Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajana olevan kiinteistön huoneistossa havaittiin vuonna 2010 kosteusvahinko rakenteissa. Korvausta on haettu kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 23.6.2011 päivätyllä korvauspäätöksellä.
19.10.2010 päivätyssä vahinkokartoitusraportin mukaan vesi oli vuotanut keittiöhanan ja astianpesukoneen tulppaamattoman tulojohdon kautta allaskaappiin ja sieltä välipohjaan. Tulppaamattoman tulovesiputken vuotamisesta aiheutuneessa vahingossa on ollut yhtiön mukaan kyse auki olevan hanan aiheuttamasta vahingosta, joka on rajattu korvauksen ulkopuolelle. Vahinko ei ole myöskään täyttänyt ennalta arvaamattomuuden vaatimusta, koska ei ole ennalta arvaamatonta, että tulppaamaton putki alkaa vuotaa, kun hana aukaistaan.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on kertonut 11.4.2014 päivätyssä valituksessaan, että vuokralaisen mukaan asunnossa ei ole ollut koko vuokra-aikana eikä vahingon sattumishetkelläkään astianpesukonetta ja täyttöputki oli tulpattu koko tämän ajan. Huoltoyhtiö oli asentanut poistoputken viemärin menoaukon tulppauksen vahinkotapahtuman jälkeen. Huoltoyhtiö ei ollut tulpannut pesukoneen syöttöputkea.
X Oy:n LVI-suunnittelija T on todennut 21.11.2012 päivätyssä lausunnossaan, että astianpesukoneen tulovesihaaran liitinputki oli ollut tulpattuna tarkastushetkellä toisin kuin kosteuskartoitusraportissa oli kerrottu. Edellä mainituin perustein ei ole mahdollista, että vuoto olisi johtunut tulppaamattoman tulovesiputken vuotamisesta.
Vakuutuksenottajan mukaan vahinko on todennäköisesti aiheutunut mutkikkaaseen viemäriverkostoon muodostuneesta tukkeesta, joka on estänyt pesualtaan veden pääsyn pääviemäriin ja menovesi on vuotanut yli joko lattiatasolla olevista liitosrakenteista taikka pesualtaan alapuolella olevasta poistetun astianpesukoneen poistoputken haarasta. Kyseiset vuotopaikat voivat aiheuttaa vuodon vain, jos viemäriputki on tukkeutunut osaksi tai kokonaan yllättävästä syystä ja vesimassa pääsee liikkumaan viemärissä väärään suuntaan. Alakaapissa ollut vuoto on voitu havaita vasta kun vesi on jo päässyt rakenteisiin. Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut 26.11.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt näyttöä kertomastaan vaihtoehtoisesti tapahtumainkulusta, vaan kyseessä on pelkkä olettama. Selvitystä ei ole esitetty siitä, mikä olisi aiheuttanut kyseisen tukoksen. Vahinko ei ole johtunut hanan rikkoutumisesta, vaan ainoastaan sen tulppaamattomuudesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kyseessä ollut korvattava putken tukkeutumisesta aiheutunut vahinko vai tulppaamattoman tulojohdon vuodosta aiheutunut rajoitusehdon mukainen vahinko.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutusehtojen kohdan 3.1.7 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.
Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta
-vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
-aineen säilytysastiasta.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan huoneistoon asennetusta käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on, että käyttölaite on liitetty johtoverkkoon yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja sulkuventtiilillä ja, että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten rikkoontuminen.
...
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei hana tai suihkulaite ole mekaanisesti rikkoutunut.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että kyseessä on ollut ehdon tarkoittama tilanne.
Rajoitusehdon perusteella vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei hana tai suihkulaite ole mekaanisesti rikkoutunut. Kyseessä ei esitetyn selvityksen perusteella ole ollut käyttölaitteen tai sen liitoksen rikkoutuminen, vaan vahinko on johtunut vahinkokartoitusraportin mukaan tulppaamattoman putken vuotamisesta. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei kyseessä ole ollut korvattava vakuutustapahtuma.
Vakuutuksenottajan mukaan vahinko on todennäköisesti aiheutunut kun mutkikkaaseen viemäriverkostoon on muodostunut tuke, joka on estänyt pesualtaan veden pääsyn pääviemäriin, jolloin menovesi on vuotanut yli joko lattiatasolla olevista liitosrakenteista taikka pesualtaan alapuolella olevasta poistetun astianpesukoneen poistoputken haarasta. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt näyttöä kertomastaan vaihtoehtoisesti tapahtumainkulusta, vaan kyseessä on pelkkä olettama. Selvitystä ei ole esitetty esimerkiksi siitä, mikä olisi aiheuttanut kyseisen tukoksen. Lisäksi selvitys vahingon syystä on annettu vasta vuonna 2012 kun vahinko oli todettu vuonna 2010 ja tuolloin tehdyssä vahinkoilmoituksessa vahingon kerrottiin aiheutuneen astianpesukoneen tulovesiputken vuodosta. Näin ollen lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Rantala