Tapahtumatiedot

27.3.2013 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan 26.3.2013 huomattiin, että vakuutuksenottajan ilma­lämpöpumpun ja kiertovesipumpun käämit olivat palaneet. Korvausta on haet­tu kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö on lausunut 10.9.2013 päivätyssä päätöksessään, että, toisin kuin vakuutuksenottaja oli ilmoittanut, vakuutusyhtiön selvitysten mukaan ilmalämpöpumppua ei ollut asennettu vuonna 2010 vakuutettuun tilaan, joten korvausta ei voitu suorittaa. Kiertovesipumpusta vakuutusyhtiö on päättänyt suorittaa korvauksen, mutta on vähentänyt korvaussummasta ikävähennyksen, jonka perusteena oli tyyppikilven mukainen valmistusvuosi 2004.

Vakuutuksenottajan kerrottua, että kiertovesipumppu oli hankittu vuonna 2010 ja että ilmalämpöpumppu ei ollut kiinteästi asennettu vaan sitä oli siirretty kaiken aikaa vakuutuksen kohteena olevassa kiinteistössä, vakuutusyhtiö on päätöksessään 15.11.2013 vielä lausunut, ettei vakuutusyhtiölle ollut toimitettu ostokuittia kiertovesipumpusta. Sen vuoksi ikävähennys oli laskettu laitteen tarkistetun valmistusvuoden perusteella. Ilmalämpöpumpun osalta vakuutusyhtiö on lausunut, ettei ollut yleisen elämänkokemuksen mukaista, että kiinteästi asennettavaksi tarkoitettua pumppua oli väitetyin tavoin jatkuvasti siirrelty.

Valitus

Vakuutuksenottajan mukaan kierto­vesipumppu oli vuodelta 2010, joten vakuutusyhtiön tuli suorittaa korvaus tämän mukaisesti. Myös ilmalämpöpumpusta tuli saada korvaus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kertonut vastineessaan, että koska yhtiölle ei ollut toimitettu ostokuittia kiertovesipumpusta, yhtiö oli tehnyt ikävähennyksen pumpun tyyppikilvessä olleen valmistusvuoden 2004 mukaisesti. Valmistusvuosi oli varmistettu K Oy:stä.

Vakuutusyhtiö oli pyytänyt vakuutuksenottajalta kuitteja pumpuista, mutta niitä ei ollut toimitettu. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt 18.4.2013 selvityksen siitä, mistä pumput on hankittu ja kuka oli asentanut pumput. Yhtiö oli pyytänyt lisäksi selvityksen sähköasennuksesta. Vakuutusyhtiö sai pyytämänsä tiedot toimittajista ja asennuksesta 30.4.2013, mutta pyydettyjä kuitteja ei toimitettu.

Vakuutusyhtiö on kertonut lähettäneensä 16.5.2013 lisäselvityspyynnön yritysten välisestä kaupankäynnistä. Vakuutusyhtiö on pyytänyt kirjanpitoviitteelliset arvon­lisäverolliset laskut hankituista kiertovesi- ja ilmalämpöpumpuista.

Vakuutusyhtiö sai 27.5.2013 K Oy:n laskukopion, jonka mukaan K Oy oli toimittanut L Oy:lle K-vaihtopumpun. R Oy oli toisen laskukopion mukaan toimittanut L Oy:lle ASHA-09LEC-sisäyksikön ja AOHR-09LEC-ulkoyksikön. Malli oli yhtiön mukaan eri kuin vakuutusyhtiölle ilmoitettu malli. Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan tositteessa vakuutuksenottaja on korjannut ASH012-mallin ASH09-malliksi.

Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut 29.5.2013, ettei vahingon määrää pystytty selvittämään puuttuvien kuittien vuoksi, eikä yhtiö näin ollen voinut ratkaista korvausvastuutaan. Vakuutuksenottajan pyynnöstä vahinkoasian selvittelyä oli jatkettu. Vahinkotarkastaja kävi vahinkopaikalla 26.6.2013. Lisäksi tilassa olleen vuokralaisen kanssa käytiin puhelinkeskusteluja.

Selvitykset

Vakuutusyhtiön muistion mukaan yhtiöstä on soitettu vakuutuksenottajayrityksen tiloissa olevalle vuokralaiselle, jonka kanssa 15.7.2013 käydyn puhelinkeskustelun mukaan pumppua ei ollut asennettu vakuutuspaikkaan vuokralla oloaikana, joka jatkui noin 13.3.2013 asti.

Vakuutuksenottajan ja yhtiön välisen 16.7.2013 käydyn ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana vakuutuksenottaja kertoi vanhan ilmalämpöpumpun olleen koko ajan siinä tilassa, johon uusi asennettiin.

Toisessa samana päivänä käydyssä puhelinkeskustelussa vakuutuksenottaja kertoi, että pumppu oli siirretty muutamaa päivää ennen rikkoutumista omasta tilastaan, johon se oli asennettuna. Vakuutuksenottaja oli vakuutusyhtiön mukaan kertonut useamman kerran pumpun olleen ambulanssitilassa, sillä ambulanssia pestiin usein.

19.7.2013 vuokralaisen kanssa käydyn puhelinkeskustelun mukaan hallin patterit olivat eräänä päivänä kylmät. Vakuutuksenottaja oli soittanut 16.7.2013 vuokralaiselle ja tiedustellut, oliko vakuutusyhtiöstä soitettu. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottaja oli tämän jälkeen muuttanut kertomuksensa ilmalämpöpumpun asennusajankohdasta.

14.10.2013 päivätyn vakuutuksenottajan muutoksenhakukirjeen mukaan ilmalämpöpumppu on ollut vakuutuksen kohteena olevassa kiinteistössä ja vakuutuksenottajan käytössä kaiken aikaa. Ilmalämpöpumppua oli siirrelty aina kuivaustarpeen mukaan vakuutuskohteen sisällä. Kiertovesipumppu oli vakuutuksenottajan mukaan hankittu vuonna 2010.

R Oy:n 14.3.2013 päivätyn laskun mukaan L Oy:öön oli toimitettu ASHA-09LEC inverter -sisäyksikkö ja AOHR-09LEC inverter -ulkoyksikkö.

27.3.2013 päivätyn korjauskustannusarvion mukaan vahingoittunut ilmalämpöpumppu oli mallia Chunlan, ja sen valmistus oli lopetettu. General ASH 012 ‑mallia pidettiin vastaavana mallina.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutussopimuslaki 69 §

Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä

Korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 9.1 mukaan talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohteina ovat vakuutuskirjassa mainituissa rakennuksissa olevat sekä niiden käyttöä palvelevat hissit, kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, keskuslämmitys-, ja vedenjakelulaitteet.

Kohdan 9.2.1 (Koneen ja laitteen rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutunut esinevahinko.

Kohdan 12.2.6 (Vahingon määrä talotekniikan vahinkotapauksissa) mukaan kohdassa 9.1 määritellyn omaisuuden kohdan 9.2.1 mukaisissa rikkoutumisvahingoissa ja kohdan 9.2.2 mukaisissa sähköilmiövahingoissa vahingon määrä on esineen korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset vähennettynä ikävähennyksellä. Ikävähennys prosentteina saadaan kertomalla koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneiden vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneiden täysien kalenterivuosien määrä koneen tai laitteen vähennysprosentilla.

Kiinteiden lämmityslaitteiden osalta vähennys on 6 prosenttia.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet (69 § ja 72 §)) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutuksenantajalle on annettava mahdollisuus tarkastaa vahinko. Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutustapahtuman ja vakuutuksenantajan vastuun selvittämisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Ratkaisu

Asiassa on riitaa siitä, oliko ilmalämpöpumppu vakuutuspaikassa vahingoittumisen hetkellä ja näin ollen vakuutettuna yrityksen esinevakuutuksesta. Asiassa on myös riitaa kiertoilmapumpun ja ilmalämpöpumpun korvauksesta tehtyjen ikävähennysten määrästä ja siitä, onko korvauksen hakija esittänyt riittävän selvityksen vakuutustapahtumasta.

Vakuutusyhtiö ei ole pitänyt vakuutuksenottajan selvitystä ilmalämpöpumpun sijainnista luotettavana. Vuokralaiselta saadun tiedon mukaan pumppua ei ollut asennettu vakuutuspaikkaan vuokrallaoloaikana, joka jatkui noin 13.3.2013 asti. Vakuutuksenottaja on ensin ilmoittanut, että ilmalämpöpumppu oli asennettu vakuutuspaikkaan. Myöhemmin vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että pumppua siirreltiin käyttötarpeen mukaan vakuutuskohteessa. Vakuutusyhtiön selvitysten mukaan kyseessä on ollut kiinteästi asennettava ilmalämpöpumppu. Vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle 30.4.2013 antaman tiedon mukaan kyseessä on ollut pistotulppaliitännäinen pumppu, johon ei tarvita ulkopuolista sähköasentajaa.

Vakuutuksesta korvataan rakennuksissa olevat sekä niiden käyttöä palvelevat kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, keskuslämmitys-, ja vedenjakelulaitteet. Vakuutuslautakunta katsoo, että on yleisen elämänkokemuksen mukaan epätodennäköistä, että ilmalämpöpumppua olisi liikuteltu tarpeen vaatiessa vakuutuskohteessa. Vakuutuslautakunta ei näin ollen suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, jossa korvaus ilmalämpöpumpusta oli evätty.

Vahinkoilmoituksen mukaan kiertovesipumpun ostovuosi oli 2011. Myöhemmin pumpun hankintavuodeksi oli ilmoitettu 2010. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole kuitin tai muun selvityksen perusteella näyttänyt, että käyttöönottovuosi olisi muu kuin valmistusvuosi, joka on pumppuun kiinnitetyn laatan mukaan ollut 2004. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kiertovesipumpun korvauksesta tekemää ikävähennystä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Vainio. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA