Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omakotitalossa todettiin syksyllä 2008 vesivaurio kahdessa kohtaa katon sisäpinnassa. A korjautti tuolloin katon, mutta jätti sisärakenteisiin aiheutuneen vian korjaamatta, koska suunnitteilla oli suurempi sisäremontti. Katon korjauksen jälkeen vahinkopaikalla kävi vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja toteamassa katon sisäpinnan vahingon. Tarkastaja lupasi korjata tai korjauttaa vahingot ja lähettää korjauslaskut yhtiön käsittelyyn.

Joulukuussa 2010 A otti uudelleen yhteyttä vakuutusyhtiöön, jolloin yhtiön toinen vahinkotarkastaja kävi paikalla. Tuolloin tarkastaja ohjeisti A:ta avaamaan rakenteita, jotta korvattavuuteen voitaisiin ottaa tarkemmin kantaa.

Kesällä 2012 A ryhtyi täydelliseen sisäremonttiin, jolloin muun muassa purettiin syksyllä 2008 vaurioitunut sisäkatto ja korjattiin rakenteiden kosteusvauriot. A haki tästä aiheutuneita kustannuksia kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön päätös

Korvauspäätöksellä 11.10.2012 vakuutusyhtiö korvasi rakenteiden avauksesta aiheutuneet kulut vahingon selvittelykuluna. Muilta osin yhtiö totesi, ettei katossa ollut havaittu myrskyn tai ulkopuolisen iskun aiheuttamia vaurioita, vaan katto oli alkanut vuotaa vähitellen vuosien saatossa. Näin ollen rakenteiden korjauskustannuksia ei korvattu.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii koko vahingon korvaamista kotivakuutuksesta. A viittaa 2008 ja 2010 vahinkotarkastajien kanssa käytyihin keskusteluihin, joissa vahinko on luvattu korvata. Vahinkopaikkakunnalla oli elokuussa 2008 erittäin voimakkaita ukkosmyrskyjä. 18.8.2008 myrskytuuli puhalsi yhtäjaksoisesti klo 4.50−20.50 yli 20 m/s, puuskissa lähes 30 m/s. Tämän myrskyn ja sateen johdosta kattorakenteisiin tuli vaurio, josta sadevesi pääsi runkorakenteisiin ja sen kautta sisäkaton sisäpinnalle. Havaittuaan veden aiheuttamat vauriot katon sisäpinnassa A korjautti katon vauriot, jolloin säästyttiin suuremmilta vaurioilta. Tämän jälkeen A otti yhteyttä vakuutusyhtiön vahinkotarkastajaan, joka totesi vauriot sisäkatossa ja antoi luvan korjata vahingot ja toimittaa laskut yhtiöön. Syksyllä 2010 A otti yhteyttä toiseen vahinkotarkastajaan, joka antoi vastaavat ohjeet. Vakuutusyhtiön näkemys siitä, että katto olisi vähitellen, vuosien saatossa alkanut vuotaa, on virheellinen. Vuoto todettiin vasta myrskyn jälkeen ja katto on siitä saakka ollut kunnossa ja vedenpitävä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan mm. äkillinen ja ennalta arvaamaton esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma tai myrskytuuli tai myrskyn liittyvät rakeet. A:n omakotitalon katto on vuotanut kovilla sateilla syksyllä 2008 ja vuoto aiheuttanut vaurioita rakenteisiin. Katolta ei kuitenkaan ole löytynyt mitään myrskyn aiheuttamia vaurioita vaan tavallisesta kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita. Katto oli kulunut iän myötä eikä enää kestänyt pitkään jatkuneita kovia sateita. Kyse ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Mitä tulee vahinkotarkastajien toimintaan, yhtiöllä ei ole tietoa, onko vahinkopaikalla vuonna 2008 käynyt tarkastaja antanut A:lle virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja. Tarkastaja ei tuolloin ole käynyt katolla eikä merkinnyt vahinkoa vahinkojärjestelmään. Mahdolliset virheelliset tiedot ovat joka tapauksessa vakuutussopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuja tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta. Nämä tiedot eivät sido yhtiötä eikä mahdollisen virheellisen tiedon voida katsoa vaikuttaneen A:n menettelyyn. Kun A on ollut vuonna 2010 yhteydessä toiseen vahinkotarkastajaan, tämä on ohjeistanut avaamaan rakenteita vahingon korvattavuuden selvittämiseksi. Tällöinkään korvattavuutta ei ole luvattu.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Turva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalta) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Ehtojen kohdan 3.3 (Turva myrskyn varalta) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli tai myrskyyn liittyvät rakeet.

Ehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka aiheutuu hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, aineen väsymisestä, lämpötilan vaihtelusta aiheutuneesta aineen laajenemisesta tai supistumisesta, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä eikä vahinkoa, joka johtuu sateesta.

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. (9 § 1 mom.) Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta. (9 § 2 mom.)

Ratkaisusuositus

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu vakuutuskorvausta hakevalle. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota vakuutussopimuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan A on syksyllä 2008 vahingon ilmettyä korjauttanut katon ennen vahingon ilmoittamista vakuutusyhtiölle. Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei ilmene, että vahinkoa olisi tätä ennen jollakin tavalla (esimerkiksi valokuvaamalla) dokumentoitu. Kattovuodon syy on lautakunnan käsityksen mukaan jäänyt epäselväksi. Mahdollisen myrskyn osalta lautakunta toteaa, että A on ilmoittanut valituksessaan, että vahinkopaikkakunnalla on 18.8.2008 vallinnut aikavälillä 4.50−20.50 voimakas, yli 20 m/s puhaltava tuuli. A:n toimittaman tuulitilaston mukaan tuulen mitatut voimakkuudet ovat kyseisellä aikavälillä kuitenkin olleet 5,7−7,7 m/s. Vakuutuslautakunta toteaa, että myrskynä pidetään voimakasta, 21−32 m/s puhaltavaa tuulta. Kovan tuulen rajana säätiedotuksessa pidetään tuulta, jonka voimakkuus on 14 m/s. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen osoittamatta, että A:n omakotitalon kattovuoto olisi johtunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä syystä.

Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Vakuutuskorvausta koskevina ennakkotietoina voidaan yleensä pitää esimerkiksi vahinkotarkastuksen tai vahingon selvittelyn yhteydessä esitettyjä arvioita vahingon mahdollisesta korvattavuudesta tai tulevan korvauksen määrästä. Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

A on katsonut, että vakuutusyhtiön kaksi vahinkotarkastajaa ovat luvanneet vahingon tulevan korvattavaksi kotivakuutuksesta. Vakuutuslautakunnan käyttöön on toimitettu vahinkopaikalla vuonna 2008 käyneen vahinkotarkastajan lausunto. Tarkastaja kertoo käyneensä syksyllä 2008 toteamassa A:n asunnossa vesivaurion kahdessa kohtaa katon sisäpinnassa. A on tuolloin kertonut, että vesikatto on rikkoutunut syysmyrskyn aikana ja vedet päässeet rakenteisiin. Käyntihetkellä vesikatto on ollut korjattu. Tarkastaja on luvannut, että A voi korjata tai korjauttaa vauriot ja toimittaa korjauslaskut yhtiöön. Katolla tarkastaja ei ole käynyt. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan toinen vahinkotarkastaja on käynyt paikalla vuonna 2010, ottanut katolta kuvia ja ohjeistanut A:ta purkamaan sisäkattoa vahingon syyn selvittämiseksi ja korvattavuuden ratkaisemiseksi.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei ilmene, että kumpikaan vahinkopaikalla käyneistä vahinkotarkastajista olisi luvannut A:lle vahingon olevan korvattava. A:ta on käyntien yhteydessä ohjeistettu, miten hän voi hakea vakuutuskorvausta. Vahinkotarkastajien toimintaa ei lautakunnan käsityksen mukaan voida pitää yhtiötä sitovana korvauspäätöksenä. Kyseessä on ollut vakuutussopimuslain 9.2 §:ssä tarkoitettu ennakkotieto tulevasta korvauksesta, joka ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiön korvausratkaisu on lautakunnan käsityksen mukaan tältäkin osin asianmukainen.

Edellä kerrotuilla perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA