Vakuutuksenottajan vahinkoilmoituksen mukaan 21.12.2003 oli kovalla tuulella ja lumisateella lunta päässyt omakotitalon yläpohjaan, minkä seurauksena eristeet ja sisäpuoliset pintarakenteet olivat kastuneet. Harjapelti oli nähtävästi tuulen voimasta noussut ylöspäin, jolloin lunta oli päässyt urapohjaeristeiden päälle.

Vakuutuksenottaja haki korvausta vahingosta maatilavakuutuksestaan. Vahinkokartoitusraportin mukaan vettä oli päässyt tippumaan makuuhuoneen katosta talon vuonna 1992 valmistuneessa laajennusosassa. Tarkastaja oli käynyt vesikatolla, jossa ei ollut havaittavissa rikkoumaa yms. Katolla oli tarkastushetkellä lunta noin viisi senttiä. Raportin mukaan lumi oli päässyt todennäköisimmin harjapellin ja kattopellin välistä tuulen voimalla yläpohjaeristeiden päälle. Toimenpide-ehdotuksessa mainittiin muun muassa vesikatolla harjapellin ja kattopellin välisen sauman parannus/tiivistäminen.

 

 

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että maatilavakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattunut suoranainen omaisuusvahinko. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut pakkasesta, jäätymisestä tai sateesta. Päätöksen mukaan tuulta ja lumisadetta ei voi pitää ennalta arvaamattomina, vaan katon rakenteiden on oltava sellaiset, että kovalla tuulellakaan lumi ei pääse rakenteisiin. Koska vahinko ei ollut aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rakenteiden rikkoutumisesta, vaan lumi oli päässyt rakenteisiin harjapellin ja kattopellin välisestä raosta, vakuutusyhtiö ei suorittanut korvausta.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että hän on vakuuttanut kiinteistön myös myrskyvahinkojen varalta, ja kyseessä oli poikkeuksellisen kova myrsky (nopeudeksi todettu 27 m/s). Myrsky toi lumen rakennuksen välipohjaan ja aiheutti rakenteiden vesivahingon. Rakennusurakoitsijan mukaan rakennevirhettä ei ole todettu. Nähtävästi kova tuuli on nostanut tai irrottanut osittain harjapeltiä, jolloin lumi on päässyt välipohjaan.

  

 

Vahinkokartoituksessa vesikatossa ei ole havaittu rikkoutumista. Lumi on todennäköisimmin päässyt rakenteisiin tuulen voimasta. Muutoin vakuutusyhtiö toistaa päätöksessään esittämänsä seikat.

 

 

Lautakunnan ilmatieteen laitokselta puhelimitse saadun tiedon mukaan 21.12.2003 tapahtumapaikalla mitattiin keskituulennopeudeksi 9–10 m/s (10 minuutin keskiarvonopeus). Tuuli oli voimakkaimmillaan 22.12. aamupäivällä, jolloin korkeimmaksi keskituulennopeudeksi mitattiin 13,5 m/s.

 

 

Maatilavakuutuksen ehtojen 1.1 –kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneet suoranaiset omaisuusvahingot. Vakuutusehtojen 6.4 –kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata kuitenkaan muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut rakennusvirheestä tai pakkasesta, jäätymisestä tai sateesta.

Lautakunnan käytettävissä olleiden selvitysten mukaan vesivahingon syynä on ollut se, että tuulen voimasta lunta on päässyt harjapellin ja kattopellin profiilien välistä vesikaton alle. Paikan päällä tehdystä vahingon kartoituksesta laaditun raportin mukaan vesikatossa ei ollut havaittavissa rikkoutumaa tai muita merkkejä myrskyn aiheuttamista vahingoista. Lautakunnan käytettävissä olleesta selvityksestä ei muutoinkaan ilmene tukea oletukselle, jonka mukaan vahingon syynä olisi ollut myrsky tai jokin muu poikkeuksellinen luonnonilmiö.

 

Lautakunnan mielestä lumen pääsyä tuulen voimasta harjapellin ja kattopelin välistä rakenteisiin tavanomaisten säävaihteluiden piiriin kuuluvissa olosuhteissa ei voida pitää ennalta arvaamattomana, ellei syyksi tähän voida osoittaa jotakin poikkeuksellista tapahtumaa tai olosuhdetta. Koska tällaista poikkeuksellista seikkaa ei ole todettavissa, lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Laukkanen. Sihteerinä toimi Mikkola.