Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajana olevan Kiinteistö Oy A:n vuonna 2005 rakennetun asuinrakennuksen asunnoissa 4 ja 5 todettiin 18.7.2014 käyttövesiputkiston vuoto. Vahinkoilmoituksen 21.7.2014 mukaan vuoto johtui rikki olleesta liittimestä. Vahinkokartoitusraportin 12.10.2014 mukaan 24.7.2014 tehdyssä tarkastuksessa todettiin vahingon syyksi se, että alkuperäinen, kannakoimaton lämmin käyttövesijohto oli irronnut kupariputken liitoksesta. Liittimen osat olivat ehjiä, joten muoviputki oli luistanut liittimestään irti mahdollisten paineiskujen seurauksena. Vuotokohta oli ollut huoneiston 5 makuuhuoneen hyllykaapin takana sijainneessa putkikoteloinnissa, josta vesi oli virrannut huoneiston 4 makuuhuoneeseen käyttövesijohdon suojaputkea pitkin. Korvausta vuotovahingosta haettiin Kiinteistö Oy A:n kiinteistövakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi antamissaan päätöksissä, että vakuutuksesta korvataan mm. nesteestä aiheutunut vahinko, kun neste on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta, vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta, kiinteästi asennetusta vesijohdosta. Vahinkoa, joka aiheutuu vähitellen tapahtuvasta liitosten vuotamisesta, ei korvata. Yhtiö katsoi, että koska putki tai liitos ei ollut rikkoutunut vaan kyse oli rakenteeseen kiinnittämättömän putken irtoamisesta liitoksestaan, vahinko ei kuulunut korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
Kiinteistö Oy A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Valituksen mukaan kyseessä on lämpimän käyttöveden liittimen rikkoutumisesta aiheutunut vahinko, joka tulee korvata kiinteistövakuutuksesta. Kyseessä ei ole vähitellen tapahtuneesta syystä aiheutunut vahinko, vaan äkillinen, ennalta arvaamaton vuotovahinko.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa, jonka mukaan vahinko ei ole johtunut ehtojen tarkoittamalla tavalla rikkoutumisesta.
Lisäksi yhtiö katsoo, että kyseessä on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu, asennusvirheestä aiheutunut vahinko. Kiinteistön rakennusajankohdan aikaisten asennusohjeiden (Rakennustietosäätiön ohjetiedosto LVI 12-10210, maaliskuu 1993) mukaan kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdassa on liitoksen välittömässä läheisyydessä molemmin puolin oltava kiintopiste. Kiinteistö Oy A:n tapauksessa kannakointi/kiintopiste on puuttunut, jonka seurauksena muovi- ja kupariputken välinen liitos on irronnut ja aiheuttanut vuotovahingon. Kyseessä on asennusvirheen suora seuraus. Vahinko jää tälläkin perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko Kiinteistö Oy A:ssa tapahtunut käyttövesiputken liitosvuoto korvata kiinteistövakuutuksesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 8.1.1 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta
- vesijohdosta
(…)
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuneet vahingot.
(…)
Ehtojen kohdan 8.2.11 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
- huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.
Asian arviointi
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin 12.10.2014 mukaan vahinko on johtunut siitä, että alkuperäinen, kannakoimaton lämmin käyttövesijohto on irronnut kupariputken liitoksesta. Liittimen osat on tarkastuksessa todettu ehjiksi, joten vahingon syynä on pidetty muoviputken luistamista liittimestään irti mahdollisten paineiskujen seurauksena. Vahinkoilmoituksessa ja Kiinteistö Oy A:n valituksessa on todettu vahingon syyksi liittimen rikkoutuminen.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty liittimen rikkoutumisesta muuta selvitystä kuin Kiinteistö Oy A:n oma ilmoitus. Vahinkokartoitusraportissa esitetyn perusteella lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vahinko olisi aiheutunut liittimen rikkoutumisesta. Lautakunta pitää uskottavana kartoitusraportissa vahingon syyksi esitettyä muoviputken luistamista liittimestään paineiskujen takia.
Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, ettei vakuutusehdoissa ole tarkemmin määritelty, mitä vesijohdon rikkoutumisella tarkoitetaan. Ehdoissa ei esimerkiksi yksilöidä, että liitosvuodon korvattavuuden edellytys olisi liitoksen mekaaninen rikkoutuminen. Lautakunta katsoo, että myös liitoksen pettämistä paineiskun seurauksena voidaan pitää vakuutusehtojen tarkoittamana rikkoutumisena. Asiassa on siten arvioitava, soveltuuko vakuutusyhtiön viittaama, rakennus- ja asennusvirheitä tarkoittava vakuutuksen rajoitusehto tapaukseen.
Vakuutusyhtiö on viitannut kantansa tueksi Rakennustietosäätiön ja LVI-Keskusliiton maaliskuulta 1993 olevaan, putkistojen kannakointia koskevaan ohjetiedostoon LVI 12-10210. Ohjekortissa esitellään lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkistojen kannakointitavat, kannakkeiden kiinnitys rakenteisiin ja kannatusvälit. Ohjekortin lämmitys- ja käyttövesiputkia koskevan kohdan 2 alakohdan 2.1 (Kannakointivälit) mukaan pystynousut on kannakoitava niin, että oma paino ja nesteen, eristyksen yms. aiheuttamat voimat kohdistuvat kannatuspisteeseen eivätkä vaakaputken liitoskohtaan. (…) Kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitekohdassa on liitoksen välittömässä läheisyydessä molemmin puolin oltava kiintopiste.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vuotanut liitos on ollut lämpimän käyttövesijohdon liitos, jossa muoviputki on liittynyt kupariputkeen. Putki on ollut kannakoimaton. Lautakunta viittaa edellä selostettuun kannakointia koskevaan ohjekorttiin ja katsoo, että ohje ilmentää rakentamisajankohdan hyvää rakentamistapaa. Lautakunnan näkemyksen mukaan käyttövesiputki olisi ohjeen mukaan tullut kannakoida mm. paremman paineiskujen keston vuoksi siten, että liitoksen molemmin puolin olisi ollut kiintopisteet/kannakoinnit. Vahinko on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan johtunut asennusvirheestä eli siitä, että em. kannakointia ei ole tehty. Vahingon kuuluessa vakuutuksen rajoitusehdon piiriin se ei tule korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta.
Lopputulos
Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
sihteeri Laine
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa