Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A (s. 1927) otti 5.7.2006 allekirjoittamallaan hakemuksella sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen. Hän maksoi 5.7.2006 vakuutukseen 10 000 euron maksun, joka sidottiin yhdistelmärahastoon Y. A maksoi vakuutukseen 30 000 euron lisämaksun 21.12.2006 ja 17 000 euron lisämaksun 16.1.2007. Vakuutussäästö oli 31.12.2007 määrältään 46 776,28 euroa ja se oli kokonaisuudessaan sidottu yhdistelmärahastoon Y. Tämän jälkeen vakuutuksen arvoa määrittäviä rahastoja vaihdettiin. Vakuutussäästö oli 31.12.2008 määrältään 40,577,45 euroa ja se oli sidottu korkorahastoon X (24 336,54 euroa) ja korkorahastoon Z (16 240,91 euroa). A osti vakuutuksen takaisin 14.7.2009 takaisinostoarvon ollessa 41 953,27 euroa.

A esitti myöhemmin, että hänelle tulisi hyvittää vakuutuksen arvonalennus. Yh­tiön vastauksen mukaan myyntitilanteessa oli kerrottu sijoitusriskistä eikä hyvitystä makseta.

Asiakkaan valitus

A pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A:n mukaan säästöhenkivakuutukseen sijoitettu varallisuus oli saatu asunnon myynnistä. Hän kysyi pankista neuvoa ja toimihenkilö suositteli säästöhenkivakuutusta. Toimihenkilö kertoi sen olevan turvallinen sijoitus. Myöhemmin pankki otti yhteyttä, kun sijoituksen arvo aleni. Rahastoja vaihdettiin, mutta arvon alentuminen jatkui. A:n omat asiakirjat ovat vakuutuksen ottamisen jälkeen tuhoutuneet tulipalossa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen ja viittaa vastineessaan vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:ään. A on vakuutusta otettaessa allekirjoituksellaan vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön ja sen liitteisiin sekä hyväksyvänsä ne. Sopimuksen liitteitä ovat arviolaskelma vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista, tuoteseloste, vakuutusehdot, rahastoesite ja hinnasto.

Vastineen mukaan tuoteselosteessa ja vakuutusehdoissa kerrotaan selkeästi, että vakuutussäästö on sidottu kokonaan asiakkaan valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehitykseen ja että vakuutuksenottaja kantaa itse riskin vakuutukseen liitettyjen rahasto-osuuksien arvonmuutoksista. Vakuutusyhtiö ei vastaa rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä. Kirjallisen aineiston lisäksi sijoitusvakuutuksen keskeiset asiat on käyty A:n kanssa läpi myös suullisesti. A:n saamassa materiaalissa tai hänen kanssaan käydyissä keskusteluissa ei ole missään vaiheessa sanottu tai annettu ymmärtää yhdistelmärahasto Y:n olevan turvallinen sijoituskohde niin, että vakuutukseen sijoitettua pääomaa ei voisi menettää. Myyjältä saadun selvityksen perusteella asiakkaan oikeustoimikelpoisuutta tai kykyä hoitaa omia asioitaan taikka ymmärtää sijoituskohteeseen liittyviä riskejä ei ole myyntitilanteessa ollut syytä epäillä.

Vakuutusyhtiö kertoo, että asiamieheltä saadun tiedon mukaan A otti vuoden 2009 aikana useamman kerran yhteyttä asiamieheen vakuutuksen arvon laskemisen johdosta. A:n kanssa on keskusteltu sijoituskohteiden arvonvaihteluiden vaikutuksista ja niiden tasaantumismahdollisuudesta. Asiakastapaamisissa kerrattiin myös vakuutuksen ominaisuuksia, kuten mahdollisuus nostaa kuluitta pääomaa sopimuksen oltua voimassa kolme vuotta. Heinäkuussa 2009 asiakas on ilmaissut tahtonsa lopettaa koko vakuutuksen. Sijoitusasiantuntija on tapaamisessa kertonut A:lle näkemyksenään, ettei sijoitusvakuutusta kannattaisi lopettaa, koska pitkällä sijoitusajalla arvonvaihtelut tasaantuvat. A päätti kuitenkin lopettaa sijoitusvakuutuksen.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että A on saanut vuosittain tammikuussa vakuutustiliotteen, josta käy ilmi mm. vakuutussäästön määrä ja rahastojen arvon muutoksen vaikutus vakuutussäästöön. Hän on 16.1.2009 lähetetyllä vakuutustiliotteella viimeistään saanut tiedon siitä, että vakuutussäästön arvo on kehittynyt tappiollisesti. Takaisinoston A on tehnyt 13.7.2009. A on ollut pankkiin yhteydessä valittaakseen vakuutuksen arvon laskemisesta vasta elokuussa 2013. Tämä osoittaa, että A:lle on myyntitilanteessa kerrottu siitä, että vakuutuksen säästönkehitys on sidottu valitun rahaston arvonkehitykseen ja että pääomaa voi myös menettää.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:n kirjelmien ja vakuutusyhtiön vastineen ohella seuraavat kirjalliset selvitykset: vakuutushakemus 5.7.2006 (sis. arviolaskelman), tuoteseloste, vakuutusehdot 1.1.2005 alkaen, yksinkertaistettu rahastoesite yhdistelmärahasto Y:stä, vakuutustiliote 15.1.2007, vakuutustiliote 16.1.2008, vakuutustiliote 16.1.2009, takaisinostoa koskeva ilmoitus 14.7.2009, asiamiehen vastaukset A:n reklamaatioihin 3.9.2013 ja 7.7.2014 ja henkivakuutusyhtiön vastaus 9.9.2014,

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö vastuussa A:n säästöhenkivakuutuksen pääoman alenemisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevaa vakuutussopimusta tehtäessä laissa 543/94) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutussäästö on sidottu kokonaan asiakkaiden valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehitykseen. Asiakkaalla on riski vakuutukseen liitettyjen rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä.

Asian arviointi

Sijoitussidonnainen vakuutus ja vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus

Tarkasteltava säästöhenkivakuutus oli sijoitussidonnainen vakuutus. Vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutussäästön arvo määritetään vakuutukseen valittujen rahasto-osuuksien arvon perusteella. Rahasto-osuuksien arvot voivat laskea, mikä johtaa vakuutussäästön määrän alenemiseen. Vakuutuksenottaja kantaa vakuutusehtojen mukaan riskin rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä eli vakuutuksenottajalla on sijoitusriski.

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonanto-velvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Sopimuksen tekemisen aikaan vuonna 2006 voimassa olleen lain mukaan vakuutuksenantajan on tullut antaa vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset. Vakuutussopimuslaissa tai sen valmisteluasiakirjoissa ei ole puheena olevan vakuutussopimuksen tekemisen aikaan erikseen mainittu sijoitussidonnaista vakuutusta, sillä kyseinen vakuutusmuoto on tullut markkinoille aivan vakuutussopimuslain valmistelun loppuvaiheessa.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenantajan tulee nimenomaisesti ja selkeästi kiinnittää vakuutuksenottajan huomiota siihen sijoitussidonnaisille vakuutussopimuksille luonteenomaiseen mahdollisuuteen, että tuoton asemesta säästettäviä varoja voi myös menettää vakuutukseen valittaviin sijoituskohteisiin kuuluvan sijoitusriskin vuoksi. Mikäli vakuutuksenantaja on näin menetellyt, se ei ole vastuussa siitä vakuutuksenottajalle sijoittajana normaalisti kuuluvasta riskistä, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäväksi tarjotut sijoituskohteet eivät jälkeenpäin tarkasteltuna olekaan antaneet arvioitua tuottoa tai että rahastosijoitukseen liittyvä riski osakekurssien alenemisesta on toteutunut.

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Hallituksen esityksen mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämis-tapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olo-suhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus A:n tapauksessa

Lautakunta on arvioinut asiaa käytettävissään olevien kirjallisten tietojen perusteella.

A on 5.7.2006 allekirjoittamallaan vakuutushakemuksella vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön sekä sen liitteisiin. Vakuutushakemukseen on merkitty liitteiksi arviolaskelma vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista, tuoteseloste vakuutusehdot (versio 1.1.2006), rahastoesitteet ja hinnasto. Tämän perusteella lautakunta katsoo hänen saaneen vakuutussopimuksesta sitä tehtäessä hakemuksen lisäksi ainakin mainituista asiakirjoista ilmenevät tiedot.

Vakuutuksen tuoteselosteen (sivu neljä) mukaan ”[tässä vakuutustuotteessa] vakuutussäästöjesi arvo seuraa valitsemiesi sijoitusrahastojen arvonkehitystä. Sijoituskohteiksi voit valita [nimetyn rahastoyhtiön] sijoitusrahastoja, joita hoitavat ammattitaitoiset ja kokeneet salkunhoitajat. Vakuutussäästöjen rahastosidonnaisuuden vuoksi kannat itse riskin säästöjesi kehittymisestä ja myös sijoitetun pääoman säilymisestä. Omilla rahastovalinnoillasi voit kuitenkin olennaisesti vaikuttaa sijoituksesi tuotto-odotukseen ja sijoitukseesi sisältyvään riskiin.”

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että tuoteselosteen sivulla neljä on kuvaaja, jossa käsitellään tuotto-odotuksen ja riskien suhdetta säästöaikaan eri rahastotyyppien osalta. Samaa aihetta käsitellään myös sivulla viisi olevassa tekstiosuudessa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalle asiakirjatietojen mukaan annetusta vakuutuksen tuoteselosteesta on käynyt selvästi ilmi, että varojen sijoittaminen sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen merkitsee sitä, että vakuutuksenottaja tulee tältä osin itse kantamaan vakuutukseen valittuihin sijoitusrahastoihin liittyvät sijoitusriskit eikä vakuutusyhtiö takaa vakuutussopimukseen sijoitettujen varojen säilymistä.

Vakuutusyhtiö ei ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan sijoitusriskin selvittämisen osalta. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A:lle olisi annettu vakuutuksen sijoitusriskiin liittyen virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. A:n vakuutussopimus on ollut voimassa vakioehtojen mukaisesti eli siten, että riski vakuutussäästön arvon alenemisesta on ollut vakuutuksenottaja A:lla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt asiassa sille vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan kuulunutta tiedonantovelvollisuutta, vaan A:lle on annettu asianmukainen tieto vakuutukseen liittyvästä sijoitusriskistä. Asiassa ei ole tullut ilmi perustetta, jonka nojalla vakuutusyhtiö olisi velvollinen suostumaan A:n vaatimukseen menetetyn pääoman hyvittämisestä. Lautakunta ei suosita hyvitystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rissanen

Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:

Ahlroth

Kummoinen

Niklander

Sibakov