Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön huoneiston A 5 keittiön nurkassa havaittiin 4.10.2006 seinässä kosteutta putkihormin osuudella. Seinä aukaistiin 6.10.2006, jolloin huomattiin muuratussa hormissa kulkevan valurautaisen pystyviemärin olevan halki noin kahden metrin matkalta. Putki uusittiin kahden muhvin väliltä. Seinää avattaessa keittiön paikallaan rakennetut ylä- ja alakiintokaapistot jouduttiin irrottamaan palasina pois.

 

Isännöitsijän mukaan vesi oli kostuttanut hormin ja siihen kiinteästi asennetun keittiön yläkaapiston. Hormia aukaistaessa ja purettaessa kaapistot jouduttiin purkamaan, eikä rakenteiden koneellinen kuivatus ollut tarpeen, koska kastuneet rakenteet rajoittuivat purettuun hormiin. Vaurio oli huomattu nopeasti ja annettu yläkerran asukkaille viemärin käyttökielto, minkä vuoksi kosteus ei ollut ehtinyt levitä purettuja rakenteita laajemmalle. Haljennut putkiosuus uusittiin, hormilinja ennallistettiin levyrakenteisena ja purkutöissä rikkoutuneet kaapistot uusittiin.

 

Taloyhtiö vaati korvausta rikko- ja vuotovahingosta.

 

 

Yhtiö katsoo, että pystyviemäriputken halkeaminen on kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi tuleva LVIS-putken rikkoutumisvahinko. Selvitystä ei ole siitä, että rakenteita olisi tarvinnut kuivata, joten kyseessä ei ole vuotovahinko.

 

Rikkovahinkoihin sovellettavien ikävähennysten jälkeen korvattavaa osuutta ei jää, koska putkiston ikä oli vahinkohetkellä 52 v. (talo on rakennettu v. 1954). Ikävähennys tehdään kaikista korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, rakenteiden avaaminen, putken korjaus ja tilojen ennalleen saattaminen.

 

Taloyhtiö vaati uutta käsittelyä mm. sillä perusteella, että talossa sattuneessa aiemmassa samanlaisessa vahingossa oli sovellettu vuotovahinkojen ikävähen­nysehtoja. Vuotovahinkojen ikävähennysehdot ovat lievempiä kuin rikkovahinkoihin sovellettavat ikävähennysehdot, joten tuossa aiemmassa vahingossa saatiin korvausta.

 

Vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä annetussa lausunnossa on todettu mm., että selvityksen mukaan hormissa sijainnut viemäriputki oli haljennut, hormin kohdalla keittiön seinässä näkyi vesijälkiä ja vettä oli valunut tiskipöydälle. Vahinko huomattiin nopeasti. Jotta viemäriputki päästiin korjaamaan, hormi jouduttiin purkamaan, minkä vuoksi keittiön kiintokaapit piti irrottaa. Kaapit vaurioituivat tässä yhteydessä.

 

Ehtojen mukaan vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Yhtiö katsoo, että selvityksen mukaan viemäriputken halkeamisesta ei ole aiheutunut vuotovahinkoa rakenteille tai kaapistolle; putkesta virrannut neste ei ole niitä vaurioittanut. Esim. keittiökaapistojen irrottamisen syynä ei ole ollut se, että ne olisivat kärsineet kosteusvaurioita, vaan ne irrotettiin putkirikon korjaamista varten.

 

Taloyhtiön mainitsemassa aiemmassa vahingossa oli todettu rakenteissa vuotovahinkoa, joka oli pitänyt kuivata ja jonka korjaamiseksi oli täytynyt tehdä rakennustöitä. Sen vuoksi osaan tuon aiemman vahingon aiheuttamista kustannuksista oli sovellettu vuotovahinkojen ikävähennysehtoja ja osaan rikkovahinkojen ehtoja.

 

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että nyt kyseessä olevaan vahinkoon on tullut soveltaa pelkästään LVIS-tekniikan rikkoutumisvahinkoa koskevia ikävähennysehtoja, jolloin korvattavaa osuutta ei jää.

 

 

Taloyhtiö katsoo, että putkiliikkeiden laskuista ei ikävähennyksen jälkeen jää korvattavaa osuutta. Sen sijaan rakennustyö- ym. laskuista (yht. 5.488,45 eur) vakuutusyhtiön pitäisi korvata vuotovahinkoihin sovellettavien ikävähennysehtojen ja omavastuuvähennysehtojen perusteella 1.795,46 eur.

 

 

Vakuutusyhtiö toistaa aiemmin esittämäänsä ja toteaa, että vahinkotarkastaja on vakuutuksenottajan lähettämien valokuvien perusteella voinut todeta pystyviemärin olevan halki, jolloin kyse on korvattavasta LVIS-vahingosta. Koska valurautainen viemäriputki on ollut kiviseinässä, varsinaista (vuoto)vahinkoa ei seinään ole syntynyt. Putken halkeamisesta ei ole aiheutunut vuotovahinkoa rakenteille tai kaapistolle. Rakenteita ei ole jouduttu kuivaamaan tms. toisin kuin samassa taloyhtiössä aiemmin sattuneessa viemäriputkivahingossa; tuota vahinkoa käsiteltiin rakenteiden kuivattamisen osalta vuotovahinkona.

 

Kaikki nyt tehdyt korjaustyöt liittyvät viemäriputken korjaamiseen. Putken ympärillä oleva hormi on pitänyt avata ja kaapistot poistaa, jotta korjaustyöt on voitu tehdä. Seinä, jossa vuotojälkiä on ollut, on jouduttu purkamaan siksi, että kyseiseen seinään on päästy vaihtamaan putkea koko matkalta. Keittiökalusteissa ei ole ollut muuta vahinkoa kuin se, ettei niitä ole saatu takaisin purkamisen jälkeen. Tässä tapauksessa ei ole ollut kyse vuotovahingosta.

 

Näiden syiden vuoksi korvauspäätöksessä on sovellettu rikkoutumisvahinkoa koskevaa ikävähennystä eikä vuotovahingon ikävähennyksiä. Yhtiö ei muuta päätöstään.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapah­tumasta aiheutuneen omaisuusvahingon, jonka syynä on mm. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen seuraavasti:

 

- vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen johdosta aiheutuneen vuotovahingon välittömänä seurauksena muulle kiinteistöturvalla vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Vuotovahingolla tar­koitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

 

Ikävähennyksiä ym. koskevassa omaisuuserityisehdossa 327 on todettu seuraavaa:

 

 

LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuu­tetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.

 

Vähennys tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mu­kaan lukien myös vian etsintä, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen sekä maan­kaivu- ja täyttötyöt.

 

Vähennystä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahingoissa. Ukonilman aiheuttaman sähköpurkauksen johdosta syntyneissä vahingoissa tehdään kuitenkin vähennys, ellei vahinko ole seurausta suorasta salamaniskusta.

 

 

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa laitteen tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seu­raavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin kor­keintaan 60 prosenttia.

 

Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön huoneistossa A 5 on todettu kosteutta seinässä 4.10.2006. Seinän avaamisen jälkeen 6.10.2006 todettiin, että kosteus johtuu hormissa kulkevan pystyviemäriputken halkeamisesta. Vakuutus­yhtiö on hyväksynyt putken halkeamisen kiinteistövakuutuksen perusteella korvattavaksi LVIS-tekniikan rikkoutumisvahingoksi. Tapauksessa on riitaa siitä, tuleeko osa huoneistossa todetusta vahingosta korvata vuotovahinkoja koskevien ikävähennysehtojen mukaan, vai onko vakuutusyhtiö oikeutettu soveltamaan kaikkiin vahingon aiheuttamiin kustannuksiin rikkovahinkoja koskevia ikävähennysehtoja.

 

Taloyhtiö katsoo, että muut kuin putkiliikkeen laskut on korvattava vuotovahinkoja koskevien ikävähennysehtojen mukaisesti. Riidatonta on, että rikkovahinkoja koskevien ikävähennysehtojen soveltaminen johtaa viemäriputkiston ikä huomioon ottaen siihen, ettei vakuutuksesta korvattavaa osuutta jää. Vuotovahinkojen osalta ikävähennys taas on ehtojen mukaan enimmillään 60 %. Taloyhtiö on esittänyt vuotovahinkojen ikävähennysehtoihin perustuvaksi vaatimuksekseen 1.795,46 eur.

 

Vuotovahingolla tarkoitetaan vakuutusehtojen mukaan sitä, että esim. viemäriputkesta virtaava neste kastelee rakennuksen rakenteita ja aiheuttaa näin kuivaus- ja korjaustarvetta. Vakuutuksenottajan riitauttamattoman selvityksen mukaan vahinkohuoneiston keittiön seinässä näkyi valumajälkiä, ja hormista valunut vuotovesi lammikoitui tiskipöydälle. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että viemärivuotovesi oli kastellut vahinkohuoneiston keittiössä hormin kiviseinärakennetta hormin sisältä päin siten, että kosteus on tullut seinärakenteesta läpi ja on ollut paljain silmin havaittavissa vahinkohuoneiston keittiön puolella. Kastunut seinä olisi lautakunnan käsityksen mukaan todennäköisesti pitänyt jollain tapaa kuivata tai korjata, jos viemäriputken korjaaminen olisi toteutettu muutoin kuin purkamalla hormin seinää ja samalla keittiön kaapistot.

 

Esitetyn selvityksen pohjalta tapauksessa on lautakunnan tulkinnan mukaan sattunut paitsi putken rikkoutuminen hormissa myös putkirikosta johtuva vuotovahinko rakenteille. Kun kastunut hormin seinä on purettu, tapauksessa syntynyt vuotovahinko rakenteille on tullut korjatuksi samassa yhteydessä kun rikkoutunut viemäriputki on korjattu. Lautakunnan tulkinnan mukaan siis keittiön kaapistojen ja hormiseinän purku- ja rakennustoimilla on korjattu sekä rikkoutumisvahinkoa että vuotovahinko.

 

Vakuutuslautakunta katsoo, että tapaukseen sovellettavat vakuutuksen vakioehdot jättävät epäselväksi, sovelletaanko kaikkiin rikkoutumisvahingon korjaamiseksi tehtyihin toimenpiteisiin rikkoutumisvahinkojen ikävähennysehtoja silloinkin, kun tapauksessa on sattunut myös vuotovahinko, joka tulee korjatuksi samoilla toimenpiteillä joilla rikkovahinkoa korjataan. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan yksipuolisesti laadittuja vakiosopimusehtoja tulee epäselvyystilanteessa tulkita laatijansa vahingoksi. Lautakunta tulkitsee tapaukseen sovellettavia kiinteistövakuutusehtoja ehdot laatineen vakuutusyhtiön vahingoksi siten, että tähän vahinkoon tulee taloyhtiön vaatimuksen mukaisesti soveltaa osin rikkoutumis- ja osin vuotovahinkojen ikävähennysehtoja.

 

Taloyhtiön laskelman mukaista korvausvaatimusta 1.795,46 eur ei ole riitautettu määrältään. Edellä esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa taloyhtiölle vaaditun suuruisen korvauksen viivästyskorkoineen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Ilveskoski. Sihteerinä toimi Raulos.