Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään vastuuvakuutuksen rajoitusehtokohtaan käsiteltävänä ja huolehdittavana oleva omaisuus. Vakuutusyhtiö oli todennut, että painavaa kaappia työntäessä pitkin lattiaa oli vaarana lattiapinnoitteiden vaurioituminen. Kaapin työntämisen välitön vaikutuspiiri oli lattia. Ottaen huomioon työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri oli lattian katsottava olevan tässä tapauksessa työhön ryhtyjän huolehdittavana. Koska vahinko oli kohdistunut omaisuudelle, joka oli kuljettajan huolehdittavana, ei vakuutusyhtiö maksanut korvausta vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö oli todennut, että kuljettaja oli ollut tilanteessa, jossa hänen oli pitänyt siirtää 65 kiloa pai­nava taulukaappi pitkän käytävän toiseen päähän ilman apuvälineitä. Kuljetta­jan olisi tullut jo yleisen elämänkokemuksenkin perusteella ymmärtää, että niin painavan esineen siirtäminen lattiaa pitkin vetämällä todennäköisesti aiheuttaisi vaurioita lattiaan. Kuljettaja olisi voinut ilmoittaa työnantajalleen apulaisen tarpeesta siirtotyössä. Toisena asiallisena vaihtoehtona olisi ollut lattian suojaaminen siten, että taulukaapin vetäminen vaakatasossa olisi voinut tapahtua lattiaa vahingoittamatta. Vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri huomioonottaen oli lattia tässä tapauksessa tullut vakuutuksenottajan lukuun toimivan kuljettajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiseksi. Suojaustoimien tekeminen olisi vaatinut materiaaleja ja aikaa sekä vaivaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, etteikö kuljettajan olisi sitä kuvatuissa olosuhteissa tullut tehdä. Koska muovimatolla peitetty lattia oli kuljettajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, ei vahinkoa voitu korvata vakuutuksesta.

 

Kolmannessa päätöksessään vakuutusyhtiö lähetti tiedoksi Vakuutuslautakunnan lausunnon VKL 207/02, jossa oli ollut kysymys tilanteesta, jossa kodinkonehuoltoliike oli asentanut kodinkoneita asunto-osakeyhtiön huoneistoihin. Vakuutusyhtiö ei muuttanut edelleenkään aikaisempaa kielteistä korvauspäätöstään.

 

Lausuntopyynnössä on todettu mm., että vahinko on sattunut tavaralinjaliikenteessä kuljetettavan 65 kiloa painavan taulukaapin jakelukuljetuksen yhteydessä. Jakeluautoon lastataan aamulla kymmeniä lähetyksiä tavaraterminaalissa ja ne kuljetetaan päivän aikana kymmeniin eri satunnaisesti määrättyihin osoitteisiin. Auto viipyy yksittäisessä toimitusosoitteessa vain muutamia minuutteja. Jakeluliikenteessä autojen normaaliin varusteluun kuuluvat nokkakärryt sisätiloihin vietävien painavien lähetysten purkamista varten, pumppukärryt kuormalavoille pakattujen tavaroiden purkamiseen ja joissakin tapauksissa käytetään myös vetokoukkua ja kevyemmät tavarat viedään kantamalla. Varustukseen ei kuulu käytävien tai muidenkaan lattiapintojen suojaukseen käytettäviä_. materiaaleja. Jakeluliikenteessä on tyypillistä yksittäiset käynnit satunnaisesti vaihtuvissa toimitusosoitteissa. Lähetysten vastaanottajat tuskin sallisivat yleisessä käytössä olevien käytäviensä suojaamista yksittäisten tavaroiden vastaanoton yhteydessä. Lattiapintojen suojausta käytetään muuttokuljetuksissa silloin, kun lattioilla liikutaan edestakaisin ja vaarana on lattiapintojen likaantuminen tai naarmuuntuminen. Rakennusten rakenteita ja samalla myös pintoja suojataan ja vahvistetaan sellaisissa kuljetuksissa, joissa kuljetetaan raskaita, satoja kiloja painavia kappaleita.

 

Vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 207/02. Vakuutusyhtiön esittämä lausunto ei sovellu tähän tapaukseen. Lautakunnan käsittelemässä tapauksessa oli kysymys asennustoiminnasta, jossa tila on asennusliikkeen hallussa pitkäkestoisen työn ajan. Lattioiden suojaus on alan normaali käytäntö ja huoltoliike oli myös itse suojannut lattioita. Lattiat asennuskohteessa kuuluvat yksiselitteisesti vakuutuksenottajan "huolehdittavana olevaan" omaisuuteen, eikä niille aiheutettu vahinko kuulu vakuutuksen korvauspiirin. Suojausvelvollisuutta ei ollut edes kiistetty.

 

Vakuutusyhtiö on päätöksessään arvioinut kuljettajan vahinkoa aiheuttanutta tekoa ja vaatimusta, että hänen olisi kuljettamisen ammattilaisena tullut ymmärtää valitsemaansa työtapaan liittyvä muovimaton vahingoittumisriski ja se, että hänen olisi tullut keskeyttää kaapin työntäminen viimeistään silloin, kun vahinkoa on alkanut syntyä. Nämä argumentit liittyvät vahingonkorvausvelvollisuuden syntyyn ja tuottamuksen olemassaoloon tässä yksittäisessä tapauksessa.

 

Vaihtoehtoisena työtapana vakuutusyhtiö on esittänyt pumppukärryn käytön tai lattian suojauksen. Pumppukärryissä on kovat pyörät ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti kuormalavoille lastattujen tavaroiden kuljettamiseen varasto- ja myymälätiloissa. Vakuutusyhtiö ei ole viitannut kappaletavaran jakelutoiminnassa normaaliin tapaan kuljettaa tavaroita rakennusten sisätiloissa nokkakärryllä. Nokka- tai pumppukärryjen välinen ero ei ole iso eikä termillä ole merkitystä. Oleellista on kuitenkin se, että vakuutusyhtiö on todennut tavaran kuljettamisen ainakin joillakin kärryillä olevan käyttökelpoinen vaihtoehto lattiapinnan suojaamiselle.

Yhteenvetona on todettu, että suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuuden olemassaolon tulee perustua johonkin toiminnan tai työsuorituksen luonteesta johtuvaan vahingonvaaraan ja suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen tulee olla toimintaan ja työsuoritukseen yleisesti kuuluva käytäntö ja sen tulee olla voimassa jokaisessa kohteessa, jossa kyseistä toimintaa tehdään. Tässä tapauksessa velvoitteen olemassaolo edellyttäisi kaikkien käytävien ja kulkureittien suojaamista. Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoite perustuu toiminnan tai työsuorituksen luonteeseen. Työsuorituksessa käytetty väärä työtapa, yksittäinen vahinkoa aiheuttanut tuottamuksellinen teko, joka ei ole normaali menettely kyseisessä työssä, ei voi synnyttää ympäröivän omaisuuden suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuutta toiminnalle tai työsuoritukselle.

 

Vakuutusehtojen tarkoittama huolehtimisvelvoite koskee tapausta, jossa omaisuus on muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana. Huolehtimisvelvoitteen syntyminen edellyttää sopimusta tai muuta järjestelyä tai velvoitetta vakuutuksenottajan ja vahingoittuneen omaisuuden omistajan välillä.

 

Jakelukuljetusten tavoitteena on viedä tavarat nopeasti vastaanottajille. Toiminnan ja työn luonteeseen ja tavoitteiden saavuttamiseen ei mitenkään kuulu tarvetta vetää tai työntää tavaroita toimistotilojen lattioita pitkin perille. Normaali käytäntö on käyttää oikeita työtapoja niin, että tavarat viedään ehjinä oikeaan aikaan perille. Vakiintuneet työtavat ja oikeiden apuvälineiden käyttö eivät aseta käytettäviä kulkureittejä tai muita vastaanottajien tiloja alttiiksi sellaisille vahingoittumisriskille, että tilat tulisi suojata.

 

Vakuutusyhtiön esittämä vakuutusehtojen tulkinta tarkoittaisi johdonmukaisesti sovellettuna kaikkien tuottamuksellisesti aiheutettujen omaisuusvahinkojen jäämistä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön nyt esittämän tulkinnan mukaan väärän työmenetelmän valinta synnyttäisi samalla suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen tai huolehtimisvelvoitteen. Tämä on logiikkaa, jonka mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoite perustuu vain yksittäisen vahinkoa aiheuttaneen teon jälkikäteisarviointiin. Jälkiarvioinnilla on aina löydettävissä se kohde, vahingoittunut kohta, joka olisi tullut suojata ja vahinko olisi näin vältetty. Tämä tulkinta ei perustu vakuutusehtoihin eikä se voi olla vakuutusehtojen tarkoitus.

 

Puheena olevassa tapauksessa lienee riidatonta, että kuljettaja on huolimattomuudellaan aiheuttanut vahingon valitsemalla väärän kuljetustavan eli työntänyt kaapin lattia pitkin sen sijaan_, että kaappi olisi viety perille nokkakärryillä tai muulla tavalla. Tapauksessa harkittavana on se, onko vahingoittunut omaisuus eli käytävän muovimatto ollut kuljettajan käsiteltävänä ja huolehdittavana.

 

Kun vahinko kohdistuu työn kohteen välittömässä läheisyydessä olleeseen sellaiseen esineeseen, joka olisi pitänyt suojata vahingon välttämiseksi, on tällaisen esineen katsottava olleen vahingon sattuessa vahingonaiheuttajan huolehdittavana. Tällöin tällainen esine on myös vahingonaiheuttajan suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteiden alainen.

 

Tapauksessa kuljettajan käsiteltävänä oli itse kuorma eli kuljetettava taulukaappi. Kuljettajan huolehdittavana taas oli kuljetustilanteen välittömässä läheisyydessä olevat sellaiset esineet, joista kuljettajan työn luonteesta johtuen kuuluu huolehtia siten, etteivät ne vahingoitu kuljetustilanteessa. Kuten vakuutuksenottajalle on todettu 2.8.2007 lähetetyssä kirjeessä, vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuvatussa tilanteessa kuljettajan, joka on kuljettamisen ammattilainen, on tullut jo ennen työhön ryhtymistä ymmärtää ja mieltää se, että näin painavan taulukaapin työntäminen kiiltävällä muovimatolla tulee vaurioittamaan muovimaton pintaa. Näin ollen lattia on tullut ehtokohdan 3.2.3 tarkoittamalla tavalla kuljettajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiseksi. Joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kuljettaja on työntänyt taulukaappia pienen matkan, olisi hänen tullut huomata työntämisen vahingoittavan muovimaton pintaa ja hänen olisi tullut keskeyttää tavaran siirto talla tavalla.

 

Valituksessa ei ole tuotu esiin uusia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja, joten korvauspäätöstä ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan voida muuttaa. Huolehdittavana olevaa omaisuutta koskeva rajoitusehto tulee sovellettavaksi silloin, kun omaisuus ei ole vakuutetun suoranaisen työsuorituksen kohteena, mutta tällä on velvollisuus huolehtia siitä, että omaisuus ei vahingoitu. Huolehditta­van omaisuuden laajuus riippuu työsuorituksen luonteesta ja käytetystä teknii­kasta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa työ on sisältänyt taulukaapin kuljettamisen kuljetusautolla kohteeseen ja kaapin viemisen määrättyyn paikkaan vastaanottajan toimitiloissa. Työsuorituksen välitön lähialue eli tässä tapauksessa toimitilojen käytävän lattia, jota pitkin kaappi kuljetettiin, oli työnsuorittajan huolehdittavana ja näin ollen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävää omaisuutta.

 

 

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaolo­alueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka

-         todetaan vakuutuskauden aikana ja

-         josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun

-           valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

-           säilytettävänä

-           suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon va­kuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

-           muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

 

 

 

Kuljetusliikkeen kuljettaja on työntänyt noin 65 kiloa painavaa taulukaappia toimistokäytävän lattiaa pitkin. Hän ei ole käyttänyt nokkakärryjä eikä suojannut lattiaa mitenkään. Kun painavaa esinettä työntää paljasta lattiaa pitkin on erittäin todennäköistä, että lattiaan tulee jälkiä. Työtavan valinta vaikuttaa siihen, voidaanko lattian katsoa olevan työnsuorittajan työtä tehdessä suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alainen ja täten työsuorittajan huolehdittavana olevaa omaisuutta rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla. Kun raskasta esinettä työnnetään paljasta lattiapintaa pitkin, tulee lattiapinta työsuorittajan suojausvelvoitteen kohteeksi. Tämän vuoksi lattiapinnalle aiheutuneita vaurioita ei tule nyt kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa korvata kuljetusliikkeen vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on siten vakuutusehtojen mukainen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kallioinen, Nyyssölä sekä varajäsenet Karimäki ja Paloranta. Sihteerinä toimi Snellman.