Tapahtumatiedot

Asiakas on osakeyhtiö, joka käy kauppaa mm. öljyllä. Asiakas osti öljyä euroilla ja myi sen Yhdysvaltain dollareilla. Asiakkaan ostaman öljyn hinta perustui mm. öljyn laivausta edeltäneen kuukauden dollarin keskikurssiin. Suojautuakseen kurssimuutoksia vastaan asiakas sopi pankin kanssa valuuttasuojauksesta. Yhtiö teki pankin kanssa johdannaissopimuksen 2.7.2014. Pankki ja asiakas sopivat neuvottelujen jälkeen puhelimitse 23.7.2014 joustavasta valuuttasuojauksesta, jonka mukaan asiakas ostaa pankilta euroja dollareilla tietyn ajanjakson aikana sovittuun kiinteään kurssiin. Suojaus tehtiin 3,7 miljoonalle dollarille ja sen eräpäivä oli 29.8.2014. Asiakas teki 3,7 miljoonan dollarin kaupat suojaussopimuksen mukaisesti 12.8.2014.

Joustava valuuttasuojaus on valuuttatermiinisopimus, jossa sovitaan tulevien valuuttakauppojen kurssi, vaihdettavan valuutan määrä sekä ajanjakso, jonka aikana valuuttakaupat on tehtävä. Sopimus eroaa tavanomaisesta valuuttatermiinistä kahdella tavalla. Ensinnäkin myynti tai osto voi tapahtua minä tahansa asiakkaan valitsemana päivänä sovitun määräajan kuluessa, kuitenkin viimeistään sopimuksessa mainittuna eräpäivänä. Toiseksi myynti tai osto voidaan jakaa osiin, jotka toteutetaan eri päivinä. Tavanomaisessa valuuttatermiinissä valuuttakauppa tapahtuu eräpäivänä. Joustava valuuttasuojaus mahdollistaa siis valuutan myynnin tai oston myös ennen eräpäivää osittain tai kokonaan.

Asiakas ja pankki tekivät 21.10.2014 puhelimitse uuden, 5,9 miljoonan dollarin valuuttasuojauksen, jonka eräpäivä oli 12.12.2014. Asiakas oli samana päivänä yhteydessä pankkiin peruuttaakseen toimeksiannon, mutta se oli jo ehditty toteuttaa eikä pankki peruuttanut sopimusta.

Sopimus suljettiin 11.12.2014 vastakaupalla, mistä asiakasta veloitettiin kurssieron takia 187.196,51 euroa. Asiakas oli siirtänyt öljyn myyntiajankohdan myöhemmäksi eikä sillä ollut siten valuuttasuojauksen sulkeutuessa riittävästi dollareita. Asiakas joutui siten tekemään vastakaupan, josta aiheutui asiakkaalle kurssieron vuoksi tappiota.

Yhtiö solmi pankin kanssa 2.1.2015 kolmannen vastaavan valuuttasuojaussopimuksen, jolla sovittiin 5,0 miljoonan euron suojauksesta. Sopimus toteutettiin 15. ja 22.1.2015. Lisäksi asiakas teki suojauksen ulkopuolisia valuuttakauppoja 19. ja 22.1.2015 yhteensä 3.680.778 eurolla.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mukaan elokuun suojaus tehtiin oikein. Sen sijaan lokakuussa tehdyssä suojauksessa ei otettu huomioon, että laivan lastauskuukausi ei ollut tiedossa eikä myös hintaan vaikuttava dollarin kuukauden keskiarvo. Pankki oli tietoinen myyjän laskutuksesta ja dollarin kuukauden keskiarvon vaikutuksesta siihen.

Asiakas ei ole ammattilainen suojauksen tekemisessä, joten pankin olisi pitänyt heti huomata, että suojaus tehdään hätiköidysti, liian suurena ja liian aikaisin tietämättä keskiarvoa ja mitä kurssimuutosta vastaan suojaus oli tarkoitettu. Pankin olisi ammattilaisena pitänyt huomioida dollarin kurssikehitys viimeisen yhden ja kuuden kuukauden aikana ja verrata suojaustasoa sekä olla tekemättä suojausta asetettuun tasoon tai kertoa, että suojaus olisi virheellinen. Pankki ei kertonut asiakkaalle, että se voi antaa suojattavan valuutan arvoksi mitä itse päättää eikä ota ennalta asiakkaan kanssa sovittua suojattavaa sopimusta huomioon. Valuuttasuojaus tehtiin virheellisesti syyskuun keskikurssiin 1,2910 eikä lokakuun keskikurssiin 1,2673 eikä edes päivän kurssiin 1,2767.

Sopimus tehtiin kello 10.11 ja asiakas soitti pankkiin n. 10.30, mutta henkilö, jonka kanssa suojausta valmisteltiin, oli ehtinyt lähteä ruokailemaan. Asiakas soitti uudelleen noin kello 12, mutta suojaus oli jo tehty kurssiin 1,2910. Pankista kerrottiin, että peruutus ei onnistu ja sopimuksen purkaminen maksaisi 85.000 euroa, minkä vuoksi asia jätettiin päivän harkintaan. Päätöksen peruuttaminen olisi maksanut lähes puolet koko tappiosta, vaikka asiakkaalla olisi pitänyt olla peruutusoikeus. Asiakas ilmoitti tyytymättömyydestään melkein heti ja olisi perunut suojauksen, mutta sitä ei voitu tehdä ilman suurta kuluerää.

Dollarin päivän keskikurssi oli 1,2767 ja varsinainen suojattava kurssi, jota käytettiin myyjän ja asiakkaan välisessä sopimuksessa, oli lokakuussa 1,26727. Näin oli selvää jo suojausta tehdessä, että siitä aiheutuu tappiota asiakkaalle. Asiakkaalle aiheutui kurssitappiona 187.196,51 euron vahinko.

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan syyskuun 1,2910 ja lokakuun 1,2773 reaalikurssieron 5,9 miljoonalle dollarille suljettuna 11.12.2014.

Palveluntarjoajan vastine

Pankin ja asiakkaan välistä 23.7.2014 tehtyä valuuttasuojausta edelsi useita sähköposti- ja puhelinkeskusteluja. Tällöin asiakas kävi pankin edustajan kanssa läpi asiakkaan antamien tietojen perusteella suojaukseen vaikuttavat kaupalliset sopimukset ja niiden vaikutuksen asiakkaan valuuttariskipositioon euron ja dollarin suhteen.

Lokakuussa 2014 asiakas ilmaisi pankille tarpeensa jälleen suojautua uudelta, vastaavaan kaupalliseen sopimukseensa liittyvältä valuuttariskiltä, jonka johdosta solmittiin uusi suojaus. Suojauksen yksityiskohdat käytiin seikkaperäisesti asiakkaan kanssa puhelimessa ja saman puhelun aikana tehtiin uusi suojaus 5,9 miljoonalle dollarille. Asiakas kuitenkin otti pankkiin uudestaan yhteyttä samana päivänä, mutta sopimus oli toteutettu välittömästi eikä sitä voitu purkaa. Saatuaan tiedon asiasta asiakas päätti jättää suojauksen olemaan sellaisenaan. Erääntymisestä olisi sovittava pankin kanssa erikseen.

Pankki on täyttänyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa ennen ensimmäistä valuuttasuojausta. Asiakas sai valuuttasuojan virallisen tuote- ja riskikuvauksen 1.7.2014 sähköpostitse. Lisäksi asiakkaan kanssa käytiin läpi valuuttasuojausta koskevaa markkinointimateriaalia, jonka asiakas on myös saanut sähköpostitse.

Valituksen kohteena olevaa suojausta tarjotessaan pankki on toiminut asiakkaan ilmoittamien tietojen pohjalta. Asiakas ilmoitti suojattavan valuuttamäärän dollareina sekä ajanjakson, jolle suojaus tehdään. Pankilla ei ollut aihetta kyseenalaistaa asiakkaalta saamiaan tietoja. Koska asiakas oli tehnyt aiemmin vastaavan suojauksen vastaavaan kaupalliseen sopimukseen liittyen, pankilla ei ollut aihetta kyseenalaistaa yhtiön kykyä sovittaa uuden suojauksen yksityiskohtia siihen liittyvään kaupalliseen sopimukseen. Pankin käsityksen mukaan asiakas ymmärsi tai sen olisi tullut ymmärtää valuuttasuojauksen ehdot ja niiden merkitys sekä valuuttasuojaukseen liittyvät riskit.

Joustavassa valuuttasuojauksessa suojauskurssi ei perustu minkään tietyn kuukauden keskiarvoon, vaan suojaus tehdään aina reaaliaikaiseen suojauskurssiin huomioiden valuuttaparin korkoero. Tämä on tuotu asiakkaalle selkeästi esille ennen ensimmäisen valuuttasuojauksen tekemistä eikä asiakkaan kanssa ole erikseen sovittu valuuttasuojauksen solmimisesta tietyn kuukauden keskikurssiin sidottuna.

23.7.2014 solmittua valuuttasuojausta ei sidottu elokuun keskikurssiin eikä 21.10.2014 solmittua valuuttasuojausta sidottu syyskuun keskikurssiin. Kumpikin suojaussopimus solmittiin suojauskurssiin, jonka pankki tarjosi ja jonka asiakas hyväksyi suojauksen tekohetkellä.

Pankin käsityksen mukaan asiakkaalle tappiollinen valuuttakauppa on johtunut siitä, että asiakkaalla ei ollut toimittaa dollareita valuuttasuojaussopimuksen eräpäivänä, jolloin se joutui tekemään vastakaupan kaupantekopäivän kurssiin. Asiakkaalla ei ollut toimittaa dollareita eräpäivänä, koska se oli omalla päätöksellään siirtänyt kaupalliseen sopimukseensa sisältyvän öljyerän toimitusta joulukuulle. Tämä puolestaan johti kyseisen öljyerän kauppasumman erääntymisen siirtymiseen tammikuulle. Syy tappiolliseen valuuttakauppaan oli siten asiakkaan kaupalliseen sopimukseen liittyvä asiakkaan oma päätös, josta pankki ei voi olla vastuussa.

Pankki ei katso olevansa vastuussa 21.10.2014 solmitusta valuuttasuojauksesta ja siihen liittyvistä valuuttakaupoista asiakkaalle aiheutuneesta tappiosta. Mikäli Arvopaperilautakunta kuitenkin katsoo pankin korvausvelvolliseksi, korvauksen määrän laskeminen ei voi perustua asiakkaan esittämällä tavalla lokakuun keskikurssiin, koska suojauksen tekohetkellä suojausta ei ollut mahdollista saada kyseiseen kurssiin.

Selvitykset

• Valuuttatermiinisopimus ilman kiinteää eräpäivää – tuotteen ja riskin kuvaus.
• Pankin ja asiakkaan välinen sähköpostikeskustelu 1.7.2014 koskien valuuttasuojauksen määrää ja myyjän laskutuksessa käyttämää valuuttakurssia. Viestissä todetaan mm. seuraavaa:

”Toinen huomioon otettava asia on [myyjän] käyttämä kurssi heidän laskutuksessa (1.35928). Tämän hetken markkinatilanteeseen nähden ei ole mahdollista saavuttaa tuota samaa kurssia valuuttasuojaukseen, sillä dollari on heikentynyt noilta tasoilta euroon nähden. He käyttävät kesäkuun keskikurssia, joka on historiaan perustuva kurssi, mutta valuuttasuojaukset tehdään aina reaaliaikaiseen kurssiin huomioiden suojatun valuuttaparin välinen korkoero. Eli [pankki] antaa valuuttasuojauksiin markkinoilta suoraan myyntikurssin dollareille teille, johon USD-saatavat voidaan suojata. Tällä hetkellä jos suojataan esimerkiksi 1kk päähän USD-saatavia, on indikatiivinen kurssi noin 1.3770 - huom. kurssi määräytyy vasta suojauksen tekohetkellä. Jos USD-saatavat suojattaisiin tuohon kurssiin nyt, verrattuna [myyjän] laskuttamaan kurssiin, näkyisi se [asiakkaan] katteen pienenemisenä.

Onko tuo [myyjän] laskun valuuttakurssin muodostuminen ehdoton ehto (kesäkuun keskiarvo), jota ei voida enää muuttaa vai voitteko sopia siihen esimerkiksi niin, että kun tuo teille saapuva USD-summa on tiedossa, niin tekisitte silloin valuuttasuojauksen ja [myyjä] käyttäisi samaista kurssia omassa laskutuksessaan? Ongelmana on tosiaan se, että markkinat ovat liikkuneet tuosta kesäkuusta. Keskikurssin käyttäminen laskuttamisessa on sinänsä hieman haasteellista myös, koska markkinoiden keskikurssiin ei pääse tekemään valuuttakauppoja.”

• 1.7.2014 päivitetty asiakkaan sijoituskartoitus.
• Johdannaissopimusten asiakassopimus, joka on allekirjoitettu 2.7.2014.
• Johdannaissopimusten yleiset ehdot.
• Finanssialan Keskusliiton tiedote johdannaissopimusten riskeistä.
• Pankin markkinointimateriaali asiakkaalle koskien valuuttasuojausta. Päivätty 11.7.2014.
• Pankin ja asiakkaan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 17.–23.7.2014. Sähköposteissa on keskusteltu myyjän laskutuksen hinnan muodostuksesta, valuuttasuojauksen tarpeesta ja sen sisällöstä sekä tiedot tehdystä valuuttasuojauksesta.
• Vahvistukset tehdyistä valuuttasuojauksista.
• Asiakkaan 21.10.2014 pankkiin lähettämä sähköposti, jonka mukaan ei ollut tarkoitus lukita suojausta aiemmin mainittuun tasoon.
• Asiakkaan ja pankin välinen puhelintallenne 21.10.2014 klo 12.05. Puhelussa asiakas tiedusteli, ehdittiinkö valuuttasuojaus jo tehdä, johon pankista vastattiin myöntävästi. Asiakas totesi, että heille tulee kuitenkin marraskuun keskihinnan mukaan ja kysyi olisiko valuuttasuojaus ollut parempi tehdä marraskuun puolella. Pankin toimihenkilö totesi, ettei sillä ole merkitystä, koska suojaus määräytyy päivän kurssiin ja jos jää odottamaan, voi kurssilaskun vuoksi saada vähemmän euroja. Asiakas totesi, että jos se on tehty, niin ei sitten voi mitään.
• Pankin 11.11.2014 asiakkaalle lähettämä sähköposti, jossa tehtyä valuuttasuojausta verrataan dollarin lokakuun keskikurssiin. Kurssieron vuoksi asiakkaalle jäi laskelman mukaan 85.576,46 euron tappio.
• Kaksi asiakkaan toimittamaa 3.6.2015 päivättyä todistajanlausuntoa, joiden mukaan pankista kerrottiin asiakkaalle puhelimessa valuuttasuojauksen purkamisesta 21.10.2014 aiheutuvan 85.000 euron kustannuksen asiakkaalle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Arvopaperilautakunnan on arvioitava, olisiko pankin tullut puuttua sillä olevien tietojen perusteella asiakkaan antamaan toimeksiantoon valuuttasuojauksen tekemisestä. Lisäksi lautakunnan on arvioitava, oliko pankki antanut riittävät tiedot kyseisestä tuotteesta asiakkaalle.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Arvopaperimarkkinalain (14.12.2012/746) 1 luvun 3 §:n mukaan arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden markkinoinnissa ja vaihdannassa, joka tapahtuu elinkeinotoiminnassa, sekä täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n mukaan sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Luvun 5 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja tarjottavasta palvelusta. Ehdot ja tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle, jos se on varhaisempi ajankohta. Sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot mm. palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä sekä sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä.

Luvun 6 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen toteuttamista, on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, joilla saavutetaan asiakkaalle paras mahdollinen tulos ottaen huomioon toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Jos asiakas on antanut erityisiä ohjeita toimeksiannon hoitamisesta, sijoituspalveluyrityksen on noudatettava niitä.

Luvun 7 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen toteuttamista, on toteutettava asiakkaiden toimeksiannot ilman aiheetonta viivytystä.

Johdannaissopimusten yleisten ehtojen mukaan johdannaissopimus voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa suullisesti (mukaan lukien puhelimitse), kirjallisesti, kirjeitse, faxilla tai sähköisellä tiedonsiirrolla (jos siitä on erikseen sovittu pankin kanssa). Johdannaissopimus on pätevä ja osapuolia sitova, jos se on syntynyt edellä mainitulla tavalla.

Asian arviointi

Valuuttasuojauksen kurssi

Asiakkaan mukaan pankki ei kertonut asiakkaalle, että se voi antaa suojattavan valuutan arvoksi mitä itse päättää eikä ota ennalta asiakkaan kanssa sovittua suojaussopimusta huomioon. Asiakkaan mukaan valuuttasuojaus tehtiin virheellisesti syyskuun dollarin keskikurssiin. Pankin mukaan joustavassa valuuttasuojauksessa suojauskurssi ei perustu minkään tietyn kuukauden keskiarvoon, vaan suojaus tehdään aina reaaliaikaiseen suojauskurssiin huomioiden valuuttaparin korkoero. Pankin mukaan tämä on tuotu asiakkaalle selkeästi esille ennen ensimmäisen valuuttasuojauksen tekemistä eikä asiakkaan kanssa ole erikseen sovittu valuuttasuojauksen solmimisesta tietyn kuukauden keskikurssiin sidottuna.

Valuuttasuojauksen kurssin osalta lautakunta toteaa, että pankista on selvitetty asiakkaalle asiaa 1.7.2014 lähetetyssä sähköpostissa. Viestissä todetaan, että myyjä käyttää kesäkuun keskikurssia, joka on historiaan perustuva kurssi, mutta valuuttasuojaukset tehdään aina reaaliaikaiseen kurssiin huomioiden suojatun valuuttaparin välinen korkoero. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakas on ollut tietoinen tai sen olisi ainakin pitänyt olla tietoinen siitä, että valuuttasuojauksessa ei käytetä minkään kuukauden keskikurssia vaan erikseen sovittavaa reaaliaikaiseen kurssiin pohjautuvaa kurssia.

Valuuttasuojauksen tekeminen

Valuuttasuojauksen tekemisen osalta lautakunta toteaa, että asiassa on riidatonta se, että asiakkaan ja pankin 23.7.2014 solmima valuuttasuojaus toimi molempien osapuolten odotusten mukaisesti. Riidatonta on myös se, että pankki toteutti 21.10.2014 asiakkaan puhelimessa sovitun valuuttasuojauksen asiakkaan ohjeiden mukaisesti. Riitaista asiassa on se, olisiko pankin pitänyt puuttua annetun toimeksiannon sisältöön sen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Asiakkaan mukaan pankin olisi pitänyt heti huomata, että suojaus tehdään hätiköidysti, liian suurena ja liian aikaisin tietämättä keskiarvoa ja mitä kurssimuutosta vastaan suojaus oli tarkoitettu. Asiakkaan mukaan pankki oli tietoinen, että laivan lastauskuukausi ei ollut tiedossa eikä myöskään hintaan vaikuttava dollarin kuukauden keskiarvo. Pankin mukaan se on toiminut asiakkaan ilmoittamien tietojen pohjalta eikä pankilla ollut aihetta kyseenalaistaa asiakkaalta saamiaan tietoja, koska asiakas oli tehnyt aiemmin vastaavan suojauksen vastaavaan kaupalliseen sopimukseen.

Arvopaperilautakunta toteaa, että lain mukaan pankin on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, joilla saavutetaan asiakkaalle paras mahdollinen tulos ottaen huomioon toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Jos asiakas on antanut erityisiä ohjeita toimeksiannon hoitamisesta, sijoituspalveluyrityksen on noudatettava niitä.

Lautakunta toteaa, että pankin on lähtökohtaisesti voitava luottaa asiakkaalta saamiinsa tietoihin. Mikäli kuitenkin asiakkaan antamat toimeksiannon toteuttamista koskevat tiedot ovat selvästi ristiriidassa asiakkaasta aiemmin saatujen tietojen kanssa, pankin tulisi varmistua toimeksiannon asianmukaisuudesta.

Lautakunta katsoo, että pankki on antanut olennaiset tiedot valuuttasuojauksesta muun muassa tuote- ja riskikuvauksen ja markkinointimateriaalin avulla, joissa tuodaan ilmi tuotteen ominaisuudet ja riskit. Lisäksi pankki on käynyt läpi asiakkaan kanssa suojauksen merkitystä asiakkaan tekemille kaupoille ennen heinäkuun sopimusta.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan ja myyjän välillä heinäkuussa tehdyssä sopimuksessa asiakkaalla oli mahdollisuus käyttää joko kesäkuun tai heinäkuun dollarin keskikurssia laskutuksen perustana. Lautakunta toteaa edellä mainitun mukaisesti pankin ilmoittaneen asiakkaalle, että valuuttasuojauksen kurssi ei perustu dollarin keskikurssiin. Lisäksi pankki ilmoitti samassa sähköpostissa asiakkaalle, että valuuttasuojauksen ja laskutuksessa sovitun kurssin erosta voi syntyä katteen pienenemistä. Lautakunta katsoo, ettei pankki ole missään vaiheessa luvannut asiakkaalle, että valuuttasuojaus voitaisiin tehdä asiakkaan ilmoittamaan tai esimerkiksi dollarin keskimääräiseen kurssiin.

Asiakkaan mukaan valuuttasuojaus tehtiin liian aikaisin, koska laskutuksessa käytettävää keskikurssia ei ollut vielä käytössä. Lautakunta toteaa, että pankin tarjoama valuuttasuojaus tehdään päivän kurssiin perustuen, joten kurssivaihteluiden vuoksi valuuttasuojaus saattaa muuttua asiakkaalle kannattamattomaksi, jos se tehdään myöhemmin. Asiakas on lisäksi tehnyt sopimuksen tietoisena siitä, että myyjän laskutuksessaan käyttämä kurssi ei ollut vielä varmistunut.

Asiakkaan mukaan pankki ei myöskään huomioinut sitä, että laivan lastauskuukausi ei ollut tiedossa. Lautakunta toteaa, että asiakas oli tästä tietoisena kuitenkin ilmoittanut pankille ajanjakson, jolle suojaus tehtiin. Lautakunta toteaa lisäksi, että asiakas on itse siirtänyt myyntiajankohtaa myöhemmäksi, minkä vuoksi asiakkaalla ei ollut käytettävissään riittävästi dollareita valuuttasuojauksen sulkeutuessa.

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt sille kuuluvan tuotteen ominaisuuksiin ja riskeihin liittyvän tiedonantovelvollisuutensa. Edelleen lautakunta katsoo, ettei pankilla ole ollut aihetta puuttua asiakkaan ilmoittamiin valuuttasuojauksen tekemiseen liittyviin tietoihin.

Sopimuksen peruuttaminen ja ennenaikainen eräännyttäminen

Asiakas tiedusteli hieman sopimuksen tekemisen jälkeen puhelimitse pankista, oliko kauppaa ehditty jo tehdä. Pankki oli kuitenkin ehtinyt jo toteuttaa sopimuksen. Johdannaissopimuksen ehtojen mukaan sopimus on sitova, kun se on annettu pankille puhelimitse. Sama on todettu mm. tuote- ja riskikuvauksessa, joka on toimitettu asiakkaalle.

Asiakkaan mukaan puhelun aikana pankista tiedusteltiin sopimuksen purkamista, johon pankki kertoi sen maksavan 85.000 euroa, minkä vuoksi asiakas jätti asian päivän harkintaan. Asiakas on toimittanut todistajanlausunnon kahdelta henkilöltä. Lausuntojen mukaan henkilöt olivat paikalla puhelun aikana ja vahvistavat asiakkaan kertomuksen pitävän paikkaansa. Asiakas ei ole kuitenkaan vaatinut sopimuksen purkamista.

Pankin mukaan sopimuksen purkamisesta eikä purkukustannuksista keskusteltu suojauksen tekopäivänä. Pankin mukaan asiakas päätti jättää suojauksen olemaan sellaisenaan saatuaan tiedon kaupan tekemisestä. Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakkaan ja pankin välisessä puhelussa, josta lautakunnalla on ollut käytettävissään tallenne, asiakas tiedusteli, oliko valuuttasuojausta jo ehditty tehdä. Kun pankista kerrottiin suojauksen jo tehdyn, asiakas totesi, ettei asialle voida sitten mitään tehdä.

Arvopaperilautakunta toteaa, että sopimuksen yksipuolinen peruuttaminen ei ollut mahdollista, joten sen purkamisesta olisi pitänyt sopia erikseen. Lautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että sopimuksen purkamisesta olisi sovittu asiakkaan ja pankin kesken.

Lopputulos

Arvopaperilautakunta katsoo pankin toimineen asiassa lain ja sopimusehtojen mukaisesti.

Lautakunta ei suosita korvausta.

Arvopaperilautakunta oli yksimielinen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino

Jäsenet:

Kajala
Pönkä
Repo
Sario