Tapahtumatiedot

A (s. 1955) tuli 15.11.2013 palvelumajoitusjaksolle yksityisen hoitopalveluyritys B Oy:n kuntoutuslaitokseen omaishoitajansa loman ajaksi. A oli vuonna 2010 sairastanut aivoinfarktin, minkä seurauksena hänelle oli jäänyt vasemmanpuoleinen halvausoireisto. Kuntoutuslaitokseen saavuttuaan A majoittui kolmannen kerroksen huoneeseen. Päivällisajan tultua A meni omatoimisesti huoneestaan hissillä alakertaan ja käveli ilman apuvälinettä ruokasaliin, jossa istuutui ruokapöytään odottamaan hoitajaa, joka avustaisi ruoan keräämisessä. Hoitaja keräsi ruoan linjastolta A:n ohjeiden mukaan, minkä jälkeen A ja hoitaja lähtivät takaisin kohti ruokapöytää. Hoitaja oletti A:n haluavan istuutua samalle tuolille kuin aiemmin. A menikin toiselle puolelle pöytää ja sanoi haluavansa istuutua siihen, jolloin hoitaja lähti tuomaan tarjotinta toiselle puolelle. Tällä välin A alkoi istuutua itse siirtämälleen tuolille, mutta lähtikin kaatumaan lattialle. Kaatumisen seurauksena A:lle aiheutui vasemman lonkan murtuma ja hänen päänsä osui lattiaan. Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi antamissaan korvauspäätöksissä, että B Oy:n vastuu palveluntarjoajana oli korostunutta, mutta edellytti kuitenkin tuottamusta. Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella yhtiö katsoi, ettei vahinko ollut johtunut B Oy:n tai sen työntekijän virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. A ei ollut etukäteen kertonut tarvitsevansa apua istuutumisessa, minkä lisäksi hän oli itse siirtänyt tuolin ja ryhtynyt istuutumaan ja kaatunut ennen kuin hoitaja oli ehtinyt toiselle puolelle pöytää. Kyseessä oli tapaturmaksi luokiteltava vahinkotapahtuma, josta ei syntynyt korvausvastuuta B Oy:lle. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii henkilövahinkonsa korvaamista B Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vasemmanpuoleisen halvausoireiston vuoksi A:n vasen käsi on toimimaton, eikä sitä voida käyttää apukätenä ja tukena istuutuessa. Tuoliin istuminen ja siitä nouseminen ei onnistu omin voimin ponnistaen. Tasapainon hallinta ei siksi onnistu normaalisti. A tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ja hänellä onkin henkilökohtainen avustaja käytössään. A on ollut B Oy:n kuntoutuslaitoksessa myös aiemmin, joten hänen tilanteensa on B Oy:n henkilökunnalle tuttu. Vasemman puolen halvausoireiston vuoksi A:n toimintakyky on ollut selkeästi heikentynyt ja B Oy:n vastuu hänestä on ollut korostunut. B Oy:n henkilökunta ei ole riittävästi perehtynyt A:n toimintakykyyn, kun A:n kanssa on kuntoutuslaitokseen saapumisen jälkeen keskusteltu vain pikaisesti lähestyvän ruokailuajan takia. Jo tässä on laiminlyönti. Mikäli A:n toimintakykyä olisi riittävästi selvitetty, vahinko olisi voitu välttää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, ettei A:ta ruokasalissa avustaneella perushoitajalla ole A:lta tai hänen omaishoitajaltaan saatujen tietojen perusteella syytä olettaa, että A tarvitsisi apua liikkumisessa. A on kertonut tarvitsevansa apua ruoan keräämisessä tarjottimelle, pukeutumisessa ja riisumisessa. Kaatumiseen johtanut tilanne on edennyt nopeasti, eikä hoitaja ole voinut tehdä mitään vahingon estämiseksi. B Oy on toiminut A:n avustamisessa asiallisesti ja asianmukaisesti ottaen huomioon A:n omat toiveet ja hänen toimintakykynsä. A:n vammat eivät johdu B Oy:n henkilökunnan virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. B Oy ei siten ole vahingosta korvausvastuussa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle B Oy:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. B Oy:n puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei B Oy:llä ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko B Oy korvausvastuussa A:n henkilövahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (556/2009) 3 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetaan 1) asiakkaalla sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785(1992) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta, 2) palvelusetelillä järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. (…)

Saman lain 6 §:n 2 momentin mukaan palvelusetelin saanut asiakas tekee palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. (…)

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
(…)

Asian arviointi

A:n henkilövahinkoon johtanut kaatuminen on tapahtunut A:n ollessa palvelumajoitusjaksolla B Oy:n kuntoutuslaitoksessa. Jakso on maksettu kunnan antamalla palvelusetelillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä annetun lain mukaan sopimussuhde tällaisessa tilanteessa on asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Asiaa arvioidaan siten vastuuta sopimussuhteessa koskevien periaatteiden mukaan. B Oy:n tulee vastuusta vapautuakseen osoittaa täyttäneensä sopimusvelvoitteensa asianmukaisesti.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan B Oy:n vakuutusyhtiölle antaman, 30.12.2013 päivätyn lisäselvityksen mukaan A on saapunut B Oy:n kuntoutuslaitokseen 15.11.2013 klo 15.30, minkä jälkeen hän on majoittunut kolmannen kerroksen huoneeseen ja hänen kanssaan on käyty tulohaastattelu. Haastattelun yhteydessä A on ilmaissut itseään asiallisesti, eikä esille ole tullut mitään sellaisia asioita, joiden vuoksi hän olisi tarvinnut erityistä huolenpitoa tai tarkkailua. A on kertonut tarvitsevansa ainoastaan ruokatarjottimen kantoavun ruokapöytään, koska hänen toinen kätensä on halvaantunut. A on kertonut haluavansa tehdä päivittäiset toimet itsenäisesti ja osaavansa pyytää apua, jos sitä tarvitsee. Hän on aikonut mennä itsenäisesti ruokasaliin päivälliselle ja odottaa siellä ruokatarjottimen kantajaa. A ei ole missään vaiheessa keskustelua ilmoittanut tarvitsevansa apua liikkumisessa tai siirtymisessä. A:n puoliso oli soittanut aikaisemmin aamuvuorossa olleelle sairaanhoitajalle A:n toimintakyvystä ja ohjeista jaksolle; puoliso oli jakanut kotona lääkkeet valmiiksi pussiin, josta hoitajat antavat lääkkeet A:lle, A liikkuu ilman apuvälineitä, autetaan pukeutumisessa ja A osaa sanoa, jos tarvitsee jotain. A tuli huoneestaan hissillä alakertaan ja käveli ilman apuvälinettä ruokasaliin, jossa istui ruokapöytään odottamaan hoitajaa. Kun ruoat oli kerätty, hoitaja kantoi tarjotinta edellä ja A seurasi perässä. Hoitaja oletti A:n haluavan istua samalle paikalle, kuin missä hän oli ruokasaliin saavuttuaan odottanut hoitajaa, ja vei tarjottimen tälle paikalle. A oli kuitenkin päättänyt, että haluaa istua toisella puolella pöytää, kävellyt tälle puolelle ja sanonut asiasta hoitajalle. Hoitaja lähti tuomaan tarjotinta A:lle toiselle puolelle pöytää, jolloin A alkoi istuutua itse siirtämälleen tuolille ja alkoi kaatua. Hoitaja oli tällöin noin kahden metrin päässä A:sta tarjotin kädessään, eikä hänellä ollut mahdollisuutta estää kaatumista. A ei ollut pyytänyt hoitajan apua istuutumisessa.

A:n omaishoitajan allekirjoittaman, 9.12.2013 päivätyn korvausvaatimuksen mukaan A on ollut aiemminkin hoidossa B Oy:n kuntoutuslaitoksessa, joten henkilökunta on ollut tietoinen A:n toimintakyvyn rajoittuneisuudesta ja siitä johtuvasta avun tarpeesta. Tultuaan ruokasaliin A kykeni istumaan ruokasalin pöytään pitäen samalla pöydän reunasta kiinni. Istuminen tuoliin ilman avustajaa on mahdollista vain silloin, kun tuoli on valmiiksi sellaisessa asennossa, johon A voi suoraan istua. Päätös pöydän toiselle puolelle istumisesta syntyi A:n palatessa keräilylinjalta häntä avustaneen hoitajan perässä. Hoitaja jatkoi kuitenkin matkaansa alkuperäiselle paikalle ja jäi tarjotin käsissään odottamaan A:n istuutumista pöydän vastakkaiselle puolelle. Tässä tilanteessa hoitaja löi laimin velvollisuutensa auttaa A tuoliin. Käsinojallinen tuoli pakeni A:n alta sillä seurauksella, että A kaatui lattialle loukaten vakavasti vasemman lonkan ja lyöden päänsä lattiaan. Hoitajalla olisi ollut tilanteessa riittävä aika harkintaan, koska tapahtumaan liittyi keskustelua hoitajan ja A:n välillä.

Kuntoutussuunnitelmaa varten laaditun, 30.12.2013 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan A on 58-vuotias ja sairastanut vuonna 2010 aivoinfarktin, jonka seurauksena hänelle on jäänyt vasemmanpuoleiset halvausoireet. A on kuntoutunut varsin omatoimiseksi siten, että on pystynyt liikkumaan kepin kanssa, lyhyitä matkoja ilman keppiäkin. Vasemman puolen raajoihin on jäänyt spastisuutta ja kipuja. Kaatumisen 15.11.2013 seurauksena A on saanut vasemman puolen lonkan murtuman.

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lta on hänen kuntoutuslaitokseen saavuttuaan selvitetty hänen toimintarajoitteitaan ja avuntarvettaan. Selvitysten perusteella sekä A että hänen puolisonsa kuntoutuslaitoksen edustajan kanssa käymässään puhelussa ovat ilmoittaneet, että A liikkuu itsenäisesti ja kertoo, mikäli tarvitsee apua. Ruokailuaikana A on saapunut ruokasaliin itsenäisesti ja ilman apuvälineitä ja myös istuutunut ilman apua ruokapöytään. A:ta ruokalassa avustanut hoitaja on A:n kanssa sovitusti avustanut ruoan keräämisessä tarjottimelle ja kantanut tarjottimen pöytään A:n seuratessa perässä. Pöytään kulkiessa A on päättänyt haluavansa istua toiselle puolelle pöytää, kuin missä hän oli istunut hoitajaa odottaessaan. Ennen kuin hoitaja on ehtinyt tuoda tarjotinta tälle puolelle, A on jo ryhtynyt istumaan tuoliin ja kaatunut. Asiassa ei ole väitetty eikä selvityksistä muutenkaan ilmene, että A olisi pyytänyt apua istuutumiseen. Edellä selostettu selvitys kokonaisuutena huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että B Oy on osoittanut hoitaneensa sopimusvelvoitteensa A:ta kohtaan huolellisesti. Näin ollen B Oy ei ole korvausvastuussa A:n henkilövahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Eskuri
Karimäki
Korpiola
Rusanen