Tapahtumatiedot

Vuonna 2005 rakennetun omakotitalon asukkaat huomasivat huhtikuussa 2012, että yksi kodinhoitohuoneen seinistä oli märkä ja tapettiin oli ilmestynyt homepilkkuja. Kosteuskartoituksessa todettiin vuonna 2011 asennetun pesukoneen tulovesiputken vuotavan. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon johtuvan asennusvirheestä eikä korvannut vahinkoa.

Ensimmäisen vahingon korjauksen jälkeen seinä kastui uudestaan, kun vettä oli pesukoneen käytön yhteydessä vuotanut seinän läpi kaappiin vesijohtoputkea pitkin. Tällöin alettiin epäillä, että seinän rakenteiden kosteusvahingon syynä olisikin ollut putkivuoto seinän sisällä, eikä pesukoneen tulovesiputken vuoto, kuten aiemmin luultiin. Asiakkaan mukaan vuodon syynä oli pieni halkeama hanakulmarasiassa. Vakuutusyhtiö taas katsoo, että vuoto johtui väärin asennetusta hanakulmarasiasta, jonka takia vettä oli päässyt vuotamaan seinän sisään. Yhtiö ei korvannut vahinkoa vedoten asennusvirheeseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo ensin havaitun pesukoneen tulovesiputken vuodon aiheuttaneen vain pienen vahingon kaappiin. Seinän kosteusvaurio taas johtuu seinän sisällä olleesta putkivuodosta ja hanakulmarasiassa olleesta halkeamasta, joka on syntynyt äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Myös seinän vuotojäljet ja hanakulmarasiasta otetut valokuvat tukevat asiakkaan näkemystä ja sitä, että hanakulmarasia on ollut oikeaoppisesti asennettu. Korjauksen yhteydessä on vaihdettu kaikki putket niihin liittyvine osineen, myös rikkinäinen hanakulmarasia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että kodinhoitohuoneessa on todettu vuoto pyykinpesukoneen poistoletkun liitoksessa. Koska kyseinen kone oli alle vuoden vanha, on todennäköistä, että vuoto johtui asennusvirheestä. Lisäksi seinän rakenteiden vauriot johtuivat rakennusvirheestä, koska lattian vedeneristystä ei ollut nostettu seinälle rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Vakuutusyhtiö kuitenkin korvasi pesukoneen liitosvuodosta kodinhoitohuoneen kalusteille aiheutuneen vahingon.

Seinän kastuttua uudelleen korjaustöiden jälkeen yhtiö katsoi, että koska vuotokohta oli hanakulmarasian sisällä olevassa käyttövesiputkessa, olisi vuotoveden pitänyt ohjautua oikein asennetusta hanakulmarasiasta seinän ulkopuolelle näkyville tai vaihtoehtoisesti suojaputkessa sen toisesta päästä ulos. Koska vettä kuitenkin oli valunut seinärakenteen sisään, johtui vahinko todennäköisesti hanakulmarasian virheellisestä asennuksesta. Hanakulmarasian alkuperäistä asennustapaa ja -syvyyttä ei ole ollut vuodon havaitsemisen yhteydessä enää mahdollista todentaa, koska kodinhoitohuoneen seinän ensimmäinen korjaustyö oli jo tehty siinä vaiheessa, kun putkivuoto hanakulmarasian sisällä paljastui.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei hanakulmarasian halkeamasta ole näyttöä. Asiakasta lukuun ottamatta kukaan muu ei ole nähnyt hanakulmarasiassa ollutta halkeamaa, eikä putkiliikkeen laskussa urakoitsijalle tai urakoitsijan laskussa asiakkaalle ole ollut mitään mainintaa hanakulmarasioista/niiden vaihdosta, eikä missään laskussa ole laskutettu uusia hanakulmarasioita tai niiden vaihtotyötä. Vakuutusyhtiö on keskustellut hanakulmarasian halkeamasta putkimiehen ja urakoitsijan työnjohtajan kanssa, mutta kumpikaan heistä ei ole tiennyt mitään hanakulmarasian väitetystä rikkoutumisesta/halkeamasta. He eivät myöskään osanneet sanoa vuodon syytä tai sitä, miten vesi oli päässyt hanakulmarasiasta seinän väliin.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakkaan hankkima asiantuntijalausunto osoita, että vahinko johtuisi haljenneesta hanakulmarasiasta. Asiakkaan käyttämä asiantuntija ei ensinnäkään ole itse nähnyt rikkoutunutta osaa, vaan maininta siitä perustuu asiakkaan kertomukseen. Toiseksi lausuntoon liitetyt kuvat on ilmeisesti otettu korjaustyön jälkeen, eikä niistä voida päätellä, miten hanakulmarasia on alun perin asennettu.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka seinän sisällä olevassa hanakulmarasiassa olisikin ollut vuodon aiheuttanut halkeama, olisi tämän halkeaman pitänyt syntyä äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena, jotta kyseessä olisi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinko. Yhtiön mukaan hanakulmarasian rikkoutumisen ainoa syy voisi olla asennuksen yhteydessä tehdyn työvirheen seurauksena tapahtunut vaurioituminen. Tämä olisi voinut tapahtua joko talon rakentamisen aikana hanakulmarasian alkuperäisen asennuksen yhteydessä vuonna 2005 tai vaihtoehtoisesti keväällä 2012 tehtyjen korjaustöiden yhteydessä. Tällaiset työvirheiden aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kaksi kosteuskartoitusraporttia kohteesta, asiakkaan hankkima asiantuntijalausunto, selvityksiä suoritetuista korjaustöistä, asiakkaan ja yhtiön välistä sähköpostikirjeenvaihtoa sekä lukuisia kuvia kohteesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko seinän kosteusvaurion näytetty johtuvan hanakulmarasian äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan KO140 mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai kohteen suunnittelu-, valmistus-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä, työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan KO144 mukaan vakuutus korvaa nesteen, höyryn tai kaasun omaisuudelle aiheuttaman vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkesta, laitteesta tai säiliöstä
- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
- kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiilillä varustetusta pyykin- tai astianpesukoneesta.

Vakuutus ei korvaa rakenteiden vesieristeiden vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että kodinhoitohuoneessa on ollut kaksi erillistä vuotoa, josta ensimmäinen on johtunut pesukoneen tulovesiputken liitoksen vuodosta, josta johtuva vahinko ei ole vakuutuksesta korvattavaa. Lautakunta toteaa, että esitettyjen selvitysten perusteella näyttää siltä, että suuri osa vahingosta ei ole johtunut tulovesiputken liitoksen vuodosta, kuten aluksi luultiin, vaan putkiliitoksen vuodosta seinän sisällä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa vuotokohta on hanakulmarasian sisällä. Oikein asennettu hanakulmarasia ohjaa sen sisällä vuotaneet vedet suojaputkeen tai seinäpinnan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on esittänyt, että seinän kosteusvaurio olisi johtunut haljenneesta hanakulmarasiasta. Asiakkaan mukaan hänen väitettään tukee se, että kaikki rikkinäiset osat on vaihdettu. Selvitystä hanakulmarasian mahdollisesta halkeamasta ei kuitenkaan ole saatu, vaikka vakuutusyhtiö on tiedustellut asiasta urakoitsijalta ja asennuksen tehneeltä putkimieheltä. Näin ollen jää epäselväksi, onko vahinko johtunut hanakulmarasian äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole esitetty riittävästi selvitystä siitä, että seinän kosteusvaurio johtuisi vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Järvelä

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa