Tapahtumatiedot
Asiakkaan hevonen sairastui akuuttiin ähkyyn laitumella 11.6.2014. Hevosen ähkyoireet oli havaittu noin kahta tuntia ennen eläinlääkärin saapumista. Hevosta oli edellisenä iltana käyty katsomassa laitumella ja vielä tuolloin hevonen oli vaikuttanut normaalilta. Eläinlääkärin tutkiessa hevosta tallissa sen oireet olivat vakavat ja osoittaneet kovaa kipua. Hevoselle aloitettiin asianmukainen lääkitys, minkä jälkeen tehdyssä kliinisissä tutkimuksissa vahvistui epäilys ohutsuolen kierteestä tai ohutsuolen tyräytymästä. Ultraäänitutkimuksessa todettiin voimakkaasti laajentuneita ohutsuolen lenkkejä. Eläinlääkäri ei määrännyt hevosta heti lopetettavaksi, vaan esitti hevosen omistajalle vaihtoehtona jatkotutkimuksia / -hoitoja noin puolen tunnin kuljetusmatkan päässä sijaitsevassa sairaalassa sekä hevosen terveydentilan niin mahdollistaessa vielä nk. ähkyleikkausta.
Hevosen voimakkaiden kipuoireiden, heikentyneen yleistilan sekä epäillyn ohutsuolen kiertymän tai tyräytymän johdosta omistaja päätyi hevosen lopettamiseen 11.6.2014.
Asiakas haki korvausta hevosen kuolemasta hevosen perushenkivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö teki kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiön mukaan perushenkivakuutuksesta korvataan lopetus, kun hevonen on sairastunut niin vaikeasti, että se on asianmukaisesta hoidosta huolimatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämättä lopetettava. Korvauksen edellytyksenä on, että hevonen on sairastunut tai loukkaantunut niin pahoin, ettei sitä jatkuvasta hoidosta huolimatta voida pitää elossa.
Yhtiö katsoi, että hevosen yleistila huomioon ottaen hevosen lopetus ei ollut välttämätön. Hevosta hoitaneen eläinlääkärin mukaan hevonen olisi ollut vahvasti lääkittynä vielä kuljetuskuntoinen noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan hevossairaalaan. Eläinlääkäri oli tarjonnut hevosen omistajalle vaihtoehtona hevosen jatkohoitoa läheisellä klinikalla ja hevosen tilan salliessa hoitona olisi ollut ähkyleikkaus. Asiakas oli päätynyt hevosen eutanasiaan. Yhtiön mielestä hevosella olisi vielä lopetushetkellä ollut hoitovaihtoehtoja, joten hevosen lopetusta ei voida pitää välttämättömänä. Edellä mainittujen syiden takia yhtiö ei ole maksanut korvausta hevosen perushenkivakuutuksesta eikä myöskään ole korvannut hevosen hoito- tai lopetuskuluja.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan lopetetun hevosen perushenkivakuutuksesta 5.000 euron korvauksen.
Asiakas, että voimakkaista ähkyoireista kärsinyt hevonen lopetettiin tallilla 11.6.2014. Eläinlääkärin vakuutusyhtiölle antamassa selvityksessä on kuitenkin virhe siltä osin kuin siinä mainitaan hevosen ähkyoireiden alkaneen noin kaksi tuntia ennen eläinlääkärin tuloa. Hevosen ähkyoireiden tarkka alkamisajankohta ei ole tiedossa, vaan hevosen ähkyoireet oli havaittu kahta tuntia ennen eläinlääkärin tuloa. Hevosta oli käyty katsomassa edellisenä iltana laitumella ja tuolloin hevonen oli vaikuttanut normaalilta. Asiakkaan ymmärryksen mukaan hevosen ohutsuoli ei menen kahdessa tunnissa eläinlääkärin kuvaamaan tilaan.
Asiakas on eri mieltä vakuutusyhtiön kanssa hevosen kuljetuskunnosta sairaalaan. Toisin kuin yhtiö esittää asiakkaan mielestä hevonen ei olisi ollut edes vahvasti lääkittynä kuljetuskuntoinen sillä käytettävissä olleella kevyellä kuljetuskalustolla kovia kipuja kärsivän ja levottoman hevosen kuljettaminen olisi ollut vaaraksi muulle liikenteelle. Vaikka hevonen oli pysynyt pystyssä eläinlääkärin tutkimusten ajan, eläinlääkäri oli ollut koko ajan tarkkana, ettei hevosen mahdollisen kaatumisen seurauksena hän jää hevosen ja seinän väliin. Eläinlääkäri oli hevosen tutkimuksen edetessä useasti maininnut, että tilanne näyttää todella vaikealta ja ennusteeltaan huonolta eikä hän ollut ehdottanut asiakkaalle hevosen jatkotutkimusta klinikalla.
Asiakkaan mukaan hevonen olisi kuollut ilman eutanasiaa suolen repeämiseen ja olisi ollut eläinsuojelurikos olla kutsumatta eläinlääkäriä paikalle.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiakkaan hevosella todetun vatsaonteloperäisen kiputilan jatkotutkimuksia ja -hoitoja olisi ollut yleisen eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan mahdollista tehdä sairaalatasoisessa hoidossa. Tästä syystä yhtiö ei katso asiakkaan hevosen sairastuneen niin vaikeasti, ettei hevosen pelastamiseksi olisi ollut enää jatkuvastakaan hoidosta huolimatta mitään tehtävissä. Näin ollen yhtiö ei ole voinut maksaa hevosen henkivakuutuskorvausta.
Yhtiö perustelee edellä mainittua arviotaan hevosta hoitaneen eläinlääkärin 18.6.2014 sähköpostitse yhtiölle lähettämiin lisätietoihin, joiden mukaan hevosen kuljetus sairaalatasoiseen hoitoon olisi ollut tilanteessa mahdollista kipulääkittynä. Sairaalaan oli vain puolen tunnin ajomatka. Edelleen eläinlääkäri on vakuutusyhtiön edustajan kanssa 21.7.2014 käydyssä puhelinkeskustelussa kertonut, että hevosta pystyi tutkimaan tilanteessa lääkittynä niin, ettei se ollut vaaraksi ihmisille. Hevonen pysyi ähkyoireista huolimatta koko tutkimuksen ajan seisoma-asennossa. Muun muassa näiden seikkojen perusteella eläinlääkäri arvioi hevosen kuljetuksen olevan mahdollista lähimpään eläinsairaalaan jatkotutkimuksia ja -hoitoja varten. Sairaalassa olisi pystytty selvittämään sairauden vakavuus, leikkaushoidon tarve sekä sen ennuste.
Yhtiö vielä toteaa hevosen ähkytilasta yleisesti seuraavaa:
Ähky ei ole sairaus, vaan yleisnimitys hevosella esiintyville akuuteille välitöntä eläinlääkärin antamaa hoitoa vaativille vatsanonteloperäisille kiputiloille. Eläinlääkärin hevoselle talliolosuhteissa tehtyjen esitutkimusten jälkeen hevosen akuuttia ähkyä hoidetaan tyypillisimmin mm. nesteytyksellä ja kipulääkityksellä. Mikäli talliolosuhteissa annettu hoito ei auta eikä lievennä hevosen oireilua, hoitoa jatketaan sairaalassa, jossa hevosen pelastamiseksi suoritetaan tarvittaessa nk. ähkyleikkaus.
Ähkyleikkauksen onnistumisprosentti vaihtelee riippuen suolistohäiriön syystä. Hevosen toipumisennuste ähkystä leikkauksen ansiosta vaihtelee, mutta yleisellä tasolla, ja mikäli leikkaus on suoritettu riittävän ajoissa, toipumisprosentti on noin 75%.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon professori, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Riitta-Mari Tulamolta. Asiantuntijalausuntoa on pyydetty siitä, onko asiakkaan hevosen lopetus ollut eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämätöntä.
Professori Tulamon 10.8.2015 lausunnon sisältö:
”Asiakkaan hevonen oli sairastunut akuuttiin ähkyyn laitumella 11.6.2014. Oireet oli havaittu noin kaksi tuntia ennen eläinlääkärin saapumista. Hevonen oli edellisen kerran tarkastettu laitumella edellisenä iltana, jolloin se vaikutti normaalilta. Hevonen oli tutkittu tallissa ja sen oireet olivat esitietojen mukaan vakavat; se oli piehtaroinut toistuvasti ja raivokkaasti, makasi rinnallaan ja oli hikinen, sydän frekvenssi oli korkea 68/min (normaali alle 40/min), samoin hengitys frekvenssi (48/min, normaali 8-167min), jotka kaikki ovat merkkejä kovasta kivusta. Hevosen limakalvot olivat tummanpunaiset (normaalit vaaleanpunaiset) ja kapillaarien täyttymisaika oli 2 sek (normaali alle 2 sek). Suolistoäänet puuttuivat kokonaan.
Hevonen oli saanut ensiapuna Metacam kipulääkitystä suun kautta. Eläinlääkäri hoiti hevosta tulehduskipulääkkeellä (Flunixin 6 ml) ja opiaatilla (Torbudor 1 ml) sekä rauhoitusaineella (Eguisedan 1 ml). Peräsuolen kautta tehdyssä tutkimuksessa tuntui laajentuneita ohutsuolia. Sama vahvistui ultraäänitutkimuksessa ja vahvana epäilynä oli ohutsuolen kierre tai ohutsuolen tyräytymä. Nämä molemmat ovat vakavia ähkymuotoja hevosella. Tarkempi tutkimus olisi vaatinut klinikkaolosuhteita ja mahdollista leikkausta, joita omistajalle oli tarjottu. Klinikka sijaitsi 30 min kuljetusmatkan päässä.
Eläinlääkäri ei määrännyt hevosta heti lopetettavaksi. Voimakkaiden kipuoireiden, hevosen heikentyneen yleistilan ja ohutsuolimuutosten vuoksi omistaja päätyi hevosen lopettamiseen 11.6.2014. Vakuutusyhtiö ei ole korvannut hevosen arvoa henkivakuutuksesta, koska se katsoo, että hevosen tutkimuksessa ja hoidossa ei tehty kaikkea mahdollista olosuhteet huomioiden.
Yleisesti ao. hevosen ähkytilasta voidaan todeta seuraavaa: Hoitava eläinlääkäri oli pystynyt tutkimaan ja arvioimaan ähkytilan ja lääkinnyt hevosen asianmukaisesti. Arvio diagnoosista oli oikea, samoin suositus hevosen ähkytilan tarkemmasta arvioinnista läheisessä hevossairaalassa ja hevosen mahdollisesta leikkauksesta. Ennen leikkausta hevosen yleistila, nestetasapaino, ja suonensisäisen nesteen tarve ym. olisi näin voitu selvittää tarkemmin. Em. seikat vaikuttavat myös ratkaisevasti hevosen yleiseen selviytymiseen mahdollisesta leikkauksesta.
Ohutsuoliperäisten ähkypotilaiden selviytymiseen leikkauksesta on huonompaa kuin paksusuoliperäisten, koska suoliston alkuosan ongelmat heijastuvat hevosen yleistilaan nopeammin ja vakavammin. Ohutsuoliperäisiä ähkyjä kuitenkin leikataan tutkimuksen mukaan Suomessa menestyksellisesti. Hevosen arvo, leikkauksen kustannukset sekä hevosen tilan vakavuus (mm. eläinsuojelulliset seikat) ja omistajan mielipide yhdessä ratkaisevat, mihin päätökseen kussakin tapauksessa päädytään. Kuitenkaan ilman tarkkaa diagnoosia ei hevosen ennustetta selviytymisestä voida määritellä.
Vakuutusyhtiö edellyttää vakuutusehdoissaan hevosen sairaustilan selvittämistä tarkemmin, jos siihen on mahdollisuus. Vakuutuksenottajat eivät ole samassa asemassa johtuen asuinpaikasta / hevosen sijoituspaikasta, sillä ainoat ähkyleikkauksia rutiininomaisesti ja ympärivuoden suorittavat hevossairaalat sijaitsevat Helsingissä (Yliopistollinen eläinsairaala) ja Hyvinkää (Animagi).
Toisaalta suurin osa hevosista on Etelä-Suomessa ja kuljetus sairaalaan on mahdollisuuksien rajoissa. Yli 5-6 tunnin kuljetusmatka hevossairaalaan on usein kohtalokas hevoselle. Hevosen yleistila huononee usein nopeasti, mikä heikentää ennustetta, varsinkin ohutsuoliperäisissä ähkyissä. Tällöin eläinlääkäri voi määrätä hevosen lopetettavaksi eläinsuojelullisin perustein. (Mainittakoon, että kokemukseni mukaan ähkyhevonen harvoin kuitenkin menehtyy kuljetuksen aikana).
Vakuutusyhtiö edellyttää vakuutusehdoissaan ruumiinavauksen tekemistä, jos kuoleman tai lopettamisen syy on epäselvä. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus pyytää ruumiinavausta kuolinsyyn selvittämiseksi, jolloin se korvaa avauksen kustannukset.
Loppupäätelmä
Eläinlääketieteellisen arvion mukaan hevosen lopettaminen välittömästi ei ollut perusteltavissa, sillä eläinlääkäri ei määrännyt sitä heti lopetettavaksi. Hevonen olisi voitu tutkia tarkemmin ennen lopettamista, sillä diagnoosi puuttui. tähän olisi ollut realistinen mahdollisuus, koska leikkauksia tekevä hevossairaala sijaitsi hyvin lyhyen matkan päässä. Tukihoito sairaalassa sekä mahdollinen leikkaus olisi selvittänyt diagnoosin tarkemmin, hevonen olisi saattanut pelastua leikkauksen avulla tai se olisi voitu lopettaa leikkauspöydälle, jos sen tila olisi todettu toivottamaksi.”
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on antanut asiantuntijalausunnon tiedoksi osapuolille.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on riitaa lopetetun hevosen korvaamisesta hevosen perushenkivakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön mielestä asiakkaan hevonen ei ollut sairastunut niin vaikeasti, ettei hevosen pelastamiseksi olisi ollut enää jatkuvastakaan hoidosta huolimatta mitään tehtävissä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Hevosvakuutuksen hevosen perushenkivakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan koko vakuutusmäärä ilman omavastuuta, kun hevonen on vakuutuksen voimassaoloaikana
- sairastunut niin vaikeasti, että se on asianmukaisesta hoidosta huolimatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämättä lopetettava.
Lisäksi vakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 viimeisen virkkeen mukaan korvauksen edellytyksenä on, että hevonen on sairastunut tai loukkaantunut niin pahoin, ettei sitä jatkuvasta hoidosta huolimatta voida enää pitää elossa.
Asian arviointi
Asiakas on katsonut, että hänen hevosensa ähkytila oli ollut sairaudeltaan vakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 edellyttämällä tavalla vaikea ja että hevosen lopettaminen oli asianmukaisesta hoidosta huolimatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämätöntä.
Hevosta hoitanut eläinlääkäri on vakuutusyhtiön työntekijälle 18.6.2014 lähettämässä sähköpostiviestissä muun muassa todennut, että hän oli tarjonnut omistajalle hevosen hoitovaihtoehtona jatkotutkimuksia / -hoitoja sairaalassa sekä mahdollista ähkyleikkausta edellyttäen, että hevonen olisi vielä sairaalassa ollut nukutuskelpoinen. Omistaja oli päätynyt eutanasiaan.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon 10.8.2015 mukaan eläinlääketieteellisen arvion mukaan hevosen lopettaminen välittömästi ei ollut perusteltavissa, sillä eläinlääkäri ei määrännyt sitä heti lopetettavaksi. Hevosen tarkempaan tutkimiseen ennen sen lopettamista oli ollut realistiset mahdollisuudet.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta merkityksellistä on se, oliko tilanteessa käytettävissä joitakin muita eläinlääketieteellisesti perusteltavissa olevia asianmukaisia hoitomahdollisuuksia, vai oliko hevonen sellaisessa tilassa, että se oli pakko lopettaa. Sen sijaan hevosen siirto- / kuljetuskelpoisuudella eläinsairaalaan ei ole merkitystä arvioitaessa vakuutusehtojen mukaista korvausvelvollisuutta.
Mahdollisuudesta jatkaa asiakkaan hevosen hoitoa sairaalassa on antanut selvityksensä hevosta hoitanut eläinlääkäri sekä vielä lautakunnan pyynnöstä professori Tulamo. Asiakkaan hevosta hoitaneen eläinlääkärin selvitys ja professori Tulamon asiantuntijalausunto hevosen jatkohoidosta sairaalassa ovat yhdenmukaiset eli hevosen lopettamisen sijaan jatkohoito sairaalassa olisi ollut eläinlääketieteellisesti perusteltavissa. Näin ollen asiakkaan hevosen lopettamista tallilla 11.6.2014 ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämättömänä toimenpiteenä.
Lopputulos
Lautakunta ei suosita korvauksen maksamista hevosvakuutuksen perushenkivakuutuksesta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Ylitapio
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa