Haku

VKL 640/14

Tulosta

Asianumero: VKL 640/14 (2015)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 04.03.2015

Korvattava vahinkotapahtuma. Oliko kylpyhuoneen vedeneristys korvattava kotivakuutuksesta pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvana lisäkustannuksena?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön vuonna 1985 rakennetun kiinteistön huoneistossa havaittiin 10.2.2014 vuotovahinko, jonka oli aiheuttanut astianpesukoneen tulovesiputken liitoksessa ollut vuoto. Vahinkoja todettiin keittiössä, eteisessä sekä saunassa. Vuotovahingon korjauskustannuksia on korvattu kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille syntyi erimielisyyttä saunan lattian vesieristyksen korvaamisen laajuudesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut 27.10.2014 päivätyssä valituksessaan, että yhtiö korvaisi saunan lattian lisäksi myös pesuhuoneen perusparannustöitä. Vakuutuksenottajan konsultoiman rakennusmestarin mukaan pelkän saunan vedeneristäminen ei ole mahdollista sillä saunan ja pesuhuoneen lattiat ovat yhteydessä toisiinsa eikä vesieristettä voida hyvän rakennustavan mukaan yhdistää pesuhuoneen muovimattoon. Jos saunan lattia joudutaan avaamaan korjaustöiden vuoksi, pakottaa se uusimaan myös pesuhuoneen vesieristyksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 8.12.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei pesuhuone ollut vaurioitunut vuotovahingossa, eikä sen osuutta korvata. Vakuutuksesta on suoritettu korvausta vuotovahingon aiheuttamasta välittömästä vahingosta ja sen korjaustöistä saunan puolella.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tai viranomaismääräykset eivät edellytä, että koko huone tai rakennus korjattaisiin viranomaismääräysten mukaisiksi, jos rakennuksen yksi osa vaurioituu. Rakennusmääräykset eivät myöskään edellytä vedeneristysten tekemistä saumattomasti vaan erilaisia eristyksiä voidaan liittää toisiinsa. Rakennuslain 117 §:n esitöissä todetaan, että rakennusmääräyksiä voidaan korjausrakentamisen yhteydessä soveltaa joustavasti. Eräänlaisena alarajana kuitenkin on, että muutoksen johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua tai heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Koska pesuhuoneessa ei ennen vahinkoa ole ollut nykystandardien mukaista vedeneristystä, ei eristyksen asentaminen pelkästään osaan lattiasta vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai heikennä heidän terveydellisiä olojaan entiseen verrattuna.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko pesuhuoneen vedeneristyksen uusiminen rakennuksen vahingoittuneeseen osaan kohdistuva rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuva kohtuullinen lisäkustannus vai voidaanko saunan lattian vedeneristys asentaa ilman, että samalla uusittaisiin myös pesuhuoneen lattian vedeneristys.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 210.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen omaisuusvahinko.

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVIS-järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkistettu rakennuksen vakuutusmäärä.

Ehdon 327 Erityisomavastuut-kohdan mukaan käyttölaite- ja vesikalustevuodoissa vuodon rakennukselle aiheuttamissa vahingoissa on omavastuu 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin vähintään valitun omavastuun suuruinen, jos vahinko on aiheutunut käyttölaitteen tai vesikalusteen vuodosta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 2 momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Pykälän 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 (RakMK C2) kohdan 6.2 (Vedeneristyksen korjaus osassa märkätilaa) mukaan korjauksessa on kiinnitettävä huomiota uuden ja vanhan vedeneristykseen liittämiseen. Uusi vedeneriste ulotetaan vähintään 30 millimetriä vanhan vedeneristeen päälle.

Kohdan 7.2.3.1 mukaan lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella.

Asian arviointi

Vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVIS-järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut. 12.2.2014 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan vuotanut liitos on ollut allaskaapissa ja vuoto rajoittuu keittiön ja saunan alueelle. Vakuutuslautakunta toteaa, että koska kosteusvahinko ei ollut kohdistunut pesuhuoneeseen, ei lautakunta suosita yhtiötä suorittamaan korvausta pesuhuoneen lattian uusimisesta.

Saunan ja pesuhuoneen lattiassa on ollut ennen vahinkoa vesieristeenä muovimatto ja sen päällä laatta. Vakuutuslautakunta toteaa, että koska kylpyhuoneessa ei ennen vahinkoa ollut nykystandardien mukaista vedeneristystä, ei saunan lattian uuden vedeneristyksen asianmukainen yhdistäminen pesuhuoneen vedeneristykseen heikennä pesuhuoneen tasoa tai vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai terveydellisiä oloja entisestä. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole korvausvastuuta pesuhuoneen lattian vedeneristyksen uusimisesta pakottavia viranomaismääräyksiä koskevan ehtokohdan perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander                      
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Rantala

Tulosta