Vakuutuksenottajan vuonna 1979 käyttöönotettu Vator –merkkinen vene, jonka perässä oli 100 hv:n Johnson –merkkinen moottori, oli uponnut laiturissa toukokuussa 2006.

 

Vahinkotarkastuskertomuksen mukaan veneen tyyppihyväksynnän mukaan moottorin maksimiteho olisi saanut olla 55 hv. Tarkastuksessa 6.6.2006 huomattiin, että moottorikaukalossa olevat moottorin ohjauskaapeleiden läpivientien suojaukset ja tiivistämiset olivat tekemättä. Venettä käytettiin vesillä 12.6.2006. Tällöin moottorikaukaloon tuli vettä. Korjausliikkeen edustajan mukaan vettä tuli veneen sisälle moottorikaukalossa olleesta hiushalkeamasta noin 1–2 litraa puolen tunnin kuluessa. Tarkastuskertomuksessa mainittiin lisäksi, että veneen omistajan mukaan vesi ei tulisi veneen sisälle moottorikaukalossa, vaan moottorikaukalossa olevien moottoriohjauskaapeleiden läpivientien kautta. Venettä käytettiin uudelleen vesillä 22.6.2006, jolloin veneeseen oli vaihdettu uusi moottori ja ohjauskaapelin läpivienti tiivistetty silikonilla. Tällöin veneen sisälle ei tullut vettä.

 

Vakuutuksenottaja haki korvausta veneensä uppoamisesta venevakuutuksestaan. Vahinkoilmoituksen mukaan vene oli todennäköisesti upotettu, koska veneen vierestä oli löytynyt vesiletku.

 

Vakuutuksenottajan poliisille tekemän tutkintailmoituksen mukaan vene oli vahingon toteamispäivää edeltävänä päivänä tuotu laituriin. Vene oli uponnut laiturissa niin, että vain sen keulakansi oli pinnalla. Penkkien alla ollut oluttölkki löytyi uppoamisen jälkeen veneen ulkopuolelta avattuna, ja veneestä oli löytynyt myös vihreä puutarhaletku, joka ei kuulunut veneeseen. Veneen irtotankin letku oli irrotettu tankista.

 

 

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että vakuutuksenottajan venevakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet tahallisesta vahingonteosta tai varkaudesta, irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamanaiskusta. Veneen uppoaminen ei ollut aiheutunut vakuutusehdoissa mainitusta korvattavasta syystä, joten uppoamisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvattu venevakuutuksesta.

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että sama vahinkotarkastaja on tarkastanut veneen kahdesti. Hän myönsi toisella tarkastuskerralla tehneensä väärän päätöksen aiemmin. Tällöin hän myös teki uudelleen laskelman vahingon määrästä. Vakuutuksenottajan mielestä poliisille tehdystä rikosilmoituksesta ja poliisin ottamista kuvista käy selväksi, että kyseessä on ollut ilkivalta. Lisäksi vakuutuksenottaja katsoo, ettei hänellä olisi näyttövelvollisuutta, vaan sen tekee poliisiviranomainen. Tosiasiassa vettä ei myöskään vuoda moottorikaivoon veneen sisälle. Veneessä oli tosin kyllä 100 hv:n moottori, mutta vene on ollut vakuutettuna samassa yhtiössä lähes 10 vuotta, eikä vakuutusyhtiö ole missään vaiheessa huomauttanut moottorin koosta.

 

 

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakija on velvollinen näyttämään, että vahinko on aiheutunut sellaisesta tapahtumasta, jonka vakuutus kattaa. Tässä tapauksessa ei ole selvitetty, että vahinko olisi johtunut mistään vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta syystä.

 

 

Vakuutuksenottajan veneellä oleva vakuutus on vakuutusehtojen 10.1.4 –kohdan mukaan huviveneiden bonusoikeudeton vakuutus, joka sisältää ilkivalta-, palo-, varkaus- ja vastuuvakuutuksen.

 

Venevakuutuksen ehtojen 20.1 –kohdan mukaan tästä vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle joko tahallisesta vahingonteosta tai varkaudesta tai irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta.

 

Vakuutuksesta korvataan lisäksi näiden ehtojen kohdassa 50 mainituin perustein vastuuvahingot.

 

Vakuutusehtojen 21.10 –kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat veneen uppoamisesta tai kaatumisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 20 mainitusta syystä.

 

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan vene on uponnut laiturissa niin, että vain sen keula on jäänyt pinnalle. Vahingon jälkeen suoritetussa vahinkotarkastuksessa ja myöhemmässä koeajossa on todettu, että moottorin ohjauskaapeleiden läpivientien suojaukset ja tiivistämiset olivat tekemättä, ja että vettä tuli veneen sisään moottorikaukalossa olleesta hiushalkeamasta. Kun veneeseen oli laitettu keveämpi moottori ja ohjauskaapelin läpivienti tiivistetty silikonilla, ei veneeseen enää tullut vettä myöhemmässä koeajossa.

 

Lautakunnan mielestä veneen uppoamisen syy on jäänyt epäselväksi. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan on osoitettava todennäköiseksi, että vahinko on johtunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta syystä. Koska asiassa on jäänyt selvittämättä, että uppoaminen olisi johtunut tahallisesta vahingonteosta, varkaudesta tai muusta vakuutusehtojen 20.2 ‑kohdassa mainitusta syystä, vakuutusyhtiön päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

 

Lautakunta toteaa, että vahinkotarkastajan tekemää laskelmaa korvattavan vahingon määrästä ei voida pitää vakuutusyhtiötä sitovana korvausratkaisuna.

 

Edellä mainitun perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Mikkola.