Yrityksen omistama mönkijä oli varastettu maastosta 13.–19.6.2011 välisenä aikana.
Selvitykset
Poliisin 23.6.2011 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan L Oy:n omistama Yamaha-merkkinen rekisteröimätön maastomönkijä on anastettu. Laite oli ollut maastossa pysäköitynä ja sen virta-avain oli ollut yhtiön kuorma-auton mukana. Viikon 24 kuluessa se oli hävinnyt säilytyspaikastaan. Mönkijässä oli anastushetkellä pyörät alla. Mönkijän arvoksi ilmoitettiin 8.000 euroa ja vuosimalliksi vuosi 2006.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö maksoi varkausvahingosta vahinkoa kärsineelle korvauksen vähentäen summasta kuitenkin 1/5 suojeluohjeiden laiminlyönnin perusteella.
Muutoksenhaku yhtiössä
Vakuutuksenottajan valitus
Vakuutuksenottaja on reklamoinut 9.9.2011 päivätyllä kirjeellä vakuutusyhtiön korvauksesta tekemästä suojeluohjevähennyksestä. Perusteena valitukselle vakuutuksenottaja on todennut seuraavaa. Mönkijää käytetään pääasiassa energialaitoksen verkonrakennustehtävissä, pääasiassa maastossa. Mönkijä oli varkaushetkellä myrskyvahinkojen korjaustöissä maastossa virta-avaimella lukittuna, avain oli työryhmäautolla ja avaimet ovat edelleen vakuutuksenottajan hallussa. Vakuutuksenottaja ei hyväksy vakuutusyhtiön tekemää vähennystä.
Vakuutusyhtiön vastaus
Vakuutusyhtiö on antanut 5.10.2011 päätöksen asiakkaan tekemän valituksen johdosta. Päätöksessä on todettu, että vakuutusehtojen suojeluohjeiden mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evät, jos suojeluohjeen rikkomisella on vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn. Varkausvakuutuksen suojeluohjeen mukaan vakuutettua ajoneuvoa ei saa jättää tienvarrelle, pysäköintialueelle tai muulle alueelle siten ja niin pitkäksi ajaksi, että se kiinnittää sivullisen huomiota tai vaikuttaa hylätyltä. Maastoajoneuvo tulee kiinnittää luvattoman käytön estämiseksi esim. ketjulla tai vaijerilla siten, että sitä ei voida ilman väkivaltaa tai työkaluja ottaa luvatta käyttöön.
Vakuutusyhtiö on todennut, että saatujen selvitysten mukaan ajoneuvo on ollut maastossa viikon ilman valvontaa eikä sitä ollut kiinnitetty ketjulla tai vaijerilla luvattoman käytön estämiseksi. Siten edellä mainitut seikat huomioon ottaen vakuutusyhtiö on katsonut kohtuulliseksi vähentää vakuutuksenottajalle maksettua korvausta yhdellä viidesosalla.
Uusi muutoksenhaku
Vakuutuksenottaja on 25.10.2011 hakenut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen asiassa. Perusteluina muutoksenhaulle vakuutuksenottaja on todennut, että mönkijä on tarkoitettu maastossa ajoon ja se oli jätetty maastoon, koska työmaa oli vielä kesken. Maastossa mönkijää käytetään työn edistymisen mukaan. Mönkijä oli metsässä, ei tiealueella ja sen kiinnittäminen puihin tai vastaaviin ei ollut mahdollista. Mönkijässä ei ollut avaimia, ketjulla lukitus ei estä varkautta. Nytkin varas on tarvinnut isoja ponnisteluja kuljettaessaan mönkijän tielle. Kun mönkijä ei ole työmaalla, se on toimitalon kalustorakennuksessa, josta se olisi helpommin vietävissä. Esitettyjen asioiden perusteella vakuutuksenottaja ei katso laiminlyöneensä suojeluohjeita.
Valitus
Asiakas on ollut tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun ja hakevat muutosta asiaan Vakuutuslautakunnalle osoitetussa valituksessa.
