Rikottu ikkuna irrotettiin vahingon tapahduttua vakuutuksenottajan toimesta ja lasista vietiin mallikappale L Oy:lle, joka puolestaan toimitti lasin KMT Oy:lle maalattavaksi. Vakuutuksenottajalle selvisi, ettei vahingonaiheuttaja M.A. ilmeisesti aikonut korvata vahinkoa, jolloin vakuutuksenottaja pyysi L Oy:tä toimittamaan ja asentamaan maalaamattoman lasin takaisin paikoilleen. L Oy asensi maalaamattoman ikkunalasin ikkunaan. Myöhemmin L Oy irrotti ikkunalasin uudelleen ja toimitti sen KMT Oy:lle maalattavaksi. Maalattu lasi asennettiin lopullisesti paikalleen 31.7.2008.

 

Korvausta vahingosta haettiin vakuutuksenottajan yritysvakuutuksesta.

 

Korvauspäätöksellään 11.8.2008 vakuutusyhtiö on maksanut korvausta vakuutuksenottaja R-T Oy:lle yhteensä 1.326,78 euroa. Korvaus on koskenut L Oy:n laskua nro 6473, KMT Oy:n laskua nro 5575 sekä vakuutuksenottajan omana työnä tehtyä ikkunalasin irrotusta. Korvauksessa on huomioitu vähennyksenä vakuutuksenottajan 500 euron omavastuuosuus.

 

Vakuutuksenottajan vaatimusta mallilasipalan viennistä L Oy:lle 40 euroa ja työajomatkan korvausta 40 euroa ei ole korvattu. Nämä kulut ovat olleet vahingon selvittelyä, joka ei kuulu korvauksen piiriin.

 

Korvausta ei ole suoritettu alv:n osalta, koska vero voidaan vähentää liiketoiminnan alv-verotuksessa. Veron osuus ei jää yrityksen vahingoksi.

 

Vakuutuskorvausta koskevassa kirjeessään 14.8.2008 vakuutuksenottajalle vakuutusyhtiö toteaa korvanneensa vakuutuksenottajan vahingosta lähettämät laskut, josta vakuutuksenottajalle on lähetetty 11.8.2008 päivätty päätös. Vakuutuksenottajan tämän jälkeen lähettämä lasku ei ole korvattava, koska vakuutusyhtiö korvaa ainoastaan suoran esinevahingon.

 

Vahinkokäsittelijä on keskustellut puhelimessa L Oy:n kanssa ja selvitellyt sen laskuja ja saanut niistä tietoja. Laskussa nro 6473 (338,79 euroa alv 0 %) on ollut kyse lasin viemisestä KMT Oy:lle, mutta koska siellä ei ole ehditty maalata lasia, se on tuotu takaisin ja asennettu paikalleen. L Oy:n laskussa nro 7076 (343,93 euroa, alv 0 %) on ollut kyse lasin uudelleenirrottamisesta ja viemisestä KMT Oy:lle maalattavaksi, lasin takaisin tuomisesta ja sen paikalleen asentamisesta.

 

Vakuutusyhtiö ei korvaa viimeistä L Oy:n lähettämää laskua (nro 7076), koska korvauksen piiriin kuuluu ainoastaan suoranainen esinevahinko. Vakuutuksesta ei korvata kuluja, jotka syntyvät siitä, että vahinkoa yritetään korjata, mutta jostain syystä korjaaminen ei tapahdu sillä hetkellä, vaan joudutaan menemään paikalle uudestaan, jolloin kustannukset tuplaantuvat.

 

Lausuntopyynnössään 18.8.2008 vakuutuksenottaja R-T Oy:n edustaja S.K. toteaa olevansa tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen olla korvaamatta L Oy:n laskua nro 7076 (343,93 euroa, alv 0 %). Lasku kuuluu ilkivaltavahinkoon, joka tapahtui 7.3.2008. Lausuntopyynnön liitteenä on vakuutuksenottajan kirje ilkivallan aiheuttajalle M.A:lle 27.3.2008. Tämä lupasi korvata aiheuttamansa vahingon. Lausuntopyynnön liitteenä on myös rikosilmoitus, jossa vahingonaiheuttaja myöntää vahingon ja lupautuu korvaamaan sen. Vahingonaiheuttaja ei lupauksistaan huolimatta kuitenkaan korvannut vahinkoa.

 

Asiassa pidettiin sovitteluneuvottelu 3.6.2008. Neuvottelussa oli puhe kustannuksista, jotka olivat alun perin vaadittua suuremmat, koska lasi oli asennettu ilman maalausta paikoilleen sen vuoksi, että vahingon korvaaminen oli pitkittynyt vahingonaiheuttajasta johtuvasta syystä. Ikkunamaalaus olisi suoritettu heti, jos vahingonaiheuttaja olisi pitänyt lupauksensa.

 

Vakuutusyhtiö viittaa laskun nro 7076 korvausperusteisiin, joiden mukaan L Oy oli antanut lausunnon koristelasin maalaamisen viipymisestä ja tästä aiheutuneesta kustannusten tuplaantumisesta. Vakuutuksenottajan edustaja S.K. oli soittanut L Oy:hyn 18.8.2008 ja sieltä vastattiin, ettei L Oy voinut tietää minkä vuoksi kyseinen lasi kuljetettiin uudelleen maalattavaksi. L Oy:n lasku tuplaantui, koska vahingonaiheuttaja M.A. ei pitänyt lupaustaan. Syynä edellä mainittuun oli myös se, että ravintola oli epäsiisti ilman ikkunalasia ja toimintaa häiritsevän näköinen.

 

Vakuutuksenottajan edustaja yritti hoitaa asian niin, ettei vakuutusyhtiö olisi joutunut maksamaan ilkivaltaa, vaan että vahingonaiheuttaja M.A. olisi korvannut aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan lupauksensa mukaisesti.

 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 21.10.2008 maksanut vakuutuksenottaja R-T Oy:lle lisäkorvausta 74,02 euroa.

Päätöksen johdosta vakuutuksenottajalle 21.10.2008 lähetetyssä kirjeessä vakuutusyhtiö toteaa käsitelleensä vahinkoasian uudelleen Vakuutuslautakunnalle 18.8.2008 toimitetun lausuntopyynnön johdosta. Uudelleenkäsittelyn yhteydessä on selvinnyt, että vakuutusyhtiön aiemmin antamia korvauspäätöksiä on syytä oikaista.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö käy läpi tapahtumatiedot.

 

Yrityksen perusvakuutuksen ehdon 900 kohdan 14:1.2 ”Ilkivalta” mukaan vakuutuksesta korvataan vahingonteko (ilkivalta) edellyttäen, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus. Ehtokohdan 10 ”Esinevakuutukset” mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu korvaamaan ehtojen mukaisen vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Kohdan 10.4.4 ”Huolto-, kunnossapito- ja parannustyöt” perusteella tilapäiskorjauksista aiheutuneita kuluja ei lasketa vahingon määrään, vaan niitä voidaan korvata keskeytysvakuutuksesta.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö luettelee eritellen maksamansa korvaukset.

 

Korvausta ei suoriteta väliaikaisesta asennuksesta syntyneiden kustannusten osalta. Näihin kustannuksiin kuuluvat L Oy:n laskulla nro 6473 olevat asennuskulut (13,93 euroa, alv 0 %) sekä laskulla nro 7076 olevat asennetun ikkunan irrottamisesta aiheutuneet työkulut, joiden vakuutusyhtiö on arvioinut kohdistuneen noin yhdelle työtunnille (33,60 euroa, alv 0 %). Kyseisten kustannusten katsotaan olevan keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneita tilapäisasennuskuluja, joita korvataan keskeytysvakuutuksesta. Vakuutuksenottajan vakuutuskirjaan merkitty perusvakuutuksen keskeytysvakuutuksen omavastuuosuus vahinkotapahtumassa on 0,5 % keskeytysvakuutuskatteesta, kuitenkin vähintään 1.000 euroa. Koska tilapäiskorjauksesta aiheutuneiden kustannusten yhteenlaskettu määrä 47,53 euroa jää alle keskeytysvakuutuksen omavastuuosuuden 1.000 euroa, ei kyseisten kulujen osalta jää vahingosta korvattavaa osuutta.

 

Lisäksi vakuutuksenottaja on hakenut korvausta L Oy:n laskussa nro 6473 olevista ajo- ja työkustannuksista (180,33 euroa, alv 0 %). Kyseiset kulut ovat syntyneet vakuutusyhtiölle puhelimitse 17.10.2008 annettujen tietojen perusteella siitä, ettei vahingon aiheuttanut henkilö ole pitänyt kiinni tekemästään sopimuksesta, jonka mukaan hän on lupautunut korvaamaan vahingosta aiheutuneet kustannukset. Koska vakuutuksenottajan tiedossa ei ole ollut, mikä taho korvaa ikkunalasin maalauskustannukset, on vakuutuksenottaja päättänyt kuljetuttaa maalaamattoman lasin takaisin yrityksen toimitiloihin ja asennuttaa sen paikoilleen maalaamattomana kunnes saadaan selvitettyä, kuka maalauksen korvaa. Vakuutuksen tarkoituksena on saattaa vahingoittunut omaisuus sellaiseen kuntoon, kuin se olisi ilman vahingon sattumista. Edellä mainitut kustannukset eivät ole syntyneet vahingoittuneelle omaisuudelle tapahtuneen suoranaisen esinevahingon korjaamisesta alkuperäiseen kuntoon, vaan siitä, ettei sopijaosapuoli ole pitänyt kiinni tehdystä sopimuksesta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, etteivät kulut ole suoranaista esinevahinkoa, eivätkä kuulu vahingosta maksettavan korvauksen piiriin.

 

Vastineessaan 22.10.2008 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot, vakuutusehdot sekä korvauskäsittelyn vaiheet.

 

Yrityksen perusvakuutus on ns. paketti- eli yhdistelmävakuutus, jonka luvussa 10 on määritetty esinevakuutusten yhteiset ehdot sekä vakuutusten kohteet. Esinevakuutusten lajikohtaisissa vakuutusehdoissa (luvut 11-17) määritellään puolestaan kyseisen vakuutuksen korvaussäännöt. Luku 20 määrittelee kokonaisuudessaan keskeytysvakuutusten yhteiset ehdot, vakuutusten kohteet sekä vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyvät käsitteet.

 

Esinevahingon osalta käsiteltävässä tapauksessa tulevat sovellettaviksi perusvakuutuksen kohta 10, jonka alussa todetaan, että vakuutusyhtiö sitoutuu ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, sekä kohta 10.4.4, jonka perusteella vahingon määrään ei lasketa kuluja, jotka ovat aiheutuneet tilapäiskorjauksesta. Esinevahingon korvattavuuden määrittämiseen sovelletaan ehtokohtaa 14.1.2, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vahingonteko (ilkivalta) ja tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttama vahinko.

 

Osa korvausvaatimuksessa esitetyistä kustannuksista on ehtokohdan 10.4.4 perusteella rajattu esinevakuutusten korvauspiirin ulkopuolelle. Edellä mainitun ehtokohdan mukaan nämä keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneet tilapäisasennuksesta aiheutuneet kustannukset tulevat käsiteltäväksi keskeytysvakuutuksen kohdan 20.6.2 perusteella. Keskeytysvahinko on määritetty korvattavaksi vahinkotapahtumaksi kohdan 20.4 perusteella.

 

Asiakas on lausuntopyynnössään Vakuutuslautakunnalle esittänyt, että L Oy:n laskun nro 7076, jonka osalta vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen 14.8.2008 annetulla päätöksellä, tulisi kuulua korvauksen piiriin, koska laskulla eritellyt kustannukset ovat syntyneet siksi, ettei vahingonaiheuttaja ole pitänyt kiinni sovitusta. Lisäksi asiakkaan esityksen mukaan maalaamaton ikkunalasi on ollut epäsiistin ja toimintaa häiritsevän näköinen, mistä syystä se on kuljetettu uudelleen maalattavaksi.

 

Uudelleenkäsittelyn yhteydessä asiakkaalta saatujen tietojen perusteella voidaan todeta, että syynä syntyneille ylimääräisille asennus- ja kuljetuskustannuksille on ollut sopijapuolen sopimusrikkomus, jolloin kyse ei ole suoranaisesta esinevahingosta. Vakuutuksen tarkoituksena on saattaa vakuutettu omaisuus sellaiseen kuntoon, kuin se olisi ollut ilman vahingon sattumista. Kiistanalaiset kustannukset eivät ole syntyneet suoranaisen esinevahingon korjaamisesta alkuperäistä vastaavaan kuntoon, vaan ovat välillisiä kuluja eivätkä näin ollen kuulu yrityksen perusvakuutuksen luvun 10 mukaiseen suoranaiseen esinevahinkoon. Koska kustannukset eivät myöskään ole olleet välttämättömiä syntyvän keskeytysvahingon välttämiseksi tai pienentämiseksi, ne eivät tule korvattaviksi myöskään ehtokohdan 20.6.2 perusteella.

 

Uudelleenkäsittelyn yhteydessä on vakuutusyhtiö katsonut suoranaiseksi esinevahingoksi vakuutusehtojen luvun 10 perusteella kustannukset, jotka ovat syntyneet rikkoutuneen lasin irrottamisesta ja lasin mallikappaleen viemisestä lasitusliikkeeseen, ikkunalasin viemisestä maalattavaksi, lasin maalauksesta sekä lopullisen, maalatun lasin asennuksesta ja ikkunalasin hankintahinnasta. Keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneiksi kustannuksiksi on määritetty saatujen tietojen ja ehtokohdan 20.6.2 perusteella väliaikaisen ikkunalasin asennus- sekä irrotuskulut.

 

Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että sen antama korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä sitä ole syytä muuttaa.

 

 

Vakuutusehdot

 

Vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

 

Vahingon määrään ei lasketa kuluja, jotka ovat aiheutuneet huolto- ja kunnossapitotöistä, teknisen tason parantamisesta tai tilapäiskorjauksista.

 

Lisäteksti:

Vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisen välttämiseksi välttämättömien tilapäiskorjausten kustannuksia korvataan keskeytysvakuutuksesta.

 

Kohta 14, Murto- ja ilkivaltavakuutus

 

Vakuutuksesta korvataan vahingonteko (ilkivalta) ja tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttama vahinko.

 

Korvauksen edellytyksenä on, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus.

 

Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi, äkilliseksi tapahtumaksi.

 

Kohta 20, Keskeytysvakuutus

 

Vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämälleen omaisuudelle tapahtuneesta, tähän sopimukseen sisältyvistä esinevakuutuksista (ks. kohdat 10–17 ) korvattavasta esinevahingosta.

 

Keskeytysvakuutuskatteen menetyksen lisäksi vahingon määrään lasketaan vakuutuksenottajan maksamat liiketaloudellisesti perustellut ylimääräiset kulut toimenpiteistä, joihin on ryhdytty keskeytysvahingon välttämiseksi tai pienentämiseksi vastuuaikana. Korvauksen edellytyksenä on, että ylimääräisen kulun aiheuttavan toimenpiteen johdosta esinevahingosta muutoin aiheutuva keskeytysvakuutuskatteen menetys on pienentynyt vähintään kulun määrällä vastuuaikana.

 

Lisäteksti:

Keskeytysvahingon pienentämiseksi maksetuilla ylimääräisillä kuluilla tarkoitetaan ti­lapäisasennusten, hankintojen nopeuttamisen, tilapäistilojen hankkimisen tai muiden vastaavien toimenpiteiden aiheuttamia ylimääräisiä kuluja. Omaisuuden korjaamiseen liittyvien ylitöiden osalta vahingon määrään lasketaan vain ylityölisät ja niihin liittyvät henkilösivukulut.

 

Ratkaisu

Esillä olevassa tapauksessa on kyse ilkivaltaisesti rikotusta ravintolan ikkunasta, suoranaisesta esinevahingosta, tilapäiskorjauksesta sekä keskeytysvahingon pienentämiseksi maksetuista kuluista.

 

Vakuutuksenottaja R-T Oy:n ravintola-asiakas M.A. on 7.3.2008 riehumisensa yhteydessä rikkonut ravintolasalin käsinmaalatun koristelasin. Hän on lupautunut seuraavana päivänä kustantamaan lasin korjauksen. Vakuutuksenottaja on irrottanut rikotun lasin vieden siitä mallikappaleen L Oy:lle korjausta varten. L Oy on toimittanut lasin edelleen KMT Oy:n maalattavaksi. Koska on käynyt ilmeiseksi, ettei lasin rikkoja korvaa vahinkoa, on vakuutuksenottaja pyytänyt L Oy:tä asentamaan maalaamattoman ikkunalasin paikoilleen. Myöhemmin L Oy on irrottanut lasin uudelleen, KMT Oy on maalannut sen ja lasi on asennettu lopullisesti paikalleen 31.7.2008.

 

Korvausta vahingosta on haettu vakuutuksenottajan yritysvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiö on korvannut aiheutuneet kulut muutoin, mutta evännyt maalaamattoman ikkunan asennukseen ja irrottamiseen kohdistuneet työ- ja kilometrikorvaukset.

 

Yritysvakuutukseen sisältyviä esinevakuutuksia koskevien ehtojen mukaan vakuutusyhtiö korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Vahingon määrään ei lasketa mm. kuluja, jotka ovat aiheutuneet tilapäiskorjauksesta. Yritysvakuutukseen sisältyvän murto- ja ilkivaltavakuutuksen perusteella korvataan ilkivaltana vakuutettuun omaisuuteen kohdistunut vahingonteko.

 

Vakuutuksenottajan yritysvakuutukseen sisältyy myös keskeytysvakuutus. Siitä korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus korvattavasta esinevahingosta. Keskeytysvakuutuskatteen menetyksen lisäksi vahingon määrään lasketaan vakuutuksenottajan maksamat liiketaloudellisesti perustellut ylimääräiset kulut toimenpiteistä, joihin on ryhdytty keskeytysvahingon välttämiseksi tai pienentämiseksi vastuuaikana. Vakuutusehdoissa olevan selvennyksen mukaan tällaisia kuluja ovat esim. tilapäisasennuksen aiheuttamat ylimääräiset kulut. Vakuutuksenottajan omavastuu keskeytysvahingossa on 1.000 euroa.

 

Lautakunta toteaa ikkunan rikkomisen olleen vakuutuksesta ilkivaltana korvattava vahingonteko. Maalaamattoman ikkunan asennuksen ja irrotuksen lautakunta katsoo tilapäiskorjaukseksi, joka on johtunut vahingonaiheuttajan korvauslupauksen toteutumatta jäämisestä. Koska kyse on ollut tilapäiskorjauksesta ennen maalatun ikkunan lopullista asennusta, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön esinevakuutuspäätöksen ehtojen mukaiseksi.

 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 21.10.2008 katsonut tilapäiskorjauksen kustannusten kuuluneen keskeytysvahingon pienentämiseksi maksettaviin kuluihin. Vakuutusyhtiön vastineen 22.10.2008 mukaan tällaisista kuluista ei ole ollut kyse. Koska vakuutuksenottajan omavastuuosuus mainittujen kulujen osalta on 1.000 euroa, ja kulut tässä tapauksessa ovat vain pieni osa omavastuun määrästä, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole keskeytysvakuutukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta näiden kulujen osalta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Kainulainen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA