Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja 1.8.2013 oli havainnut venepaikalle tullessaan, että hänen veneensä oli uppoamassa laituripaikallaan. Vakuutuksenottaja oli jättänyt veneensä laituriin 28.7.2013 täyteen tankattuna ja kiinnitettynä keulasta laituriin ja perästä kelluviin sivuponttooneihin. Vakuutuksenottajan mukaan tankkaus ja moottorin vaihto ovat voineet yhteisvaikutuksessa johtaa siihen, että veneen perä on saattanut olla normaalia syvemmällä, mutta tämä ei vakuutuksenottajan mukaan ollut kuitenkaan poikkeuksellinen tilanne veneelle. Vakuutuksenottajan mukaan pilssipumpusta löydettiin kankaanpala, joka oli tukkinut pumpun ja johtanut sulakkeen palamiseen ja pumpun rikkoutumiseen. Korvausta veneelle aiheutuneista vahingoista on haettu venevakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on katsonut 12.9.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahinko ei ole vahinkoilmoituksen mukaan aiheutunut ennalta arvaamattomasta, ulkoisen tekijän vaikutuksesta, joten kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtumasta.
Vakuutusyhtiö on katsonut 23.10.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että veneen uppoaminen on aiheutunut luultavasti veneen kantokyvyn äärirajoilla olevan moottorin painosta ja siitä, että vene oli tankattu täyteen. Tämä oli johtanut siihen, että vene upposi. Jos avotilaan pääsee vettä, joka kerääntyy veneen takatilaan seuraa tästä se, että vene uppoaa syvemmälle veteen. Tuolloin vettä pääsee sisään aukoista, jotka ovat normaalisti vedenpinnan yläpuolella. Kun tyhjennyspumppu oli tuolloin jo valmiiksi käyttökelvoton, täyttyi vene vedestä ja lopulta upposi.
Valitus
Vakuutuksenottaja on kertonut vastineessaan, että mahdollinen tilapäinen veden pääsy veneeseen korjaantuu pilssipumpun toimesta, jonka laukaisee kellukkeella varustettu katkaisija. Tällä kertaa vesi ei kuitenkaan tyhjentynyt, koska pilssipumppu pysähtyi tukkeuduttuaan harsomaisesta rätistä. Vakuutuksenottaja ei osaa selittää miten kankaanpala on päässyt pumppuun. Pilssitila on täysin suljettu ja siellä eivät ole käyneet muut kuin venettä huoltaneet korjausammattilaiset. Vakuutuksenottajan katsoo täyttäneensä velvoitteensa veneen omistajana ulkoistamalla kunnossapidon, noston ja mereen laskun sekä vuosihuollon ammattilaisille ja varmistamalla, että kiinnitysköydet ja vene ovat kunnossa joka kerta ennen veneilemään lähtöä. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukainen lista ei ole tyhjentävä, koska ehdossa on vain lueteltu mahdollisia ulkoisia tekijöitä. Vakuutuksenottaja katsoo, että pilssipumpun tukkinut rätti on ehtojen mukainen ulkoinen tekijä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön kertoo20.3.2014 päivätyssä vastineessaan, että kyseisen venemallin käsikirjassa on mainittu, että sadeveden tyhjentävässä ajotilassa on yhdestä kahteen tyhjennysaukkoa. Nämä on tarkoitettu suljettavaksi jos venettä kuormitettaessa havaitaan, että aukoista valuu vettä veneen avotilaan päin. Muissa tilanteissa tyhjennysaukot tulee pitää avoimena ja puhdistaa säännöllisesti sinne kertyneet roskat tukkeutumisen välttämiseksi. Buster M:n avotila on sadevesityhjenevä ainoastaan kuormittamattomana, joten valuma-aukko on suljettava aina veneeseen astuttaessa. Sekä sähköisen että käsikäyttöisen pilssipumpun imupää tulee tarkastaa ja mahdollisesti puhdistaa roskista säännöllisesti. Pumppuun pääsee käsiksi Bustereissa Magnum ja XL moottorikaivossa olevan huoltoluukun kautta.
Veneen omistajan tulisi säännöllisesti tarkistaa, ettei pilssissä ole vettä ja että pilssipumppu toimii. Jos omistaja ei huolehdi siitä, että pilssi on tyhjä esimerkiksi veneessä olevalla mekaanisesti toimivalla pilssipumpulla, veneen pilssiin hitaasti kertyvä vesi aiheuttaa sen, että vene vaipuu yhä syvemmälle veteen. Kun vesiastia on täyttynyt niin paljon, että veneen vesilinja on samassa tasossa avotilan lattialla olevien tyhjennysrenkaiden kanssa, alkaa merivesi valua veneeseen avotilan tyhjennykseen tarkoitettujen aukkojen kautta. Tässä vaiheessa vene täyttyy vedellä suhteellisen nopeasti, minkä seurauksena se uppoaa.
Kangaspalan ajautuminen sähköiseen pilssipumppuun ei aiheuta veneen uppoamista. Vene uppoaa pilssipumpun vaurioitumisesta vain, mikäli se on ollut toimimatta pidemmän ajan esimerkiksi koko kesän, eikä käyttäjä ole muulla tavoin huolehtinut pilssiin kertyvän veden poistosta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että vesiraidat osoittavat, että vene on "uinut" vesilastissa normaalia syvemmällä jo pidemmän aikaa. Tämä tukee väitettä siitä, että pilssipumppu ei ole ollut toimintakuntoinen pitkään aikaan. Vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta kuten pohjakosketuksesta tai veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei ole aiheutunut vakuutusehdoissa määritellystä ulkoapäin äkillisesti vaikuttaneesta tapahtumasta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
6 Skador som ersätts
6.1 Kaskoförsäkringen
Kaskoförsäkringen ersätter enligt i punkt 10 nämnda ersättningsbestämmelser skada på försäkringsobjektet till följd av en oförutsedd utifrån plötsligt verkande händelse såsom
6.1.1 grundstötning eller bottenkänning
6.1.2 kollision med fast eller flytande föremål
6.1.3 storm eller oväder
- om båten under färden råkat ut för storm eller tromb, med storm avses här en medevindstyrka på minst 21 m/s,
- om båten varit förtöjd vid brygga eller boj eller varit uppdragen och den genomsnittliga vindstryrkan varit minst 15 m/s.
...
Ratkaisu
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja oli havainnut 1.8.2013 venepaikalle tullessaan, että hänen veneensä oli uppoamassa laituripaikallaan. Vakuutuksenottajan mukaan pilssipumpusta löydettiin kankaanpala, joka oli hänen mukaansa tukkinut pumpun ja johtanut sulakkeen palamiseen ja pumpun rikkoutumiseen. Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko kyseessä vakuutusehtojen mukainen ulkoisen tekijän äkillisesti aiheuttama rikkoutuminen.
Vakuutuslautakunta katsoo, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että kyseessä on ollut vakuutusehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että vahinko on johtunut rajoitusehdon mukaisesta seikasta.
Vakuutuslautakunta katsoo vahinkotarkastuksessa otettujen kuvien perusteella, että vakuutuksenottaja on esittänyt riittävän näytön ulkoisesta tekijästä eli kankaanpalasta, joka on esitetyn selvityksen perusteella todennäköisesti tukkinut pilssipumpun ja rikkonut sulakkeen. Rikki mennyt pilssipumppu ei voi tyhjentää veneeseen pääsevää vettä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, että pumppu olisi rikkoontunut muusta syystä kuin rätin aiheuttamasta tukkeutumisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vene on voinut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla vaipua syvemmälle veteen tankkauksen ja maksimipainoisen moottorin asentamisen myötä. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että uppoaminen, joka aiheutti veneen vahingot, on aiheutunut pilssipumpun rikkouduttua äkillisesti ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen veneen vahingoista.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA