Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 19.3.1948) kuului ajalla 26.10.1987 – 31.12.2001 olleen työsuhteen perusteella työnantajansa eläkesäätiön toimintapiiriin. Hänen eläkesäätiön sääntöjen mukainen vanhuuseläkeikänsä oli 60 vuotta. Työnantaja myi kyseisen liiketoiminnan 31.12.2001 toiselle yritykselle. Liiketoiminnan luovutuksen vuoksi eläkesäätiö antoi lausunnonpyytäjälle lisäeläkkeestä vapaakirjan 1.8.2002. Vapaakirjan mukaan vanhuuseläkkeen määrä 1.4.2008 alkaen oli 202,58 euroa/kk vuoden 2001 indeksitasossa. Vapaakirja sisälsi myös työkyvyttömyyseläkkeen määrältään 6,85 euroa/kk sekä perhe-eläkkeen.

Lausunnonpyytäjä jäi sairauslomalle 13.9.2006 ja edelleen kuntoutustuelle 1.9.2007. Työeläkeyhtiö myönsi hänelle työkyvyttömyyseläkkeen 1.3.2008 alkaen.

Lausunnonpyytäjä pyysi maaliskuussa 2008 myös eläkesäätiöltä vapaakirjan perusteella hakulomaketta lisäeläkkeen hakemista varten. Eläkesäätiö antoi lausunnonpyytäjälle 25.3.2008 eläkepäätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Eläkkeen määrä oli vuoden 2007 indeksitasossa 8,18 euroa kuukaudessa. Päätöksen mukaan eläkeoikeus alkoi 1.9.2007 ja työkyvyttömyyseläke muuttuisi saman suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.4.2008 alkaen.

Lausunnonpyytäjä valitti ratkaisusta eläkesäätiölle todeten, että tarkoituksena oli ollut hakea vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä eikä työkyvyttömyyseläkettä. Tämän vuoksi päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli lausunnonpyytäjän mielestä täysin kohtuuton.

Eläkesäätiö viittasi vastauksessaan hyvään käytäntöön, jonka mukaan lakisääteistä eläkettä haettaessa eläkevakuutusyhtiössä samalla tarkastetaan hakijan mahdollinen oikeus lisäeläkkeeseen. Näin kaikki eläkeasiat voidaan hoitaa yhdellä hakemuksella. Eläkesäätiö ilmoitti, että lausunnonpyytäjän niin vaatiessa päätös työkyvyttömyyseläkkeestä voidaan poistaa, jolloin hän menettää työkyvyttömyyseläkkeensä. Koska hänelle oli myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke ennen eläkesäätiön sääntöjen mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämistä, vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä ei kuitenkaan voida myöntää. Eläkesäätiö piti työkyvyttömyyseläkettä sääntöjensä mukaisesti oikein määriteltynä.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjän mielestä päätös työkyvyttömyyseläkkeestä on tehty yksipuolisesti, hänelle erittäin epäedullisena ja hyvän vakuutustavan vastaisena. Hän ei ymmärrä, miten työkyvyttömyyseläke 1.9.2007 alkaen voi olla alle 10 euroa kuukaudessa, jos vapaakirjan vanhuuseläke olisi yli 200 euroa kuussa. Aikoinaan työnantajan infotilaisuudessa annettiin ymmärtää, että kaikki edut tulisivat säilymään liiketoiminnan myynnissä. Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä pitäisi purkaa ja tehdä uusi päätös vanhuuseläkkeestä 1.4.2008 alkaen.

Eläkesäätiön puolesta annetussa vastauksessa mainitaan mm. että vapaakirja on annettu liiketoiminnan siirtymisen myötä ja vanhuuseläkeikä säilyy 60 vuodessa. Tämä on virheellinen tieto, koska liiketoiminnan siirtymisen yhteydessä myös vanhuuseläkeikä muuttui automaattisesti 65 vuoden ikään, josta myös työnantaja tiedotti tuolloin maininnalla, että tällä vapaakirjalla turvataan tulevan eläkkeen reaalitaso. Ihminen ei voi itse vaikuttaa siihen, milloin työkyky pettää liiallisen rasituksen johdosta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa työkyvyttömyyseläke on jäänyt pieneksi, koska palkkataso ja kehitys on uudella työnantajalla ollut heikompaa kuin aiemmin, ja myös, koska ns. tuleva-aika on työkyvyttömyyseläkkeessä huomioitu vain 63 vuoden ikään asti eikä sovittuun eläkkeelle siirtymisikään 65 vuotta.

Mikähän olisi ollut päätös, jos kuntoutustuki- ja sitä seurannut työkyvyttömyyseläkepäätös olisi tapahtunut 1.4.2008 jälkeen? Samaten, mikä olisi ollut päätös, jos hän ei olisi vammautunut vaan jäänyt normaalille vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä? Lausunnonpyytäjän mielestä eläkesäätiön nyt tekemä päätös loukkaa hänen eläkeoikeuttaan siltä osin kuin sitä on eläkesäätiöön rahastoitu työssäoloajalta 26.10.1987 – 31.12.2001. Toisin kuin vastauksesta voisi päätellä, päätöstä ei tehty hänen hakiessaan lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä. Hänen oma eläkevakuutusyhtiönsä ei tiedusteltaessa ottanut mitään kantaa lisäeläkevapaakirjaan. Kun selvisi, mistä lisäeläkettä voi hakea, niin puhelimessa luvattujen hakuohjeiden sijasta tehtiinkin suoraan eläkepäätös. Herää kysymys, pitikö päätös saada tehdyksi ennen 1.4.2008.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö uudistaa esittämänsä perustelut sille, miksi lausunnonpyytäjälle on myönnetty 1.8.2002 annetun vapaakirjan mukainen työkyvyttömyyseläke.

Lausunnonpyytäjän työsuhde eläkesäätiöön kuuluneen työnantajan palveluksessa on päättynyt liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä 31.12.2001 ja hän on siirtynyt toisen yrityksen palvelukseen 1.1.2002 alkaen. Hänen eläkeikänsä on 31.12.2001 saakka ollut 60 vuotta järjestettynä eläkesäätiön lisäeläkejärjestelyllä. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä lausunnonpyytäjälle on jäänyt eläkesäätiöön sekä vanhuuseläkevapaakirja 60 vuoden iästä alkaen että työkyvyttömyyseläkevapaakirja ennen 60 vuoden ikää toteutuvan työkyvyttömyyden varalta.

Eläkesäätiön antaman lisäeläketurvan tarkoituksena on taata kokonaiseläkettä (lakisääteinen eläke + lisäeläke) sama määrä sekä vanhuuseläkkeenä että työkyvyttömyyseläkkeenä. Tästä syystä vanhuuseläkevapaakirjan lisäeläkkeen määrä on suurempi kuin työkyvyttömyyseläkevapaakirjan lisäeläkkeen määrä, koska työkyvyttömyyseläkkeenä edunsaaja saa 60 vuoden eläkeiän jälkeiseltä kolmelta vuodelta lakisääteistä eläkettä enemmän kuin 60 vuoden ikään mennessä karttuneena vanhuuseläkkeenä. Koska lausunnonpyytäjälle on myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke ennen hänen eläkesäätiön mukaisen vanhuuseläkeikänsä täyttämistä, ei hänelle voida myöntää säätiön vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä, vaan vapaakirjan mukainen työkyvyttömyyseläke, joka muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.4.2008 lukien, kun hän täyttää säätiön vanhuuseläkeiän 60 vuotta.

Lausunnonpyytäjä ottaa kantaa myös siihen, että hänelle myönnetyssä lakisääteisessä työkyvyttömyyseläkkeessä tulevan ajan eläkkeenosa on laskettu 63 vuoteen 65 ikävuoden sijasta. Työntekijän eläkelain (TyEL, voimaan 1.1.2007) mukaisesti eläke määräytyy tulevalta ajalta sen kalenterivuoden alusta, jona työntekijä on tullut työkyvyttömäksi, sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. (TyEL 66 §).

Lausunnonpyytäjä kysyy, minkälainen päätös eläkesäätiön eläkkeestä olisi annettu, mikäli lakisääteinen työkyvyttömyyseläkepäätös olisi annettu 1.4.2008 jälkeen. Oleellista ei ole se, milloin lakisääteinen työkyvyttömyyseläkepäätös on annettu, vaan milloin sen perusteena olleen työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen. Työeläkeyhtiön antama työkyvyttömyyseläke on myönnetty 9.10.2006 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella, jolloin työkyvyttömyys on alkanut ennen eläkesäätiön mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämistä. Mikäli lausunnonpyytäjä olisi puolestaan jatkanut työntekoa 65-vuotiaaksi ja jäänyt silloin vanhuuseläkkeelle, olisi myös eläkesäätiön vapaakirjan mukainen vanhuuseläke myönnetty työsuhteen päättymisen jälkeen.

Lisäeläkettä koskevaa päätöstä ei ole tehty lausunnonpyytäjän hakiessa työkyvyttömyyseläkettä, vaan hänen tiedustellessaan säätiön vanhuuseläkkeen hakemista. Vaikka päätös olisi lausunnonpyytäjän esittämin tavoin annettu 1.4.2008 jälkeen, ei hänelle siinäkään tapauksessa olisi voitu myöntää säätiön vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä, koska lakisääteinen työkyvyttömyyseläketapahtuma on ollut ennen eläkesäätiön mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämistä.

Koska lausunnonpyytäjälle on myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke ennen hänen eläkesäätiön mukaisen vanhuuseläkeikänsä täyttämistä, ei hänelle voida myöntää säätiön vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä, vaan vapaakirjan mukainen työkyvyttömyyseläke, joka muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.4.2008 lukien, kun lausunnonpyytäjä täyttää säätiön vanhuuseläkeiän 60 vuotta. Mikäli lausunnonpyytäjä haluaa ja hakee sitä kirjallisesti, voidaan päätös poistaa. Siinä tapauksessa hän menettää eläkesäätiön työkyvyttömyyseläkkeen, mutta vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä ei edelleenkään voida myöntää.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Eläkesäätiön 1.1.2007 voimaan tulleiden sääntöjen vanhuuseläkettä koskevan 6 §:n 2 momentin mukaan oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen on jokaisella eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jonka työsuhde on päättynyt hänen täytettyään eläkeiän, ja näiden sääntöjen mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajalla hänen täytettyään eläkeiän.

Sääntöjen 6 §:n 4 momentin mukaan täysi vanhuuseläke on 66 % 5 §:ssä tarkoitetusta palkasta. 6 §:n 5 momentin mukaan täysi vanhuuseläke suoritetaan sellaiselle edellä tämän pykälän mukaan eläkkeeseen oikeutetulle, jolla on vähintään 396 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta. Jos eläkkeeseen oikeutetulla on vähemmän palveluskuukausia, suoritetaan hänelle hänen täysien palveluskuukausiensa 396. osan osoittama määrä täydestä vanhuuseläkkeestä.

Sääntöjen työkyvyttömyyseläkettä koskevan 7 §:n 1 momentin mukaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jolla on oikeus saada TyEL 35 §:n tai MEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai TyEL 44 §:n tai MEL:n perusteella kuntoutustukena myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Samassa sääntökohdassa todetaan, että oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei kuitenkaan ole henkilöllä, joka on täyttänyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkeiän.

Sääntöjen 7 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon myös työkyvyttömyyden alkamisen ja näiden sääntöjen mukaisen eläkeiän täyttämisen välinen aika (tuleva aika). Samoin sanotun momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon tuleva aika.

Sääntöjen 7 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 6 §:n 4 ja 5 momentin mukaisesti, jos henkilöllä on oikeus saada TyEL:n tai MEL:n mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Jos henkilöllä on oikeus saada osaeläkkeenä myönnettyä TyEL:n tai MEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä, suoritetaan puolet edellä tarkoitetusta määrästä.

Eläkesäätiön sääntöjen vapaakirjaoikeutta koskevan 13a §:n 1 momentin mukaan, jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvan henkilön työsuhde säätiöön jäävään työnantajaan päättyy yritysjärjestelyjen, liiketoiminnan muutosten tai muiden näihin rinnastettavien syiden vuoksi ennen eläkkeeseen oikeuttavaa tapahtumaa ja henkilön työnantaja sitä puoltaa, henkilö ja hänen edunsaajansa säilyttävät oikeuden 6 §:n vanhuuseläkkeeseen, 7 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen ja 9 §:n mukaiseen perhe-eläkkeeseen saamalla vapaakirjan, jonka eläkemäärä lasketaan 2 – 5 momentin mukaisesti.

Sääntöjen 13a §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetun vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa määrätään ensin se vanhuuseläke, jonka henkilö eläkesäätiön sääntöjä tasa-arvoistettaessa valitsemaansa eläkeikään asti palveltuaan olisi saanut. Eläkettä määrättäessä käytetään eroamishetkeä vastaavaa 5 §:n mukaista eläkepalkkaa. Näin saatu eläke rajoitetaan 8 §:n mukaisesti. Rajoittavat eläkkeet otetaan huomioon sen määräisinä kuin ne olisivat karttuneet henkilön eläkeikään mennessä. Näin rajoitettu eläke kerrotaan työsuhteen päättyessä henkilön eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien ja eläkeikään laskettujen kuukausien suhteella.

Sääntöjen 13a §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan siten kuin henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi eroamishetkellä. Eläkettä määrättäessä käytetään eroamishetkeä vastaavaa 5 §:n mukaista eläkepalkkaa. Näin saatu eläke rajoitetaan 9 §:n mukaisesti. Rajoittavat eläkkeet otetaan huomioon sen määräisinä kuin ne olisivat henkilön tullessa työkyvyttömäksi eroamishetkellä. Näin rajoitettu eläke kerrotaan henkilön eroamishetkeen mennessä kertyneiden palveluskuukausien ja eläkeikään asti laskettujen kuukausien suhteella.

Sääntöjen 13a §:n 5 momentin mukaan muilta osin tämän pykälän tarkoittamaan vapaakirjaan ja eläkkeiden ja etuuksien rajoittamiseen noudatetaan soveltuvin osin näiden sääntöjen määräyksiä.

Asian arviointi

Lausunnonpyytäjä on saanut 1.8.2002 vapaakirjan työnantajansa eläkesäätiön lisäeläkkeestä työnantajan tekemän liiketoiminnan luovutuksen johdosta.

Lisäeläkkeen maksaminen työsuhteen perusteella perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin, kuin se mahdollisesti koskee sitä, mitä vakuutetun ja hänen työnantajansa välillä oli eläkeoikeudesta sovittu tai olisi tullut sopia mainitun liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä. Tämän vuoksi lautakunta voi antaa lausunnon vain eläkesäätiöllä sen sääntöjen mukaan olevasta suoritusvelvollisuudesta.

Asiassa on kyse siitä, että lausunnonpyytäjä on vaatinut eläkesäätiöltä 1.8.2002 saamansa lisäeläkevapaakirjan mukaisen vanhuuseläkkeen maksamista eläkesäätiön hänelle myöntämän alhaisemman työkyvyttömyyseläkkeen sijasta. Lausunnonpyytäjä on ilmoittanut halunneensa hakea vapaakirjan vanhuuseläkettä, mutta säätiö on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen vastoin hänen tahtoaan.

Asiakirjojen mukaan työeläkeyhtiö on myöntänyt lausunnonpyytäjälle TyEL:n mukaisen kuntoutustuen 1.9.2007 alkaen. Kuntoutustuki on muutettu työkyvyttömyyseläkkeeksi 1.3.2008 alkaen. Lausunnonpyytäjälle annetun vapaakirjan sisältämän työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset ovat siten eläkesäätiön sääntöjen 7 §:n mukaan täyttyneet 1.9.2007 lukien. Vapaakirjaoikeuden mukaisen 60 vuoden vanhuuseläkeiän lausunnonpyytäjä on täyttänyt 19.3.2008, minkä perusteella vanhuuseläkkeen maksaminen olisi voinut alkaa 1.4.2008.

Lausunnonpyytäjälle annetun vapaakirjan ja eläkesäätiön sääntöjen 16 §:n mukaan eläkettä on haettava kirjallisesti eli sitä ei makseta eläkesäätiöstä automaattisesti. Eläkesäätiön sääntöjen tai eläkesäätiölain mukaan työntekijällä ei toisaalta ole velvollisuutta ottaa eläkettä vastaan, joten lähtökohtaisesti työntekijä voi päättää eläkkeen hakemisesta itse.

Eläkesäätiön säännöissä tai eläkesäätiölaissa ei ole määräyksiä työntekijän valintaoikeudesta eli siitä, voiko työntekijä useiden eläkeperusteiden täyttyessä itse valita sen eläkkeen, jota hän haluaa eläkesäätiöltä hakea. Eläkesäätiön säännöissä tai laissa ei toisaalta myöskään ole määrätty siitä, että työntekijä voisi hakea vain sitä eläkettä, jonka osalta eläketapahtuma ensimmäisenä sattuu. Sen sijaan lisäeläkevapaakirjan ja muutoinkin kysymyksessä olevien eläkesäätiön sääntöjen vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä sekä 13a §:n mukaista vapaakirjaa koskevien määräysten mukaan sekä vanhuuseläkkeen että työkyvyttömyyseläkkeen saamisen eläkesäätiöstä on todettu olevan työntekijän oikeus.

Eläkesäätiön sääntöihin perustuvan työntekijän eläkeoikeuden laajuuden tulkinnassa on kuitenkin huomioitava myös se, että järjestelyssä on ensisijaisesti kyse eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lakisääteisen eläketurvan täydentämisestä vapaaehtoisella lisäeläkkeellä. Lisäeläkkeen määrää ja sitä kautta työnantajalle eläkesäätiön perustajana aiheutuvia kustannuksia on eläkesäätiön säännöissä rajoitettu määrittelemällä työntekijän palvelusajan perusteella ansaittavalle lisäeläkkeelle enimmäistaso, tässä tapauksessa 66 % eläkepalkasta. Lisäeläkkeen määrää rajoittaa lisäksi se, että se sovitetaan yhteen työntekijälle kuuluvan lakisääteisen eläketurvan kanssa. Tämän mukaisesti lisäeläkettä maksetaan vain siltä osin kuin työntekijä ei saavuta eläkesäätiön säännöissä määriteltyä kokonaiseläkkeen tasoa lakisääteisen eläkejärjestelmän kautta.

Edellä lausutut lähtökohdat huomioon ottaen lautakunta toteaa erityisesti nyt käsiteltävän asian osalta seuraavan:

Eläkesäätiön ilmoituksen mukaan lausunnonpyytäjälle annetulla lisäeläkevapaakirjalla on nimenomaan pyritty hänen eläkeoikeutensa säilyttämiseen työnantajan toteuttaman liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä. Tähän sopien vapaakirjan sisältämät eläkeoikeudet on tullut määritellä vapaakirjaa annettaessa eläkesäätiön sääntöjen 13a §:n 2 ja 3 momenteissa määritellyin oletuksin ikään kuin eläketapahtuma olisi sattunut sinä ajankohtana, jona lausunnonpyytäjä erosi eläkesäätiön toimintapiiristä.

Näin ollen vapaakirjan mukaisten eläke-etujen määrä on laskettu tuolloisen eläkepalkan perusteella. Eläkeoikeuden määrä on lisäksi sovitettu yhteen lausunnonpyytäjän lakisääteisten eläkkeiden kanssa sellaisina kuin vanhuuseläke olisi karttunut eläkeikään mennessä tai eläkkeet olisivat työkyvyttömyystapauksessa tuolloin olleet. Selostetun mukaisesti eläkesäätiö ei olekaan yhteensovittanut lausunnonpyytäjän vapaakirjaeläkettä uudelleen myöntäessään hänelle työkyvyttömyyseläkkeen päätöksellä 25.3.2008, vaan eläkesäätiö on alkanut maksaa vapaakirjan mukaista eläkettä sellaisenaan ainoastaan indeksikorotuksella tarkistettuna.

Edellä mainituista syistä eläkesäätiön on tullut varautua jo vapaakirjan 1.8.2002 antaessaan siihen mahdollisuuteen, että se joutuu kattamaan lausunnonpyytäjän vanhuuseläkkeestä aiheutuvan eläkevastuunsa. Eläkesäätiö ei myöskään ole varannut säännöissä itselleen oikeutta maksaa vapaakirjan saaneille vain sitä eläkettä, joka kulloinkin on säätiölle edullisin. Tällaisena varaumana ei voida pitää pelkästään vapaakirjaan otettua mainintaa siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Näin ollen eläkesäätiö ei ole tässä tapauksessa esittänyt lautakunnalle antamassaan vastineessa mitään oikeudellista tai tosiasiallista perustetta sille, miksi lausunnonpyytäjälle ”ei voida” myöntää vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä tilanteessa, jossa lausunnonpyytäjälle vapaakirjassa määritellyn kokonaiseläketurvan taso ei ylity.

Lautakunta kiinnittääkin tässä tapauksessa huomiota siihen, että lausunnonpyytäjälle jo 24.6.2002 annetuissa vapaakirjan eläkelaskelmissa on todettu eläkkeiden yhteensovitusrajaksi 1.212,92 euroa kuukaudessa vuoden 2001 tasossa, kun hänen 1.3.2008 alkanut lakisääteinen työkyvyttömyyseläkkeensä on tosiasiassa jäänyt vain 1.050,78 euroon kuukaudessa. Eläkesäätiön säännöissä ei ole määräystä siitä, että 13a §:n 2 momentin mukaisesti määritelty vapaakirjan vanhuuseläke voitaisiin uudelleen yhteensovittaa ja rajoittaa eläkeiässä.

Lopputulos

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että eläkesäätiön tulee poistaa lausunnonpyytäjälle antamansa päätös työkyvyttömyyseläkkeestä ja myöntää hänelle sen sijasta 1.8.2002 annetun vapaakirjan mukainen vanhuuseläke siltä osin kuin sen määrä ei ylitä eläkesäätiön antaman vapaakirjan perusteeksi määriteltyä indeksillä tarkistettua kokonaiseläketurvan tasoa.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Rauhamaa sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA