Tapahtumatiedot

A myi omakotitalokiinteistönsä (talon rakennusvuosi 1979) kesäkuussa 2012. Ostaja havaitsi omakotitalon seinärakenteissa kosteusvaurioita elokuussa 2012. Kaksikerroksisen talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee uima-allastila, jonka kahdelle sivulle rajautuvat WC, kodinhoitohuone, pannuhuone, sauna ja pesuhuone. Talo oli ollut vakuutettuna A:n ottamalla laajalla kotivakuutuksella.

E Oy:n kartoitusraportti 27.8.2012 ja ensimmäinen päätös

E Oy teki kohteessa kartoituksen ensimmäisen kerran 27.8.2012. Tätä kartoitusta koskevan raportin perusteella allashuoneen ja kodinhoitohuoneen välisessä seinässä oli kosteusvaurioita. Kodinhoitohuoneen puolella pohjalaatassa kulkevassa lämmitysputkikanaalissa oli märkää. Raportin mukaan uima-altaan pinta oli nostettu normaalille tasolle ja asukkaan havaintojen mukaan seuraavana päivänä kanaalissa oli havaittu märkyyttä, joka oli tihkunut uima-altaan suunnalta. Kartoitushetkellä altaan pinta oli normaalilla tasolla eikä kanaalissa ollut irtovettä. Ensimmäisen raportin perusteella vahinkojen syyksi epäiltiin uima-altaan vesieristyksen pettämistä.

Vakuutusyhtiö antoi ensimmäisen kartoituksen perusteella päätöksen, jonka mukaan vahinko on saatujen tietojen perusteella aiheutunut vesieristyksen pettämisestä ja rajautuu vähitellen tapahtuvia ilmiöitä ja vesieristyksen pettämistä koskevien rajoitusten perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

A:n sähköpostiviesti 15.10.2012

A ilmoitti vakuutusyhtiölle sähköpostiviestillä 15.10.2012, että kosteus ei ole tullut altaan seinämän läpi vaan altaan päässä olevasta muovisesta pintakaivosta. Viestin mukaan kosteus oli levinnyt pienelle alueelle kaivon ympärille ja pehmentänyt viereisen WC:n seinän puisen alajuoksun. Muovisesta pintakaivosta löytyi viestin mukaan hiushalkeama eli vuoto ei tullut liitoksesta. A:n mukaan kosteuteen voi olla osittain syynä myös se, että pintakaivossa ei ollut ylivuotoputkea. Tämä voisi tulla kysymykseen kuitenkin vain, jos allasta olisi ylitäytetty. A:n mukaan hän ei vuosien kuluessa ole havainnut ylitäyttöä. Viestin liitteenä oli valokuvia pintakaivosta.

E Oy:n kartoitusraportti 29.10.2012

E Oy teki kohteessa uuden kartoituksen 29.10.2012. Tätä kartoitusta koskevan raportin mukaan uima-altaan päässä oli altaan ylitäyttökaivo, jossa oli kaivon vastakkaisella reunalla avoin poistoputkiliityntä. Raportin mukaan altaan vesipinnan noustessa on avoimen liitynnän kautta vuotanut vesi valunut pohjalaattaan. Myös pesuhuoneen ja lämmönjakohuoneen lattiakaivot vuotivat raportin mukaan korokerenkaiden saumoista ja liitynnöistä. Kaivojen kautta oli rakenteisiin päässyt pitkän ajan kuluessa vettä, joka oli vaurioittanut allashuoneen, pesuhuoneen, saunan, kodinhoitohuoneen, lämmönjakohuoneen, wc:n ja eteisen alapohja- ja seinärakenteita. Myös suihkutilan nurkkasaumojen kautta oli päässyt osittain vettä rakenteisiin.

Raportin mukaan uima-altaan ylitäyttökaivossa oli avonaisen liitynnän alapuolella noin 30 mm pitkä halkeama, jonka kautta on ollut mahdollisuus vuotaa vettä alapohjaan. Halkeamalla ei ollut E Oy:n raportin mukaan vaurioihin yhteyttä, sillä avoimen liitynnän kautta on vettä päässyt valumaan alapohjaan vapaasti.

E Oy:n raportin mukaan lämmönjakohuoneessa oli muovinen lattiakaivo kahdella korokerenkaalla. Toisen korokerenkaan kylkeen oli liitetty yläkerran WC:n, kodinhoitohuoneen kuivakaivon ja pyykkikoneen kupariset poistoputket. Kaivon ja korokerenkaiden sekä liityntöjen saumat olivat avonaisia. Lämmönjakohuoneen lattian pintarakenteet olivat kosteita lattiakaivon ympäristöstä noin 500 mm:n säteellä. Raportin mukaan asukas kertoi, että kun uima-allasta oli tyhjennetty lämmönjakohuoneen lattiakaivoon, vettä oli alkanut valumaan pohjalaattaa pitkin kodinhoitohuoneen pohjalaatalle, joka oli kartoitushetkellä avattu ja kuivunut. Vedenpinta oli noussut lämmönjakohuoneen kaivossa korokerenkaiden tasolle ja vuotanut alapohjaan.

Pesuhuoneessa oli raportin mukaan muovinen lattiakaivo kolmella muovisella korokerenkaalla. Korokerenkaan kylkeen oli liitetty saunan kuivakaivon kuparinen poistoputki ja poreammeen muovinen poistoputki. Kaivon ja korokerenkaiden sekä liityntöjen saumat olivat avonaisia. Pesuhuoneen lattia ja seinien alaosat olivat kosteita jatkuen saunan kuivakaivon ympäristöön. Raportin mukaan pahimmin rakenteet olivat kastuneet suihkun vaikutusalueella ja lattiakaivon ympäristössä. Pesuhuoneen laatoitusten kulmasaumat olivat avonaisia.

[Ylitäyttökaivon läheisyydessä sijaitsevan] WC:n osalta alapohjarakenteet oli avattu pohjalaatalle. WC:n puurunkoisten seinien alajuoksuissa oli lahovaurioita ja seinälevytysten alaosat olivat vaurioituneet. Pohjalaatta oli kostea. WC-istuimen viemäriliitynnän ympärys oli auki maapohjaan, jolloin pohjalaatalla ollut irtovesi oli päässyt valumaan maapohjaan. Raportin mukaan asukkaalta saatujen tietojen mukaan lämmitysjärjestelmästä ei ole ollut paineen hävikkiä.

Muut selvitykset

L Oy teki kohteessa tutkimuksia marraskuussa 2012. L Oy:n väliraportin (22.11.2012) perusteella talon ylä- ja alapohjaan tehtiin useita tutkimusaukkoja, joiden avulla selvitettiin kosteusvaurioiden laajuutta ja laatua.

S:n sähköpostiviestin 26.11.2012 mukaan vesi on valunut uima-altaan pohjalaatan päällä ympäristöön. Vesi on S:n mukaan levinnyt pitkälle pesutilojen suuntaan sekä WC:n ja eteisen suuntaan. Loiskevedestä johtuva avoimesta reiästä päässyt vesi on todennäköisimmin suuntautunut WC:n ja eteisen suuntaan.

Pohjalaattaa ei ole vaaitettu, mutta se viettää ennemmin poispäin kaivolta. Vuoto on ollut käytännössä jatkuvaa rikkinäisestä kaivosta johtuen. Lautakunnalle on lisäksi toimitettu keskustelumuistio A:n, S:n ja uuden asukkaan 22.11.2012 käymästä neuvottelusta, joka koski rakennuksen kosteusvaurioita.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön toisen korvauspäätöksen mukaan vahingon on aiheuttanut ylitäyttöputken puuttuminen. Lisäksi pesuhuoneen sekä lämmönjakohuoneen lattiakaivojen korokesaumoista ja liitynnöistä on vuotanut vettä rakenteisiin aiheuttaen kosteusrasitetta. Pesuhuoneen nurkkasaumat ovat myös avoimet.

Vahinko on aiheutunut kai­vojen kautta pitkän ajan kuluessa päässeestä vedestä ja ylivuotoputken puuttumi­sesta, joka on asennusvirhe. Vahingot eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin rajoi­tusehtojen kohtien 2.14 (mm. korokerenkaan vuotaminen) ja 2.24 (mm. asennus- ja rakennustyövirhe) perusteella.

Valitus

A:n valituksen mukaan E:n tekemä kartoitus, johon päätös perustuu, on suoritettu ylimalkaisesti ja raportti perustuu osittain oletuksiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin tietoihin. A viittaa L Oy:n tekemiin tutkimuksiin

Kaivon ylivuotoputken puuttuminen on rakennusvirhe. Ylivuotoputken aukko sijaitsi betonivalussa normaalin vedenpinnan yläpuolella, kun taas halkeamat olivat vedenpinnan alapuolella. Ylivuotoputken kautta kosteutta lattiaan olisi voinut tulla vain ylitäyttötilanteessa. Mitään tarvetta tai syytä tahalliseen ylitäyttöön ei ole ollut.

A:n mukaan kosteusvaurio on oleellisilta osilta johtunut uima-altaan pintakaivon ennalta arvaamattomasta halkeamisesta ja vuodosta. Tuntemattomasta syystä haljennut uima-altaan pintakaivo on saattanut vuotaa kosteutta betonilaattaan ja pintavalun alle jo pitkään. Vika oli vaikeasti havaittavissa, koska vuotokohta oli kaivossa vedenpinnan alapuolella. Veden hidas väheneminen oli tulkittavissa haihtumiseksi. A viittaa S:n sähköpostiviestiin.

Muut lattiakaivot oli asennettu betonivaluun ilman kosteuseristystä. Tämä oli käytäntö vuonna 1979. Muiden kaivojen osuus kosteusvaurioon on ollut vähäinen, koska vesikuormitus kaivoissa oli lyhytaikaisempaa eikä kaikkien kaivojen osalta edes jokapäiväistä. Kaivojen ympäristössä ei silmämääräisesti ollut merkkejä kosteusvaurioista, eikä niitä havaittu kuntotarkastuksessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vesivahingon syynä on ollut altaan ylitäyttökaivon avoin poistoputkiliityntä sekä vuodot korokerenkaiden saumoista ja liitynnöistä vuotavat lattiakaivot sekä pesuhuo­neen avoimet nurkkasaumat. Yhtiön mukaan jokainen hyppy altaaseen ja jokainen uintikerta on aiheuttanut aaltoja, jotka ovat päässeet ylitäyttökaivon avoimen poistoputkiliitynnän kautta suoraan rakenteeseen. Näin ollen avonaisen liitynnän alapuolella olevalla pienellä 30 mm:n halkeamalla ei ole suurta vaikutusta vesivahingon aiheuttajana, koska vieressä on ollut avonainen lii­tyntä.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että L Oy:n raportissa ei oteta kantaa vuotovahinkoon ja sen syyhyn. Asiassa ei ole E Oy:n raportin ohella esitetty muuta näitä seikkoja koskevaa selvitystä.

Vastineen mukaan vuotovahinko ei ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan edellä todetut syyt ovat pidemmän ajan kuluessa aiheuttaneet todetut kosteusvauriot. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen vähitellen tapahtuvia ilmiöitä koskevaan rajoitukseen sekä asennus- tai rakennustyövirhettä koskeviin rajoituksiin. Yhtiö viittaa myös rajoitukseen, jonka mukaan vakuutus ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liitty­mäkoh­dasta kuten lattiakaivon korokerenkaan välistä, tai nesteen aiheuttamaa vahin­koa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Laaja kotivakuutus

1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.

2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot

Irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata

2.1 vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumi­sesta, syöpymisestä, hajusta, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

2.14 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden ve­den­eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakai­von korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Rakennuksen vakuutuksesta ei kohtien 2.1–2.15 lisäksi korvata

2.24 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä rakennukselle aiheutunutta vahinkoa.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko omakotitaloa kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinkotapahtuma. Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käytössä on ollut tapahtumatiedoissa esitellyt selvitykset. L Oy:n raportissa ei ole tarkasteltu sitä, miten ylivuotokaivosta on vuotanut vettä rakenteisiin.

A:n kotivakuutuksesta voidaan korvata äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutussopimukseen otettujen rajoitus­ehtojen mukaan vakuutuksesta ei muun muassa korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakai­von korokerenkaan välistä. Vakuutuksessa on myös asennus- tai rakennustyövirheitä ja näistä virheistä rakennukselle aiheutuneita vahinkoja koskevat rajoitukset.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vesi on päässyt rakenteisiin uima-altaan ylivuotokaivosta sekä lämmönjakohuoneen ja pesuhuoneen lattiakaivoista. Lisäksi selvityksen perusteella on mahdollista, että pesuhuoneessa suihkuvedet ovat päässeet rakenteisiin.

Lämmönjakohuoneen sekä pesuhuoneen epätiiviistä ja virheellisistä lattiakaivoista vuotaneen veden aiheuttamat vahingot eivät kuulu A:n kotivakuutuksen korvauspiiriin. Sen korvauspiiriin eivät kuulu myöskään vahingot siltä osin kuin ne ovat vähitellen aiheutuneet pesuhuoneen suihkuvesirasituksesta. Edellä todettu huomioiden asiassa jää kotivakuutuskorvauksen osalta merkitykselliseksi se, onko uima-altaan ylivuotokaivon vuodosta aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa vahinkoa.

Uima-altaan ylivuotokaivossa ei ole ollut poistoputkea, vaan kaivon poistoaukko on ollut avoinna rakenteisiin. E Oy:n raportin mukaan ylivuotokaivossa on ollut noin 30 mm pitkä hiushalkeama poistoaukon alapuolella. Saman raportin mukaan vedellä on ollut mahdollisuus vuotaa halkeamasta. E Oy:n raportissa esitetyn näkemyksen mukaan halkeamalla ei olisi ollut kuitenkaan yhteyttä vaurioihin, kun huomioidaan avoinna ollut poistoaukko.

Esitettyjen valokuvien ja muun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi, missä määrin hiushalkeama on voinut päästää vettä rakenteisiin. Epäselväksi jää myös se, milloin halkeama on syntynyt. Kaivon poistoaukon on taas täytynyt olla auki ainakin eristekerroksen asentamisesta ja pintalaatan valamisesta lukien. Valokuvien perusteella halkeaman ja poistoaukon korkeusero on muutamia senttejä. Lautakunta pitää ilmeisenä, että uima-altaan normaalissa käytössä veden pinta on vaihdellut siten, että vesi on päässyt valumaan merkittävässä määrin poistoputkesta rakenteisiin siitä lukien, kun uima-altaan käyttö on aloitettu. Nämä seikat huomioiden hiushalkeaman itsenäinen vaikutus rakenteiden vaurioitumiseen jää osoittamatta. Ylivuotokaivosta rakenteisiin vuotaneen veden aiheuttama vahinko ei ole seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan se on johtunut lattiakaivon asentamisessa tehdystä virheestä eli siitä, että kaivon poistoaukko on jätetty avoimeksi.

Selvityksestä ei ilmene, että taloa olisi kohdannut A:n kotivakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Asian ratketessa tällä perusteella Vakuutuslautakunta ei ota kantaa siihen, miltä osin kosteusvauriot ovat aiheutuneet edellä esitetyistä syistä. Lautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA