Vakuutusyhtiö totesi päätöksessä, että kattojen suojaus oli toteutettu kestopeitteillä, jotka peittivät katon kauttaaltaan ja limitykset olivat noin 1 metrin. Piiput oli suojattu erillisillä peitteillä. Suojaukset olivat aiemmin kestäneet jo useamman sateen. Vakuutusyhtiö katsoi käytettävissään olevan selvityksen perusteella, että tapauksessa oli kysymys vahingosta, josta vakuutettu ei vahingonkorvauslain mukaisesti ollut korvausvastuussa. Tapahtuman yhteydessä ei ollut toimittu huolimattomasti, vaan poikkeuksellisen kova tuuli ja sade olivat aiheuttaneet vahingon. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan suojaus oli toteutettu asianmukaisesti ja tilanteessa oli toimittu huolellisesti. Tämän vuoksi vahinkoja ei korvattu vastuuvakuutuksesta.

 

Asunto-osakeyhtiö on ollut tyytymätön päätökseen ja se on pyytänyt uudelleenkäsittelyä. Asunto-osakeyhtiö on todennut, että suojaukset ovat pettäneet yhteensä ainakin viisi kertaa, mikä asunto-osakeyhtiön mukaan on kertonut, että suojaukset eivät ole olleet täysin asianmukaiset. Pahinta tapausta lukuun ottamatta on kyse ollut tavanomaisesta sateesta eikä ole ollut tavanomaisesta poikkeavia tuulia. Sateen 12.–13.7. aikana vakituiset asukkaat olivat pois, mutta tuolloinkaan ei sanomalehtitietojen mukaan ollut mitään poikkeuksellista myrskyä.

 

Vakuutusyhtiö pyysi asiasta vakuutuksenottajalta lisäselvitystä ja antoi uuden päätöksen. Vakuutusyhtiö on uudessa päätöksessään katsonut, että suojaus on ollut olosuhteiden mukainen ja ammattitasolla olosuhteissa riittävä sekä asunto-osakeyhtiön valvonnan alla hyväksytty. Vakuutusyhtiön mukaan asunto-osake­yhtiön edustaja on hyväksynyt suojausmenetelmät riittävinä ja valvonut työtä. Suojaukset on hyväksytty vakuutuksenottajan tekemän työnaikaisen suojauksen mallin mukaisesti. Urakka on ollut sen tyyppinen, että työn ohessa on ollut olemassa vuodon todennäköinen riski. Tämän riskin asunto-osakeyhtiö on ottanut tietoisesti vesikattourakkaan ryhtyessään. Ammattilaisen eli vakuutuksenottajan toimesta riskin toteutumismahdollisuus on minimoitu asunto-osakeyhtiön edustajan hyväksymällä parhaaksi katsotulla tavalla. Asunto-osakeyhtiön edustaja on tehnyt päätöksiä nopeuttaakseen työtä ja vakuutusyhtiön tietojen mukaan myös hyväksynyt suojausmenetelmät. Vakuutuksenottaja toimi asunto-osake­yhtiön ohjeistuksen mukaisesti. Vahinkoon ei liittynyt vakuutuksenottajan huolimattomuutta, välinpitämättömyyttä, ammattitaidottomuutta tai tuottamuksellisuutta, vaan vakuutuksenottaja toteutti sovittuja menetelmiä tilaajan jatkuvan valvonnan alla. Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan vahinko on näin ollut tilaajan normaalissa vastuussa ja tilaajan tietoisesti ottama riski. Tämän vuoksi vakuutuksenottaja ei ollut vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa eikä vahinkoa voitu korvata vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Urakoitsijan tehtävänä on ollut katon uusiminen. Erityisesti kattourakkaan sisältyy aina sateen aiheuttamien vahinkojen riski. Siksi kattourakoinnissa on työn laatu huomioon ottaen korostettu huolellisuusvaatimus ja urakoitsijan on huolehdittava riittävistä suojauksista sateen varalta. Mikäli kattotyön aikana tapahtuu katon vuotoja eikä kyseessä ole poikkeuksellinen luonnonolosuhde, on vahinko aiheutunut urakoitsijan huolimattomuuden seurauksena. Katon suojaaminen on kuitenkin mahdollista myös kovien sateiden ja tuulien ajaksi. Tällaisissa olosuhteissa myös valvontavelvollisuus on korostunut. Näin ollen vahinko on johtunut vakuutuksenottajan huolimattomuudesta.

 

Vakuutusehtojen kohdan 4.2.3 mukaisesti rajoitetaan vakuutuksessa korvausvelvollisuutta, mikäli suojaustoimia laiminlyödään käsiteltävänä tai huolehdittavana olevan omaisuuden osalta. Ehtokohta soveltuu hallussa olevaan omaisuuteen. Nyt kyseessä on ollut työn kohde, joka ei ole ollut vakuutuksenottajan hallussa. Kiinteä omaisuus rakennuksineen ei sitä voikaan olla. Näin ollen nyt kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu tapaukseen. Tämä vastuunrajoitusehto on myös epäselvä. Siitä ei ilmene, että se koskisi kaikkia työsuorituksia ja niissä vakuutuksenottajan suojausvelvoitteita. Päinvastoin kohdassa viitataan hallussa olevaan ja säilytettävänä olevaan omaisuuteen, ei työkohteeseen. Lisäksi rajoitus kohdistuu ehtokohdan mukaisesti itse työkohteeseen ja sen suojaamiseen, tässä kattoon itseensä. Ei sen rikkoontumisen tai puuttumisen seurausvahinkoon.

 

Ehtokohta ”kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri” on erityisen epäselvä. Se ei itse asiassa ilmaise mitään. Tiivistettynä lukee kohdassa ”ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka oli vakuutuksenottajan suojausvelvoitteen alaisena kun huomioidaan työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri”. Tästä kohdasta ei ilmene mihin rajoitus kohdistuu. Koska epäselvää ehtoa on tarkasteltava laatijansa vahingoksi, rajoitusta ei voida soveltaa tässä kattourakan aikaiseen muun kuin kattorakenteen suojaamiseen.

 

Vakuutukseen on sovellettu vastuuvakuutuksen erityisehtoa 218, jonka mukaan kattotyön yhteydessä sateesta aiheutuneesta vahingosta on omavastuu 25 %. Nyt kyseessä on ollut kattotyö ja sateesta on aiheutunut vahinkoa. Kyseessä on siis erityisehto ja sitä tulee tulkita edellä muiden ehtojen valossa.

 

Asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen uusittavan vesikatteen ikä on ollut 51 vuotta. Vakuutusyhtiön käyttämän asiantuntijan lausunnon mukaan kohteessa työn alkaessa ollut vanha aluskate oli ollut märkä ja siinä oli havaittavissa runsaasti kosteusjälkiä. Aluskate oli ollut erittäin huonossa kunnossa. Vuoto­jäljistä saattoi päätellä, että vesi ei ollut valunut aluskatetta pitkin vaan se oli imeytynyt sen läpi. Myös kattovasoissa oli kosteusjälkiä.

 

Siltä osin kun vahinkoa oli aiheutunut kattorakenteille ja muulle välittömästi kattotyön johdosta suojauksenalaiselle omaisuudelle, kyse oli vakuutusehtojen kohdan 4.2.3 mukaisesti suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olleesta omaisuudesta. Tällainen omaisuus on ollut vakuutuksenottajan huolehdittavana eikä se voi tulla korvattavaksi yrityksen vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Muiden vahinkojen osalta vakuutusyhtiön käyttämä asiantuntija on todennut, että vettä oli päässyt rakenteisiin jo ennen rakennustyötä. Rakennustyön tilaaja oli hyväksynyt suojauksen seinän ylitykseksi noin 10 cm ja tätä käytettiin työtapaohjeena kyseisellä työmaalla. Rakennuksen päädyssä suoja oli ollut noin 15 cm yli seinäpellityksen ja 1 metrin limityksin ja vakuutusyhtiö piti tätä riittävänä. Vakuutusyhtiön asiantuntija yhtyi asunto-osakeyhtiön edustajan näkemykseen siitä, että vesi oli voinut pakkautua peltiä vasten ja tästä se oli voinut valua saumoista yläpohjaan ja ikkunapuitteisiin, mikäli peite ei ollut riittävän kireällä. Vakuutusyhtiön asiantuntija katsoi, että peitteet olivat suhteellisen kireällä. Vakuutusyhtiön käyttämä asiantuntija katsoo, että suojaus oli toteutettu erittäin ammattimaisesti ja työtä oli tehty vaiheittain siten, että yllättävän työnaikaisen sateen kanssa ei tullut suojausongelmaa vaan että suojaus voitiin asentaa takaisin nopeasti. Vakuutusyhtiö katsoo, että urakoitsija oli käyttänyt riittävää ammattitaitoa työn suorittamiseksi laadukkaasti.

 

Nyt kyseessä olevaa vakuutusehtoa käytetään vakuutusalalla yleisesti ja se on hyvin tavanomainen. Vakuutusehto ei edellytä eikä vakuutusyhtiö ole väittänytkään, että rakennus olisi ollut vakuutuksenottajan hallussa.

 

Vakuutusyhtiön käyttämän asiantuntijan lausunnon mukaan katon suojaukset oli toteutettu ammattitaitoisesti ja laadukkaasti. Vakuutusyhtiö katsoo, että työ oli tehty yleisesti hyväksyttyjä työmenetelmiä ja asianmukaista huolellisuutta noudattaen. Lisäksi urakoitsija oli toiminut täsmälleen työn tilaajan antamien suojaus- ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä tämän jatkuvan valvonnan alaisena. Vahinko oli aiheutunut vakuutuksenottajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä. Mikään ei viittaa siihen, että suojauspeitteitä asennettaessa olisi toimittu huolimattomasti. Koska näyttöä vakuutetun tuottamuksesta ei ollut, korvausta ei voitu maksaa vastuuvakuutuksen perusteella.

 

 

Vakuutusehdot

 

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vakuutusehtojen kohdan 4.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun

-         valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

-         säilytettävänä

-         suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

-         muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

 

Vakuutusehtojen 218 Kattotyö mukaan kattotyön yhteydessä sateesta aiheutuneesta vahingosta on omavastuu 25 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään vakuutuskirjassa mainitun vastuuvakuutuksen omavastuun kolminkertainen määrä.

 

Ratkaisusuositus

 

Asunto-osakeyhtiössä on tehty kattoremonttia kesällä 2009. Katon korjauksen aikana on sadevesi päässyt talon rakenteisiin ainakin viisi kertaa, kun katon suojana olleet kestopeitteet ovat päästäneet vettä talon rakenteisiin. Katon suojauksista on Vakuutuslautakunnalla ollut valokuvia. Taloyhtiön isännöitsijänä on toiminut yksi talon asukas. Kattoremontin on suorittanut kattoremonttiasiantuntija, jolta voi odottaa erityistä huolellisuutta kattoremontin teossa. Kattoremonttia tehtäessä on huomioitava mm. säätila eli että sateet ja tuulet ovat Suomen olosuhteissa tavanomaisia ja että niihin tulee huolella varautua. Katon suojauksen tulee olla sellainen, etteivät normaalit sateet ja tuulet eivätkä tuulenpuuskat pääse katon ja talon rakenteisiin. Näyttövelvollisuus siitä, että katon suojaus on ollut riittävä, on kattourakoitsijalla, jonka ammattiosaajana tulee tietää, mikä on riittävä suojauksen taso. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ole osoitettu, että korjausajankohtana olisi ollut erityisen kovia myrskytuulia tai erittäin voimakkaita sateita. Suojauksena on käytetty kestopeitteitä eli pressuja. Parempi suojaus olisi ollut mahdollinen. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut, että remontoitava katto olisi suojattu riittävästi kattoremontin aikana. Talon rakenteiden vesivahingot ovat täten seurausta vakuutuksenottajan huolimattomuudesta katon suojauksessa.

 

Rajoitusehtokohdan 4.2.3 mukaisena huolehdittavana ja suojaus- sekä vahingonkorvausvelvoitteen alaisena omaisuutena on pidettävä nyt kyseessä olevassa tapauksessa talon kattorakenteita ja yläpohjaa. Sen sijaan muut talon kastuneet rakenteet eivät ole olleet kattoremontin aikana vakuutuksenottajan eli kattokorjausyrityksen huolehdittavana ehtojen tarkoittamalla tavalla. Tältä osin korvausta tulee maksaa kattokorjausyrityksen vastuuvakuutuksesta. Siltä osin kuin kosteusvahingot ovat seurausta aiemman katon vuodoista, ne eivät ole korvattavia vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta. Korvauksesta tulee vähentää kattotyön erityisomavastuu.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Löppönen, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsenet Partanen, Paloranta ja Kainulainen. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA