Tapahtumatiedot

Vesikaton korjaustyömaalla pääurakoitsija A Oy:n aliurakoitsijan työntekijä D sekä eräs toinen työntekijä putosivat 9.9.2010 A Oy:n käyttämän kirvesmiehen rakentamilta puisilta rakennustelineiltä niiden pettäessä työntekijöiden alta. Tutkinnassa selvisi, ettei telineille ollut laadittu rakennussuunnitelmia eikä suoritettu käyttöönottotarkastusta. A Oy:n toimitusjohtajana ja työmaan työnjohtajana vahinkoaikana toimineen B:n epäiltiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja häntä kuultiin esitutkinnassa 29.1.2011 rikoksesta epäiltynä. Syyttäjä vaati sittemmin käräjäoikeudessa B:n tuomitsemista rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta.

Työtapaturmassa loukkaantunut D vaati 17.8.2012 päivätyllä kirjeellä A Oy:ltä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä viasta ja haitasta sekä ansionmenetyksestä. Kun sovintoon ei päästy, D vaati edellä mainittuja korvauksia A Oy:ltä 11.10.2012 vireille tulleella kanteella. A Oy haki asiaan oikeusturvaetua 28.8.2012.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö on 29.8.2012 sekä 5.10.2012 päivätyissä päätöksissään todennut, että kysymyksessä olevassa tapauksessa vakuutettu oli syytettynä rikos­asiassa. Oikeusturvavakuutuksesta ei korvattu kuluja asiassa, jossa oli kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutettuja ovat olleet muun muassa vakuutuksenottajan työntekijät ja että tässä tapauksessa vakuutuksenottajan työntekijä oli syytteessä työturvallisuusrikoksesta. Oikeushenkilö ei voinut itse syyllistyä rikokseen, vaan sen teki aina joku oikeushenkilön palveluksessa oleva työntekijä. Kun työntekijän toiminnan johdosta yksityisoikeudellisia vaatimuksia kohdistetaan työnantajaan, samastetaan vastaajana olevan työntekijän toiminta työnantajan toimintaan. Vakuutusyhtiö ei myöntänyt asiaan oikeusturvaetua.

Valitus

A Oy on esittänyt, että vakuutusyhtiön korvauspäätös oli virheellinen, sillä A Oy:n osalta ei ollut kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, sillä A Oy ei ollut syytteessä. A Oy:tä ei tullut samaistaa sen työntekijä B:hen. B ei ole milloinkaan ollut A Oy:n osakas eikä hän toiminut yhtiön toimitusjohtajana enää 27.9.2011 jälkeen. Vahinkoa kärsinyt D oli esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen A Oy:lle, koska yhtiö oli päätoteuttajana työmaalla, jossa työtapaturma sattui ja jolla B oli toiminut A Oy:n edustajana. A Oy:n mukaan sille olisi tullut myöntää oikeusturvaetu, vaikka työntekijä B oli ollut syytteessä työturvallisuusrikoksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut antamiinsa korvauspäätöksiin ja rikoslain 47 luvun 1 §:ään, jossa on määritelty työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistö, sekä rikoslain 47 luvun 7 §:ään, jossa on säännelty työturvallisuusrikoksen vastuun kohdentuminen.

Vakuutusyhtiön mukaan syyttäjä on kohdistanut syytteen A Oy:n työntekijään B. Koska työturvallisuusrikoksen vastuun kohdentamissäännön mukaan vastaajana ei voinut olla A Oy vaan sen työntekijä, vakuutusyhtiö samaisti vakuutuksenottajan sekä vakuutetun. Lisäksi A Oy:n työntekijät olivat vakuutettuina A Oy:n oikeusturvavakuutuksessa eikä vakuutusyhtiö näin ollen voinut korvata A Oy:n oikeusturvavakuutuksesta sille tai sen työntekijälle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa oli kysymys virallisen syyttäjän A Oy:n työntekijää (vakuutettua) vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua (A Oy) kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan sen aiempia korvauspäätöksiä ei tule muuttaa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainkohdat

Yrityksen oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa / mainitun toiminnan osalta

- vakuutuksenottajaksi merkitty yritys

- vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta.

Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai

2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä,

on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Saman lain saman luvun 7 §:n mukaan tässä luvussa rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.

Saman lain saman luvun 8 §:n mukaan tässä luvussa tarkoitetaan:

1) työnantajalla sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä, sekä sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa,

2) työnantajan edustajalla työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsentä sekä sitä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä,

3) työntekijällä sitä, joka on työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan.

Saman lain saman luvun 9 §:n mukaan työturvallisuusrikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään (ks. rikoslaki 9 luku).

Rikoslain 9 luvun 1 §:n mukaan yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.

Saman lain saman luvun 3 §:n mukaan rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.

Ratkaisu

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan eli nyt kyseessä olevassa tapauksessa vahinkoa kärsineen syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Kysymys on tämän rajoitusehdon tulkinnasta. Rajoitusehtoa tulee epäselvässä tilanteessa tulkita suppeasti laatijansa eli vakuutusyhtiön vahingoksi.

A Oy:llä työtapaturman sattumisaikaan 9.9.2010 ollutta toimitusjohtajaa ja samalla työnjohtajaa B:tä on työmaan vastuuhenkilönä syytetty työturvallisuusrikoksesta työtapaturmassa, jossa on loukkaantunut kaksi aliurakoitsijan työntekijää. Toinen loukkaantuneista on ollut henkilö D. Henkilö B on ollut A Oy:n toimitusjohtajana 27.9.2011 asti. Henkilö D on vaatinut A Oy:ltä ensin kirjallisella vaateella ja myöhemmin haasteella korvausta edellä mainitun työtapaturman vuoksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä viasta ja haitasta sekä ansionmenetyksestä. Korvausvaade on pyydetty käsittelemään työturvallisuusrikosasian kanssa samassa oikeudenkäynnissä.

Virallinen syyttäjä on kyseessä olevassa tapauksessa nostanut syytteen A Oy:n palveluksessa ollutta B:tä vastaan. B on ollut syytteessä työturvallisuusrikoksesta työnantajan eli A Oy:n edustajana, sillä hän on ollut vahinkoajankohtana A Oy:n toimitusjohtaja sekä kyseessä olleen työmaan työnjohtaja. Poliisi ei ole kuullut erikseen A Oy:tä rikoksesta epäiltynä. Virallinen syyttäjä ei ole vaatinut A Oy:ltä yhteisösakkoa eikä A Oy:tä ole haastettu rikosasian yhteydessä oikeuteen.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutettuina ovat sekä vakuutuksenottajayritys että sen palveluksessa olevat henkilöt. Kyseessä olevassa rajoitusehtokohdassa puhutaan vakuutettua vastaan ajetusta syytteestä sekä tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan vakuutettua kohtaan esittämistä yksityisoikeudellisista vaatimuksista. Ehtokohdasta saa sanamuodon mukaisesti sellaisen käsityksen, että tarkoitetaan juuri sitä vakuutettua, joka on syytteessä, ja tätä syytettyä vastaan olevaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Koska A Oy:tä ei ole yhtiönä kuultu poliisitutkinnassa eikä syyttäjä ole vaatinut A Oy:ltä yhteisösakkoa eikä haastanut A Oy:tä asiassa rikosoikeuden­käyntiin kuultavaksi, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei entistä toimitusjohtajaa ja työnjohtajaa B:tä vastaan olevaa syytettä voida tulkita niin, että kysy­mys olisi A Oy:tä vastaan olevasta syytteestä ehtokohdan sanamuodon mukaisesti. Yhtiön entistä toimitusjohtajaa ja työnjohtajaa B:tä ja A Oy:tä ei voi näin samaistaa toisiinsa. Tämän vuoksi A Oy:lle tulee myöntää kyseessä olevaan vahingonkorvausasiaan oikeusturvaetu.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Makkula, Nyyssölä, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Vainio. Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide:

Tapaukseen soveltuvien oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Nyt kysymyksessä olevaan ta­paukseen sovellettuna rajoitusehto koskee sanamuotonsa mukaan vain tilannetta, jossa asianomistaja esittää syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan yksityisoikeudellisen vaatimuksen. Kun se vakuutettu, jota vastaan yksityisoikeudellinen vaatimus on esitetty, ei ole syytteessä, ja kun puheena olevaa rajoitusehtoa on tulkittava laatijansa eli vakuutusyhtiön kannalta ankarasti, päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö.