukainen, olisi

lattialämmitysputkesta vuotanut vesi kerääntynyt lattiarakenteeseen ja noussut pintalaatan päälle havaittavaksi ja vuotanut enimmältä osalta lattiakaivoon. Näin ei ole tapahtunut, vaan vuotovesi on päässyt laatoituksen alta muualle rakenteisiin. Tämä tukee käsitystä vesieristyksen puutteista. Vakuutusyhtiö pitää ilmeisenä, että vuotovettä on päässyt rakenteisiin myös muualta kuin pesuhuoneen kynnyksen kohdalta. Makuuhuoneen ja pesuhuoneen välisen seinän kosteus tukee tätä. Vakuutusyhtiö katsoo, että myös kynnyksen kohdalta vesi on päässyt rakenteisiin puutteellisten vesieritysten läpi. Asiassa ei ole näyttöä siitä, että vuotovesi olisi tulvinut kynnyksen yli. Rakennuksen valmistumisvuonna voimassa olleessa RT 893.33 vuodelta 1953 olevassa rakennusohjeessa ei ole täsmällisesti

määritelty sitä, miten vesieritys on tullut tehdä, vaan olennaista on kylpyhuoneen vesitiiviys. Ohjeessa on selkeästi kerrottu, miten vesieristys tulee tehdä kynnyksen kohdalla. Myös kynnyksen kohta on saatava vesitiiviiksi. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei pesuhuonetta ollut tehty vesitiiviiksi eikä se ole ollut rakentamisajankohdan ohjeiden mukainen. Pesuhuoneen vesieriste on ollut puutteellinen ja vesieristeen osalta kyseessä on rakennustyövirhe.

Vakuutusyhtiö on kaikissa päätöksissään vedonnut rakennustyövirhe -rajoitusehtokohtaan. Lisäksi on todettu, ettei vesieristys ole ollut rakentamisajankohdan rakentamisohjeiden mukainen, millä tarkoitetaan kyseessä olleen rakennustyövirhe.     

Vakuutusyhtiö katsoo, että vuotovesi on pääsyt useasta kohdasta rakenteisiin. Vaikka vuotovesi olisi päässyt rakenteisiin vain kynnyksen kohdalta, vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on tällöinkin vesieristeen läpi vuotaneen nesteen aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön käsitystä vesieristeen laajemmasta puutteellisuudesta tukee kosteuskartoitusraportin tutkimustulokset. Vahinkotarkastajan valokuvista ilmenee mm., ettei pesualtaalle johtavan putken läpiviennin ympärillä ole

 ollut vesieristettä. Kosteuskartoituksen tehneen asiantuntijan mukaan pohjalaatan alla olevan vesieristeen tarkkaa kuntoa ei ole pystynyt selvittämään. Tällöin kosteuskartoituksen tutkimustuloksista saa luotettavan näytön vesieristeen kunnosta.   Vakuutusyhtiö on tuonut näytöksi kynnyksen huonosta vesieristyksestä saman taloyhtiön toisesta vastaavasta pesuhuoneen vuodosta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei valokuvassa ole kuvaa jyrsitystä kynnyksestä, vaan kynnyksestä ennen jyrsintää. Vettä on päässyt rakenteisiin kynnyksen kohdalta sekä muualta. Viitteitä ei ole, että vettä olisi tulvinut kynnyksen yli. Valokuvissa on nähtävissä ainoastaan normaalia lakan kulumista lattiassa, ei kosteusvaurioita. Jos vettä olisi tulvinut kynnyksen yli, se olisi havaittu aiemmin eikä vahinko olisi ollut niin laaja. Kallistuneen lattialaatan vuoksi vesi on päässyt valumaan pintalaatan alla niin laajalle.

Kyseessä on ollut laaja vahinko ja sen laajuus tukee sitä, että vesi on vuotanut rakenteisiin myös muualta vesieristeen läpi pesuhuoneessa kuin kynnyksen kohdalta.  Vesivahingon perussyy on siten rakennustyövirhe eikä vahinko ole kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Selvitykset

Vakuutuslatukunnan käytössä on ollut seuraavia selvityksiä:

- 20.3.2014 päivätty kosteuskartoitusraportti valokuvineen.
- 27.3. päivätty sekä 3.4 ja 14.4.2014 täydennetty kosteuskartoitusraportti valokuvineen.
- Vakuutusyhtiön toimittamia valokuvia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko pesuhuoneen lattiarakenteissa tapahtuneen lattialämmitysputken vuodosta seurannut vesivahinko, jonka on aiheuttanut rakenteiden vedeneristeiden läpi vuotanut vesi tai siitä, onko vahinko seurausta rakennustyövirheestä. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja muut ohjeet

Vuotovahingon ehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

- rakennusta palvelevasta … lämpöputkistosta…
…

Vakuutuksesta ei korvata

…
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut … rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa …
…

Kylpyhuoneen seinä- ja lattiarakenne RT 893.99 / vesieristyksen laatuasiakirjan (vuodelta 1953)

- kohdan 5 mukaan kylpyhuoneen lattiaan on tehtävä vesieristys, joka voidaan tehdä eri tavoilla. Mikä tässä esitetyistä tavoista milloinkin on edullisin riippuu paikallisista ja ajankohtaisista olosuhteista: esim. millaisia muita vesieritystöitä on menossa, miten ammattitaitoista työvoimaa on saatavissa jne. Vesieristys on nostettava seinillä paikoilleen muurattavan ammeen kohdalla n. 15…20 cm ammeen reunojen yläpuolelle ja muualla n. 15…20 cm lattian yläpuolelle. Suihkuhuoneissa tai -komeroissa sekä yleisissä saunoissa ja kylpylaitoksissa on syytä vesieristää kaikki laatoitettavat seinäalat.
- kohdan 9 mukaan kylpyhuoneeseen tehdään kynnys, joka on niin korkea, että jalkalista kulkee jatkuvana kynnyksen alapuolella ja vesieristys voidaan jonkun verran nostaa ylöspäin kynnyksen alla. Tällaista kynnystä käytettäessä voi lattia olla lattiakaivoon päin kalteva vain nimeksi eli sen verran, että se varmasti ei ole kalteva lattiakaivosta poispäin. Tämä helpottaa laattatyötä. Myös saadaan kynnyksen kohta tällä tavalla vesitiiviiksi.

Asian arviointi

Vuonna 1965 rakennetun talon huoneiston A10 kylpyhuoneen lattiarakenteissa vesieristeiden yläpuolelle asennettu lattialämmitysputki on rikkoutunut ja vuotanut vettä rakenteisiin. Rakentamisaikana ei ole ollut rakennusmääräyksiä tällaisesta rakentamisesta. Ohjetta kylpyhuoneen vesieristyksestä saa RT kortin 893.99 vuodelta 1953 ohjeista. Kyseessä olevanlainen lattialämmitysputki on voitu asentaa myös vesierityksen alapuolelle tai muuhun kuin verieristettävään tilaan, jolloin sen rikkotuessa vesi vuotaa hyvinkin laajalle alueelle.

Vahinkopaikka on tarkastettu ja avattu. Asiakirjoista selviää, että kylpyhuoneessa on ollut vesieristys. Sen kuntoa ei ole voitu tarkoin selvittää, sillä se on sijainnut pintalaatan alla välipohjarakenteessa. Kosteuskartoitustutkimuksissa selvisi, että vuotovesi oli alkanut kastella rakenteita pesuhuoneen kynnyksen kohdalla. Tarkastusta tehtäessä pintalaatta oli purettu siten, ettei voinut enää todeta, mihin väliin eristeenä ollut piki oli käännetty tai kuinka korkealle se oli kynnyksen kohdalla noussut. Valokuvien mukaan pesuhuoneen kynnyksen alla oli märkää, samoin viereisen eteisen muovimaton alusta oli kastunut. Runkolaatta oli kallellaan makuuhuoneen seinän suuntaan, minkä seurauksena vesi kerääntyi ko. seinän edustalle.

Asiassa on riidatonta osapuolten kesken, että kylpyhuoneen välipohjarakenteessa sijainnut lattialämmitysputki on vaurioitunut ja vuotanut ja että kyseessä on kiinteistövakuutuksessa määritelty vuotovahinko.

Vakuutusyhtiö väittää, että vesivahingot ovat seurausta siitä, että vuotovesi on mennyt rakenteisiin kylpyhuoneen vesieristeen läpi ja että vahinko on seurausta rakennustyövirheestä, sillä kylpyhuoneen vesieriste on ollut puutteellinen.  Tällaiset vahingot eivät ole vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan korvattavia. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vuotovahinko on seurausta rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta.

Kosteuskartoituksen tehnyt asiantuntija on arvioinut, että vuotovesi on alkanut kastella rakenteita kylpyhuoneen kynnyksen kohdalla. Kylpyhuoneen rakennusaikaisten ohjeiden mukaan kynnyksen kohdalla on vesieriste nostettava kynnyksen alla. Se, että vuotovettä on noussut rikkoutuneesta lattialämmitysputkesta kynnyslaudan alle, ei osoita sitä, ettei pikeä ole nostettu riittävän korkealla kynnyksen kohdalla tai että kynnyksen vesieritys olisi muutoin tehty rakennusajankohtana yleisesti käytetyn rakennustavan vastaisesti. Vahingon on ilmoitettu olleen nopea ja laaja. Veden on mahdollista valua vesieristyksen yli, mutta kynnyslaudan ali niin, ettei vuotoa huomaa riippuen vuotavan veden määrästä. Asiassa ei ole osoitettu, että vesieriste olisi ollut puutteellinen tai että vesieriste olisi ollut jotenkin muutoin rakennusajankohdan yleisen rakentamistavan vastainen. Myöskään näyttöä siitä, että vuotovesi olisi valunut rakenteisiin vesieristeiden läpi, ei ole esitetty. Vakuutusyhtiö ei ole näin ollen osoittanut, että kyseessä olisi rajoitusehdossa tarkoitettu veden virtaaminen eristeiden läpi taikka rakennustyövirhe. 

Lopputulos

Vakuutusyhtiön tulee korvata lattialämmitysputken rikkoutumisesta aiheutunut vesivuotovahinko.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Snellman

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Vuori