Mönkijä on tarkoitettu maastossa ajoon ja se on jätetty maastoon, koska työmaa oli kesken. Mönkijää on käytetty työn edistymisen mukaan. Kyseisessä mönkijässä on ollut asianmukainen lukitus maastossa oloa varten. Vaikka ajoneuvo olisi ollut lukittuna erillisellä vaijerilla, ei se olisi estänyt varkautta, koska puu olisi ollut helppo sahata moottorisahalla poikki. Nytkin varkaudessa on jouduttu käyttämään järeitä työvälineitä, jotta ajoneuvo on saatu kuljetusalustalle. Mönkijä pyrittiin jättämän seisonta-ajaksi mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan eikä suinkaan tienvarteen, kuten vakuutusyhtiö päätöksessään mainitsee.
Valittaja on korostanut, että kyseessä on maastomönkijä, jota käytetään maastotyöolosuhteissa ja työmaiden vuoksi työvälinettä joudutaan säilyttämään myös maastossa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on toistanut 5.10.2011 päivätyssä korvauspäätöksessä esitetyt perustelut. Vakuutusehtoihin sisältyvät suojeluohjeet edellyttävät maastoajoneuvon kiinnittämistä ketjulla tai vaijerilla varkauden estämiseksi. Maastoajoneuvo on ollut viikon maastossa ilman valvontaa, vakuutusyhtiö katsoo, että tämä on jo niin pitkä aika, että ajoneuvo olisi tullut kiinnittää vaijerilla tai ketjulla puuhun.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot ja lainsäädäntö
Ajoneuvon kaskovakuutus
1. Suojeluohjeet
1.1 Yleistä
Suojeluohjeiden tarkoituksena on ehkäistä uhkaavia vaaroja ja pienentää syntyviä vahinkoja. Korvausta alennetaan tai se voidaan evätä, jos suojeluohjeen rikkomisella on vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn.
1.4 Huolenpito ajoneuvosta (kolarointi-, varkaus-, ilkivalta- ja palovakuutus)
Ajoneuvoa ei saa jättää tien varrelle, pysäköintipaikalle tai muulle alueelle siten ja niin pitkäksi ajaksi, että se kiinnittää sivullisen huomiota tai vaikuttaa hylätyltä.
…
Maastoajoneuvo on kiinnitettävä luvattoman käytön estämiseksi esim. ketjulla tai vaijerilla siten, ettei sitä voida ilman väkivaltaa tai työkaluja käyttäen ottaa luvatta käyttöön.
Vakuutussopimuslaki
31 § Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa
Vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
34 § Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa
Harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Ratkaisusuositus
Yrityksen mönkijä oli ollut metsässä noin viikon ajan ja tuona aikana se oli varastettu. Vakuutusyhtiö on vähentänyt varkausvahingon korvauksesta suojeluohjevähennyksenä 1/5 osan. Vakuutusyhtiön mukaan mönkijä olisi tullut kiinnittää vaijerilla tai ketjulla varkauden estämiseksi. Vakuutuksenottajan mukaan varkaus ei olisi ollut estettävissä erillisellä vaijerilla vaan vakuutusyhtiön on suoritettava täysi korvaus vahingosta.
Tapauksessa on riitaa siitä onko vakuutusyhtiön vakuutuskorvauksesta suorittama suojeluohje vähennys perusteltu.
Vakuutusehtojen mukaan vahingosta maksettavaa korvausta voidaan alentaa, jos suojeluohjeen rikkomisella on vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn. Suojeluohjeen mukaan maastoajoneuvo on kiinnitettävä ketjulla tai vaijerilla siten, ettei sitä voida ilman väkivaltaa tai työkaluja käyttäen ottaa luvattu käyttöön.
Vakuutuksenottaja on todennut, että vaikka ajoneuvo olisi ollut kiinnitettynä erillisellä vaijerilla, ei se olisi estänyt varkautta. Suojeluohjeiden tarkoituksena on ehkäistä uhkaavia vaaroja ja pienentää syntyviä vahinkoja. Tässä tapauksessa vaikka vaijerin käyttäminen ei olisi välttämättä estänyt varkautta, se olisi voinut hidastaa tai vaikeuttaa mönkijän anastamista. Varkauden suorittanut henkilö olisi joutunut turvautumaan apuvälineisiin ja näkemään suurempaa vaivaa saadakseen varkauden suoritettua.
Vakuutuslautakunta katsoo, että suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn eikä laiminlyönti ole ollut vähäinen, siten vakuutusyhtiön tekemä suojeluohjevähennys on ollut perusteltu.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tekemä päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä, Pesonen ja Sjögren. Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA