Vakuutuksenottajayhtiön uusi hallitus oli kokouksessaan 28.5.2006 käsitellyt asianajotoimiston laskun johdosta 21.4.2006 lähettämää maksukehotusta ja päättänyt, että laskua ei makseta. Näin sen vuoksi, että uuden hallituksen mielestä oli edelleenkin näyttänyt siltä, että asianajaja P.H. oli avustanut pääasiassa yksin vakuutuksenottajayhtiön entistä isännöitsijää.

 

Käräjäoikeudelle antamassaan kirjallisessa vastauksessa vakuutuksenottajayhtiö, jonka asiamiehenä toimi asianajaja I.S., vaati asianajotoimiston vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana. Vakuutuksenottajayhtiö ei ollut hankkinut lainopillista avustajaa, ja asianajaja P.H. oli alun perin ollut vain yhden entisen hallituksen jäsenen asiamies.

 

Oikeusturvailmoituksella 24.6.2006 vakuutuksenottajayhtiön uusi isännöitsijä K.S. haki oikeusturvaetua asiassa.

 

Päätöksessään 18.12.2006 vakuutusyhtiö toteaa asianajotoimisto R & S:n vaativan vakuutuksenottajayhtiöltä käräjäoikeudessa korvausta asianajolaskusta, joka on syntynyt, kun asianajaja P.H. on avustanut vakuutuksenottajayhtiön hallituksen kokouksessa 14.12.2005 ja yhtiökokouksessa 3.1.2006.

 

Asianajaja P.H. on toiminut asiantuntijana asunto-osakeyhtiön senhetkisen hallituksen pyynnöstä.

 

Vakuutuksenottajayhtiö on kieltäytynyt maksamasta asianajolaskua vedoten siihen, että lasku tulee osoittaa asunto-osakeyhtiön vanhalle hallitukselle ja vanhalle isännöitsijälle. Asiamiehen laskuttamia toimenpiteitä ei ole sinällään kiistetty eikä laskun määrää ole riitautettu.

Vakuutusehtojen 322 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

 

Ehtojen kohdan ”Rajoitukset” mukaan vakuutusturva ei korvaa kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet.

 

Myöskään ei korvata kustannuksia oikeudenkäynnistä, jonka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aloittanut ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin ovat tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin.

 

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asunto-osakeyhtiö on vastuussa sen puolesta toimineen hallituksen tekemistä sitoumuksista, kun ei ole väitettykään, että hallitus olisi esimerkiksi valittu laittomasti. Pelkästään hallituksen vaihtuminen ei siten poista taloyhtiön vastuuta asianajolaskun maksamisesta.

 

Kuten todettua, asiamiehen laskua ei ole kiistetty suoritettujen toimenpiteiden tai laskun määrän osalta, vaan ainoastaan sillä perusteella, että laskua tulisi vaatia vanhalta hallitukselta.

 

Kysymys siitä, tuleeko asunto-osakeyhtiön lopulta vaatia korvausta asianajolaskusta vanhalta hallitukselta, on taloyhtiön sisäinen asia eikä riitä perusteeksi sille, ettei asunto-osakeyhtiö maksa asianajotoimiston laskua.

 

Koska vakuutettu on aiheettomasti kiistänyt maksuvelvollisuutensa ja siten aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin ja asianajokuluja, joita ei voida pitää välttämättöminä, ei oikeusturvaetuutta asiaan myönnetä.

 

 

Kirjeessään 22.12.2006 vakuutusyhtiölle vakuutuksenottaja Asunto Oy K‑katu 5 toteaa, että se on vastauksessaan käräjäoikeudelle pyytänyt kanteen hylkäämistä perusteettomana. Vakuutuksenottajan näkemys perustuu siihen, että hallituksen kokous ja yhtiökokous, joihin liittyvästä toimeksiannosta asianajotoimisto velkoo vakuutuksenottajaa, liittyy siihen, että riittävän suuri osuus yhtiön osakkaista on vaatinut yhtiökokouksen kutsumista koolle käsittelemään yhtiön hallituksen erottamista.

 

Kysymys on normaalista yhtiöoikeudellisesta asiasta, johon ei tarvita lainopillista neuvonantajaa. Kuitenkin ilmeisesti joku tai jotkut hallituksen jäsenet sekä isännöitsijä (jonka omakin pesti oli vaarassa loppua, kuten tapahtuikin 31.1.2006) halusivat kynsin hampain pitää kiinni paikoistaan, mistä syystä he itse ovat palkanneet lakimiehen.

 

Vakuutuksenottajan asiakirjoista puolestaan ei löydy minkäänlaista päätöstä siitä, että lakimies olisi päätetty palkata, joten ainoa vaihtoehto tälläkin perusteella on se, että lakimiehen on palkannut jokin muu taho kuin vakuutuksenottaja.

 

Lisäksi käräjäoikeudelle annetussa kirjallisessa vastauksessa todetaan vakuutuksenottajan kannanottona, että vakuutuksenottaja ei tällaisessa tilanteessa edes voi palkata yhtiön kustannuksella lakimiestä pitämään istuvan hallituksen puolta. Asianajotoimisto S & R Oy:n palveluksessa olleen asianajaja P.H:n on täytynyt olla tietoinen tästä seikasta silloin, kun hän on ottanut toimeksiannon vastaan.

 

Vakuutuksenottajayhtiön näkökulmasta ei siten ole mitään merkitystä kiistää sitä, etteikö asianajaja P.H. olisi tehnyt laskussa mainittuja toimenpiteitä, tai laskun määrää muutoinkaan, koska vakuutuksenottajayhtiö on katsonut, että kyseessä ei ole ollut vakuutuksenottajayhtiön toimeksianto ylipäätään.

 

Kun vastauksessa on viitattu aikaisempaan hallitukseen, on tällä tarkoitettu lähinnä niitä aikaisemmassa hallituksessa olleita henkilöitä, jotka ovat asianajaja P.H:n palkanneet. Kysymys ei siis ole lainkaan siitä, että aikaisemmalta hallitukselta hallituksena pitäisi velkoa saatavia, joista myös vakuutuksenottajayhtiö itse olisi vastuussa. Sama koskee aikaisempaa isännöitsijää.

 

Kaikkeen edellä olevaan viitaten pyydetään vakuutusyhtiötä vielä tarkistamaan tekemänsä kielteinen päätös.

 

Lausuntopyynnössään 25.10.2007 vakuutuksenottaja Asunto Oy K-katu 5 toteaa, että asianajotoimisto R & S (jäljempänä kantaja) on nostanut Asunto Oy K-katu 5 –nimistä asunto-osakeyhtiötä (jäljempänä vastaajayhtiö) vastaan jutun käräjäoikeudessa. Kantaja perustaa kanteensa siihen, että sen palveluksessa ollut asianajaja P.H. on ollut vastaajayhtiön avustajana sen hallituksen kokouksessa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

 

Hallituksen kokous ja ylimääräinen yhtiökokous on jouduttu pitämään siksi, että vastaajayhtiön osakkeenomistajien määrävähemmistö on pyytänyt ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista tarkoituksenaan erottaa yhtiön silloinen hallitus.

 

Vastaajayhtiö ei ole missään vaiheessa kiistänyt sitä, etteikö asianajaja P.H. olisi ollut mainituissa kokouksissa läsnä. Vastaajayhtiö on kuitenkin katsonut, että asianajaja P.H:n tehtävänä on ollut lähinnä pyrkiä varmistamaan sitä, että hallitusta ei eroteta vähemmistön vaatimalla tavalla. Asianajaja P.H. on toisin sanoen edustanut yhtiökokouksessa erotettavaksi vaaditun hallituksen jäseniä.

 

Kun ylimääräisessä yhtiökokouksessa toimitetun äänestyksen lopputuloksena entinen hallitus on äänten enemmistön turvin erotettu, on asianajaja P.H. siis kyseisessä kokouksessa edustanut kantaa, joka on ollut asunto-osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttävän yhtiökokouksen kannan vastainen.

 

Asunto-osakeyhtiölain 62 §:ssä säädetään oikeustoimen sitovuudesta yhtiötä kohtaan.

 

Vastaajayhtiö katsoo oikeudessa ensinnäkin, että yhtiön edustajat ovat ylittäneet toimivaltansa palkatessaan yhtiökokoukseen asianajajan, jonka tehtävänä on ollut puolustaa istuvaa hallitusta / istuvan hallituksen jäseniä yhtiökokouksen enemmistöä vastaan, ja toiseksi, että asianajaja P.H. on tehtävän vastaanottaessaan tiennyt, että toimivalta ylitettiin (asianajaja P.H. oli toiminut yhtiön oikeudellisena neuvonantajana vuodesta 2003 lukien ja oli siten hyvin tietoinen yhtiön tilanteesta). Näin ollen kantaja on väärällä asialla osoittaessaan vaateensa asunto-osakeyhtiölle.

 

Todettakoon, että vastaajayhtiön nykyinen hallitus ja isännöitsijä eivät ole tietoisia siitä, ketä tahoa asianajaja P.H. on yhtiökokouksessa edustanut, koska sihteerinä toiminut entinen isännöitsijä ei ole tehnyt pöytäkirjaan asianmukaista merkintää siitä, millä perusteella asianajaja P.H:n läsnäolo kokouksessa on ylipäätään ollut mahdollista.

 

Vakuutusyhtiö on 18.12.2006 tehnyt kielteisen päätöksen vastaajayhtiön isännöitsijän tekemään vahinkoilmoitukseen viitaten perusteluissaan pelkästään siihen, että koska asianajaja P.H:n laskussa mainittuja toimenpiteitä ei ole sinällään kiistetty eikä laskun määrää ole riitautettu, on kanteen vastustaminenkin perusteetonta.

 

Vakuutusyhtiö ei ole päätöksessä ottanut lainkaan kantaa siihen, että koko maksuvelvollisuuden olemassaolo on kiistetty, jolloin edellä mainittuihin seikkoihin sinänsä ei ole ollut tarpeen edes ottaa kantaa.

 

Vastaajayhtiön kanta on ollut se, että kantajan tulee velkoa saataviaan niiltä henkilöiltä, joiden etua asianajaja P.H. on kokouksessa ajanut, kun kiistatta on selvää, että asianajaja P.H ei ole kokouksessa ajanut vastaajayhtiön etua.

 

Lausuntopyynnön allekirjoittanut asianajaja I.S. on vastaajayhtiön pyynnöstä antanut vakuutusyhtiölle lisäselvitystä pyytäen yhtiötä tarkistamaan tekemäänsä päätöstä, mutta vakuutusyhtiö ei ole ollut halukas oikaisemaan päätöstään.

 

Asiassa on järjestetty 25.1.2007 suullinen valmisteluistunto, jossa kantaja on oikaissut (pienentänyt) vaatimuksiaan. Alkuperäinen vaatimus 1.399,95 euroa, uusi korjattu vaatimus 1.244,40 euroa.

 

Edelleen vastaajayhtiön nykyinen hallitus on 24.1.2007 tehnyt poliisille tutkintapyynnön, joka koskee muun muassa vastaajayhtiölle vasta loppusyksystä 2006 toimitettua hallituksen 14.12.2005 pidetyn kokouksen pöytäkirjaa. Entisen isännöitsijän vastaajayhtiölle luovuttamaan materiaaliin sisältyi vain käsin laadittu lyhyt muistio, joka ei vastaa loppusyksyllä 2006 yhtiölle toimitetun ”koneella kirjoitetun” pöytäkirjan sisältöä. Myös osanottajissa näyttäisi olevan eroja, eivätkä kaikki paikalla olleet ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa.

 

Tällä hetkellä asian käsittely käräjäoikeudessa odottaa esitutkintaviranomaisten toimenpiteitä.

Asunto Oy K-katu 5 pyytää, että Vakuutuslautakunta ottaisi tässä asiassa vastaajayhtiölle myönteisen kannan vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen muuttamiseksi.

 

Vastineessaan 30.11.2007 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Pääsääntöisesti asunto-osakeyhtiö vastaa yhtiön edustajan tekemistä oikeustoimista. Kokouspöytäkirjojen mukaan asianajaja P.H. on toiminut yhtiökokouksissa yhtiön palkkaamana asianajajana ja yhtiön hallituksen edustajana. Asiakirjojen oikeellisuudesta on tehty poliisille tutkintapyyntö.

 

Jos yhtiön edustaja tehdessään oikeustoimen yhtiön puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei oikeustoimi sido yhtiötä, jos se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin.

 

Koska asiassa on esitetty täysin ristiriitaisia kannanottoja ja asiakirjojen oikeellisuuskin on tutkinnassa, ei vakuutusyhtiö tässä vaiheessa voi ottaa kantaa oikeusjutun asianajokustannusten korvattavuuteen. Asian korvattavuus oikeusturvavakuutuksesta voidaan siten ratkaista vasta, kun asiassa on annettu oikeuden tuomio.

 

Mikäli tuomioistuin toteaa, että toimeksiannon tilaaja on ollut vakuutuksenottajayhtiön hallitus, on vakuutettu esittänyt väitteen, jonka on tiennyt tai olisi pitänyt tietää aiheettomaksi.

 

Mikäli taas tuomioistuin toteaa, että hallitus ei ole tilannut toimeksiantoa tai hallitus on siitä sopiessaan ylittänyt toimivaltansa, ja vastapuolen olisi pitänyt tämä tietää, ei asunto-osakeyhtiö ole aiheuttanut turhaa oikeudenkäyntiä ja kustannukset voidaan korvata vakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää Asunto Oy K-katu 5:n valituksen aiheettomana.

 

 

 

 

Kohta 322.3, Kiinteistönomistajan oikeusturva

Vakuutuksen tarkoitus

 

Vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa...

 

Rajoitukset

 

Vakuutusturva ei korvaa seuraavia kustannuksia:…

-         kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet

 

-         kustannuksia oikeudenkäynnistä, jonka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aloittanut ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin ovat tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin.

 

Vahinkotapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaoloaika

 

Vakuutusturvasta korvataan vakuutusturvan voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat.

 

Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään...

 

 

Esillä olevassa asiassa on kysymys asianajolaskua koskevasta riidasta, siitä, onko asianajaja toiminut vakuutuksenottajayhtiön vai vain sen hallituksen lukuun ja toimeksiannosta, sekä aiheetonta oikeudenkäyntiä koskevasta rajoituksesta.

 

Vakuutuksenottajan Asunto Oy K-katu 5:n ja asianajotoimisto R & S:n välille on syntynyt käräjäoikeudessa 26.9.2006 vireille pantu velkomusriita asianajotoimiston vakuutuksenottajayhtiöön kohdistamasta laskusta. Se on perustunut toimiston asianajajan P.H:n toimimiseen vakuutuksenottajayhtiön aiemman hallituksen juridisena neuvonantajana hallituksen kokouksessa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa vuosina 2005 ja 2006. Vakuutuksenottajayhtiön uusi hallitus on katsonut yhtiöön kohdistetun vaatimuksen perusteettomaksi. Uuden hallituksen mukaan asianajaja P.H. on toiminut entisen hallituksen ja isännöitsijän lukuun ja toimeksiannosta.

 

Käräjäoikeus on suullisessa valmisteluistunnossaan 25.1.2007 lykännyt jutun jatkokäsittelyn myöhempään ajankohtaan. Riitakysymyksiksi käräjäoikeus on istuntopöytäkirjassaan todennut

-         sen, kenen toimeksiannosta/intressissä asianajaja P.H. on toiminut,

-         hallituksen kelpoisuuden/toimivallan ylityksen ja asianajaja P.H:n tietoisuuden siitä sekä

-         kokousten 14.12.2005 (hallituksen kokous) ja 3.1.2006 (ylimääräinen yhtiökokous) kulun sekä vastaavatko pöytäkirjat kokousten todellista kulkua.

 

Vakuutuksenottaja Asunto Oy K-katu 5, jonka asiamiehenä on toiminut asianajaja I.S., on hakenut oikeusturvaetua riitaan kiinteistönomistajan oikeusturvavakuutuksen perusteella. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä muun muassa riita-asioissa. Vakuutuksen perusteella korvataan vakuutusturvan voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita-asiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu kustannukset, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aiheuttanut esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka kustannukset heidän tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttamastaan tarpeettomasta oikeudenkäynnistä.

 

Lautakunta katsoo esillä olevassa tapauksessa olevan riidatonta, että ehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksenottajayhtiön kiistettyä asianajotoimiston laskun perusteen. Vakuutuksenottajayhtiö on vastauksessaan käräjäoikeudelle esittänyt perusteluita kieltäytymiselleen maksaa asianajotoimiston lasku, koska asianajaja P.H. on toiminut vain entisen hallituksen jäsenten eikä vakuutuksenottajayhtiön toimeksiannosta, sekä kyseenalaistanut kokouspöytäkirjojen oikeellisuuden. Tämän vuoksi lautakunta katsoo vakuutuksenottajayhtiön esittäneen riittävän selvityksen syntyneestä riidasta, jota ei ole vakuutusehtojen kannalta pidettävä aiheettomana tai tarpeettomaan oikeudenkäyntiin johtaneena. Lautakunta toteaa, ettei asiassa mahdollisesti aikanaan annettava oikeuden päätös ole ratkaiseva oikeusturvaedun myöntämisen kannalta. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja Asunto Oy K-katu 5:lle tulee myöntää sen hakema oikeusturvaetu.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Meincke ja Nyyssölä. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA