Lausunnonpyytäjän Skoda Octavia 1.9TDI –henkilöauto (kov. 2007) vaurioitui lunastuskuntoon 8.12.2008. Asiassa syntyi riitaa ajoneuvon käyvän arvon suuruudesta.

 

Vahinkotarkastaja tiedusteli hinta-arvioita autoliikkeistä. Liikkeiden edustajien mukaan autosta voitaisiin pyytää 19.500–19.900 euroa, ja toteutunut kauppasumma olisi 18.000–19.000 euroa.

 

Keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta pyydettiin lausuntoa auton käyvästä hinnasta vahinkopäivänä. Tavarantarkastaja piti tarkastustilaisuuden 17.12.2008. Tavarantarkastuskertomuksessaan hän toteaa, että kyseessä on uudehko, 15 kk ikäinen auto, jolla on ajettu melko paljon (81 tkm). Autossa on hyvät varusteet ja se on siisti.

 

Autoliikkeessä uusi vastaava vm. 2008 auto maksoi 23.890 euroa ja vm. 2009 asiakkaan ilmoituksen mukaan 26.600 euroa. Hinnan laskuna tavarantarkastaja pitää 1,2 % kuukaudessa, jolloin 15 kk ikäisen auton hinta keskiverrolla 5 tkm/kk ajomäärällä olisi 18 % uuden vastaavan auton hintaa alempi. Tällä autolla on ajettu 11 tkm enemmän, minkä hintavaikutuksena tavarantarkastaja pitää 10 snt/km, yhteensä 1.100 euroa. Näin laskien tavarantarkastaja katsoi lausunnonpyytäjän auton käyväksi hinnaksi 18.589 euroa.

 

 

Vakuutusyhdistys piti auton käypänä arvona 19.000 euroa.

 

 

Lausunnonpyytäjä pitää autonsa käypänä arvona 21.500 euroa. Hän oli ostanut autonsa syyskuussa 2007 hintaan 31.108 euroa ja jälkiasennuksena laitatettiin teräspohjapanssari, 500 euroa. Autolla oli ajettu yli 80 tkm ennen vahinkoa.

 

Lausunnonpyytäjä toteaa, että autojen hinnat joulukuun 2008 alussa olivat 21.000–23.000 euroa internetistä otettuna, ja autot olivat ilman lisävarusteita (irrotettava vetokoukku ja teräspohjapanssari). Autojen hinnat ovat lausunnonpyytäjän kotiseudulla 1.000 euroa kalliimpia kuin Turussa, jonka hintatasoa vahinkotarkastaja oli katsonut.

 

 

Vakuutusehtojen mukaan käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta tai sen osasta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos se olisi myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Vakuutusyhdistys katsoo, ettei lausunnonpyytäjä ole esittänyt lausuntopyynnössään mitään sellaista uutta, jonka perusteella korvauspäätöstä tulisi muuttaa.

 

 

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 6.2.4 mukaan suoranaisen esinevahingon korvauksen ylin määrä on vakuutuksen kohteen tai sen osan käypä arvo ellei siitä ole erikseen toisin sovittu.

 

Käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta tai sen osasta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos se olisi myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Ajoneuvon käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon ajoneuvon ja sen merkin päivän markkinahinnat, ajoneuvon yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika ja –paikka, vuosimalli, käyttötapa, ajetut kilometrit, ajoneuvon huoltohistoria sekä muut hintaan vaikuttavat tekijät. Tämä määritelmä koskee myös lisälaitteita. Lisälaitteiden käyvän arvon määrittämiseksi vakuutuksenottajan tulee esittää tosite lisälaitteen merkistä, mallista, hankintahinnasta ja –ajasta.

 

Tapauksessa on riitaa lausunnonpyytäjän Skoda Octavia –henkilöauton käyvästä arvosta. Käyvällä arvolla vakuutusehtojen mukaan ei tarkoiteta auton alkuperäistä ostohintaa, autoliikkeiden hintapyyntöjä, vaihtoarvoja taikka ulosmyyntihintoja vaan sitä käteishintaa, jonka lausunnonpyytäjä olisi autostaan voinut saada, jos auto olisi myyty ennen vahinkoa.

 

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan lausunnonpyytäjän mainitsemat internet-ilmoitteluhinnat 21.000–23.000 euroa ovat ajoneuvojen hintapyyntöjä, eikä niitä edellä todetun mukaan voi pitää suorana osoituksena lausunnonpyytäjän ajoneuvon vakuutusehtojen mukaisesta käyvästä arvosta.

 

Tapauksessa on hankittu keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausunto auton käyvästä hinnasta vahinkopäivänä. Tavarantarkastajan eritellyn laskelman mukaan auton käypä hinta on tuolloin ollut 18.589 euroa. Vakuutusyhdistys on määrittänyt auton käyväksi arvoksi 19.000 euroa.

 

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt hyväksytyn tavarantarkastajan lausuntoa lähtökohtaisesti vahvana näyttönä ajoneuvon käyvän arvon suuruudesta, koska hyväksytty tavarantarkastaja on riidan osapuolista riippumaton, puolueeton asiantuntija. Tässä tapauksessa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että tavarantarkastajan lausunto perustuisi vääriin lähtötietoihin tai olisi muulla vastaavalla tavalla virheellinen. Lisäksi vakuutusyhdistys on korvauspäätöksessään 18.12.2008 katsonut auton käyvän arvon vielä yli 400 euroa tavarantarkastajan arvioimaa summaa suuremmaksi.

 

Vakuutuslautakunta ei käytettävissään olevan selvityksen perusteella ole voinut todeta, että lausunnonpyytäjän henkilöauton käypä arvo olisi enemmän kuin 19.000 euroa. Sen vuoksi lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA