Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan akvaarion vesipumpun johto irtosi kiinnityksestä 5.5.2012 ja noin 260 litraa vettä pääsi valumaan lattialle. Vesi valui yläkerran lattian läpi alakerran katosta työhuoneeseen kastellen muun muassa kaksi tietokonetta ja muuta pienelektroniikkaa. Korvausta on haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 28.9.2012 päivätyllä korvauspäätöksessään korvannut LVI-urakoitsijan ja kosteuskartoitusyhtiön laskuttamat kulut vakuutuksesta. Asbestipurkuyhtiön laskun on katsottu liittyvän ilmastointikanavien saneeraukseen, joka ei ole korvattuun vesivahinkoon liittyvä kustannus, eikä sitä sen vuoksi voida korvata.

Valitus

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta asbestipurkutöistä 7 995 euroa. Vaatimus perustuu siihen, että putket olivat vaurioituneet vesivahingon jälkeen tehtyjen rakenteiden purkutöiden yhteydessä eikä urakoitsijan mukaan tätä vahingoittumista olisi voitu välttää. Putkistojen purkaminen oli tehtävä, sillä rikkoutuneiden putkien jättäminen rakenteisiin olisi aiheuttanut asbestin pääsyn huonetiloihin. Jos ilmastointiputket eivät olisi vaurioituneet purkutöiden yhteydessä, ei niitä olisi tarvinnut uusia, koska niissä oleva asbesti ei olisi tuolloin päässyt leviämään huoneilmaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 10.3.2014 antamassaan vastineessaan, että asbestia vapautuu ilmaan vasta kun putkea työstetään esimerkiksi sahaamalla tai hiomalla. Nyt reiät olivat syntyneet kun yläkerran lattiaa oli purettu sorkkaraudalla tai vastaavalla, eikä tämän toimenpiteen tulisi aiheuttaa asbestipölyä. Vakuutusyhtiön tarkastuspäällikkö on lisäksi katsonut, että kyseiset reiät olisivat olleet paikattavissa. Ilmastointiputki on ollut osa poistoilmajärjestelmää ja poistoilmajärjestelmästä ei paikkauksen jälkeen pääse asbestipölyä huoneilmaan, koska ilma liikkuu ainoastaan ulospäin.

Kosteuskartoittajan ottamista valokuvista ilmenee, että kanaviston vanhat liittymät vaativat korjausta, ja esimerkiksi liitoksien vanha sauma-aine oli kuivunut ja kutistunut. Välipohjassa oli kanaviston rakennusaikaisia palasia, jotka tuli poistaa.

Vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut huolehtimaan omaisuuden korjaamisesta, vaan pelkästään korvauksen suorittamiseen jollakin ehtokohdassa kolme mainitulla tavalla, silloin kun kyse on ollut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutusyhtiö on vakuutustapahtumissa ainoastaan korjaustyön maksaja, ei työn tilaaja, eikä siten sopimuksen osapuoli korjausta suorittavien tahojen kanssa. Lähtökohtana on, että vakuutuksenottaja tai vakuutettu toimii työn tilaajana. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole myöskään vastuussa puutteellisesti tai huolimattomasti suoritetusta työstä. Tämä periaate ilmenee myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksista VKL 761/05, VKL 294/06 ja VKL 484/13. Vakuutusyhtiö ei vastaa korjauksen tai hankitun tuotteen laadusta vaan tästä vastaa palveluntarjoaja, eli tässä tapauksessa korjauksen suorittanut yritys. Vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta vain silloin kun vakuutusyhtiö esimerkiksi määrää kohteessa käytettävän urakoitsijan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen.

Vahinkotarkastajan rooliin kuuluu usein vakuutuksenottajan opastaminen vahingon jälkeisessä menettelyssä, mutta nämä toimet, kuten kosteuskartoituksen tilaaminen ja yhteydenpito korjauksen suorittavaan tahoon, eivät kuitenkaan sellaisenaan tee vakuutusyhtiöstä sopimusosapuolta vakuutuksenottajan omaisuutta koskevan korjaustyön osalta. Vaikka vakuutusyhtiö voi suositella hyväksi havaitsemiaan yrityksiä, ei tämä kuitenkaan muuta perusasetelmaa, jossa päätösvalta siitä, korjataanko vahingoittunut kohde ja millä tavalla, on yksiselitteisesti aina rakennuksen omistajalla.

Tässä tapauksessa työn tilaus on laadittu vakuutuksenottajan ja palveluntarjoajan välillä ja myös urakan laskut on osoitettu vakuutuksenottajalle. Näin ollen urakkasopimuksen osapuolia ovat olleet vakuutuksenottaja ja urakan suorittanut yritys.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.

Ehtojen kohdan ”Korvaussäännöt” alakohdan 3 (korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine.

…

Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.

Ratkaisu

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta ilmastointiputkien asbestisaneerauksesta. Vaatimus perustuu siihen, että putket olivat vaurioituneet vesivahingon jälkeen tehtyjen rakenteiden purkutöiden yhteydessä ja putkien purkaminen oli tehtävä, sillä niiden jättäminen rakenteisiin olisi aiheuttanut asbestin pääsyn huonetiloihin.

Vakuutuksenottaja on kertonut, että vaikka purku olisi tehty mahdollisimman varovaisesti, ei vahingoittumista olisi voitu välttää. Tämä johtui siitä, että putket sijaitsivat välipohjarakenteiden sisällä. Vakuutuslautakunta katsoo. että tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, miksi rakenteiden purkua ei voitu tehdä ilmastointiputkia rikkomatta tai miksi saneeraus olisi ollut välttämätön. Tästä syystä Vakuutuslautakunta katsoo, että ilmastointiputkiston rikkoutuminen ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava suoranainen esinevahinko. Asiassa kyse näin ollen sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö korvausvastuussa työn tilaajana tai sillä perusteella, että se on määrännyt työn suorittajan.

Vakuutusyhtiön 11.6.2012 lähettämästä sähköpostista käy ilmi, että vakuutusyhtiö ei hyväksynyt tarjousta, jossa työtunteja olisi ollut 230 ja vahinkotarkastaja ilmoitti pyytävänsä uuden tarjouksen. Vakuutuksenottaja on 19.7.2012 päivätyssä sähköpostissaan kertonut tiedustelleensa asian etenemistä viimeksi 19.6.2012. Vakuutuksenottaja oli saanut 5.7.2012 tarjouksen L Oy:ltä. Vakuutusyhtiö on kertonut 20.7.2012 päivätyssä sähköpostissaan, että vakuutuksenottajan saaman tarjouksen mukainen työ on liian kallis ja asbestisaneerausta ei korvata. Vakuutusyhtiö kertoo saaneensa 19.6.2012 tarjouksen, jonka hinta oli 11 837 euroa. Vakuutusyhtiö kertoi, että tuolloin vakuutuksenottajalle ilmoitettiin puhelimitse, että hän saa valita käyttääkö hän yhtiön ehdottamaa vai itse hankkimaansa yritystä ottaen huomioon kuitenkin sen, että korvauksen enimmäismäärä tulee olemaan 11 800 euroa.

Vakuutusyhtiö ei lähtökohtaisesti vastaa korjauksen tai hankitun tuotteen laadusta vaan tästä vastaa palveluntarjoaja, eli tässä tapauksessa korjauksen suorittanut yritys. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi tilannut korjaus- ja asbestisaneeraustyön, vaan esitetyn selvityksen perusteella vakuutuksenottajan on annettu valita korjauksen suorittava yritys itse. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö vastaa korjaustyöstä aiheutuneista lisäkuluista.

Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituin perustein vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA