Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalon (rakennusvuosi 1962) asunnossa B 28 sattui 18.1.2017 vuotovahinko. Kosteuskartoitusraportin mukaan asukas oli kertonut, että keittiön allaskaapissa olevasta putkistosta vuosi vettä pesualtaan viemäröinnin (muovia) ja lattiarakenteesta tulevan valurautaisen viemäriputken liitoskohdasta. Vesi kulkeutui allaskaapin alle kastellen rakenteita.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 28.4.2017 mukaan omaisuusvakuutus korvaa vuotovahingon 19.1.2017 päivätyn kartoitusraportin osoittamassa laajuudessa vahinkoa edeltävään tasoon. Päätöksessä todetaan, että sukitus ei paranna liitosta, vaan pantaliitos tulee viemäriputken ulkopinnalle kiinni. Vahingon korvauksista tehdään seuraavat vähennykset:
- lvi-tekniikka, ikävähennys 100 %
- vuotovahinko, ikävähennys 60 %
- omavastuu 600 euroa

Asiakas vaati päätöksen oikaisemista vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä vedoten vakuutusehtojen määräykseen, jonka mukaan kun asuinrakennuksen jätevesiviemärit on saneerattu sisäpuolisilla menetelmillä, tulkitaan putki saneeraushetkellä 15-vuotiaaksi riippumatta sen todellisesta iästä. Myös panta ja allaskaapin viemäri ovat asiakkaan mukaan olleet uusittuja.

Vakuutusyhtiö viittasi asiantuntijansa näkemykseen, jonka mukaan vuotokohdassa ei ole ollut pinnoitetta, mikä viittaa siihen, että kyseessä on ollut vanha putki. Ikävähennyksen kevennys koskee tapauksia, joissa viemäri padottaa tai rikkoutuu pinnoitetulta alueelta. Valokuvan perusteella vuotokohdassa ei ole pinnoitetta, joten viemärin osaa ei voida pitää pinnoitettuna. Lisäksi putki on leikattu vinoon, joten liitoksen pitävyys on ollut heikko. Muuta näyttöä siitä, että vuotokohdassa olisi ollut pinnoitus, ei ole toimitettu vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään vuotovahingon korvauksista tehtävästä 60 %:n ikävähännyksestä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja katsoo, että vuovahinkokorvausta koskeva ikävähennys tulisi tehdä saneeratun viemäriputken tai pantaliitoksen iän mukaan. Vanhat valurautaputket on pinnoitettu vuonna 2012 ja pinnoitustyön suorittanut toimija on hyväksytty vakuutusyhtiön nettisivuilla sellaiseksi putkisaneerausyritykseksi, jonka toteuttaman menetelmän käyttäminen viemärisaneerauksessa muuttaa vakuutusehtojen mukaan ikävähennyksen laskemista.

Vakuutusehtojen mukaan kun asuinrakennuksen sade- ja jätevesiviemärit on saneerattu sisäpuolisilla menetelmillä, tulkitaan putki saneeraushetkellä 15-vuotiaaksi riippumatta sen todellisesta iästä. Asiakkaan mielestä tästä ehtokohdasta ei voi päätellä, että saneeratun sade- ja viemäriputken liitoskohtaan sovellettaisiin erilaista ikävähennystä kuin muualla saneeratussa putkessa sattuneeseen vahinkoon, tai että erilainen ikävähennys koskisi vain sukitetun viemärin padotustilanteita ja rikkoutumistilanteita.

Asiakkaan mukaan vakuutusalalla vanhastaan käytetyn laskemisperiaatteen mukaan jos vuoto ilmenee kohdassa, jossa on eri-ikäisiä LVI-liitoksia, ikävähennys lasketaan vanhemman tai vanhimman LVI-osan mukaan. Jos vuoto olisi tullut kohdasta, jossa todella olisi alkuperäinen saneeraamaton viemäriputki (josta sukitus olisi jäänyt pois ja jonka osalta sukittamattomuus olisi vaikuttanut vahingon syntyyn), ikävähennys olisi mahdollista tehdä putken alkuperäisen iän mukaan. Tässä tapauksessa vuotokohta on kuitenkin ollut viemärin sukitetun osan, uuden pantaliitoksen ja uuden tiskialtaan viemärin liitoskohdassa. Vanhin näistä LVI-osista on sukitettu viemäri, sillä kosteuskartoitusraportin ja valokuvien perusteella pantaliitos ja tiskialtaan viemäri näyttävät uusilta ja putkisaneerauksen jälkeen asennetuilta. Jos viemäriputken saneerausmateriaali tai sen puute ei ole vaikuttanut vahingon syyhyn ja pantaliitos on ollut vuodon syynä, olisi tapauksessa mahdollista katsoa, että ikävähennys on perusteltua tehdä myös pantaliitoksen iän mukaan. Asiakas viittaa tältä osin putkiliikkeen ottamaan valokuvaan viemäristä vahinkotilanteen jälkeen. Pantaliitoksen voidaan päätellä olevan valurautaviemäriä uudempi. Tämän perusteella arvioituna pantaliitos on asennettu vasta linjasaneerauksen jälkeen keittiöremontin yhteydessä paikalleen.

Asiakas myöntää, että valokuvien perusteella vanhan viemärin pää on vino ja sukitus ei yllä korkeamman puolen yläreunaan asti. Kuitenkin valokuvan perusteella sukitus yltää vähintään viemäriputken pään alempaan tasoon asti, toisin sanoen siihen kohtaan, jonka tasosta vesi on päässyt viemäriputken ulkopuolelle. Valurataputken yläreunaa ei ole sukitettu johtuen työmenetelmästä, joka vaatii viemäriputken sisäpuoliselle sukalle ja työlaitteelle putkimateriaalin kauttaaltaan ympärilleen ennen kuin työvaihe voidaan tehdä. Lisäksi sukituksen hyöty putken yläosassa olisi asiakkaan mielestä olematon, koska vesi vuotaisi todennäköisesti aina putkiosan alimmasta kohdasta. Putken vinous tai putken yläosan sukittamattomuus eivät asiakkaan käsityksen mukaan ole vaikuttaneet vahingon syntyyn, sillä pantaliitos toimi 5 vuotta linjasaneerauksesta ja asunnon keittiöremontista lähtien moitteettomasti, kunnes siinä ilmeni äkillinen vesivuoto. Jos vuoto johtuisi valurautaputken vinoudesta, vuoto olisi ollut pidempiaikaista.

Pantaliitoksen tehtävänä on yhdistää kaksi eri materiaalista olevaa viemäriputkea yhteen. Vuotanut kohta on teknisesti ottaen pantaliitos. Kyseessä ei periaatteessa ole valurautaviemärin tai muovisen viemäriputken vuoto, koska kumpikaan näistä ei ole tukkeutunut tai rikkoutunut. Asiakas on laatinut piirroksen kuvaamaan sitä, minkälainen pantaliitoksen rakenne todennäköisesti on ollut. Piirroksessa keskellä oleva, muuta tiivistettä leveämpi tiivisterengas on kohde, johon viemäriputkien päät on tarkoitus saattaa. Muut putken reunaan kohdistuvat tiivisteet tiivistävät edellä mainitun tiivisteen ja putken väliin päässeen veden niin, että se ei pääse putkirakennelman ulkopuolelle. Asiakkaan mukaan ei ole mahdollista selvittää, onko pannan kiristyksessä tapahtunut jotakin, onko allaskaapissa jokin osunut pantaan, tai mikä muu syy mahdollisesti on aiheuttanut pannan löystymisen ja veden pääsemisen putken ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön mainitsema valurautaputken pään vino sahauskohta ei ole aiheuttanut ongelmia ennen vahinkoa. Vesi on tullut kosteuskartoitusrapotin mukaan lavuaarin viemäröinnin (muovi) ja valurautaviemärin liitoksesta. Vedellä on taipumus mennä alaspäin. Tällöin valurautaputken ja pantaliitoksen tiivisteen kohta on todennäköinen vuotopaikka. Vesi on tämän jälkeen päässyt valurautaputken sivuun kohdistuvien tiivisteen/tiivisteiden ohi.

Vaikka valokuva viemäriputken päästä on hieman epäselvä, voi viemäriputken alareunaan asti olevan vaalean pinnan tulkita kiistatta olevan putkisaneerauksessa käytettyä pinnoitusmateriaalia. Kysymys on siitä, onko sinänsä pinnoitetun viemäriputken pinnoittamaton osuus pantaliitoksen ja tiskialtaan tulovesiputken kohdalla riittävä peruste sille, että ikävähennys tehtäisiin putken alkuperäisen iän mukaan. Kun otetaan huomioon, mihin kohtaan valurautaputken pinnoittamaton osuus tulee kyseisessä liitosrakenteessa ja huomioidaan viemäriputken pinnoittamattomuuden vaikutus vahingon syntyyn, viemäriputken alkuperäisen iän mukaisesti tehtävä ikävähennys on liian ankara. Vakuutusyhtiö ei ole tarkemmin analysoinut vahinkotapahtumaa, vaan pitäytynyt kantaansa tarkemmin perustelematta väitteessään, jonka mukaan vuoto on tapahtunut pinnoittamattomalla alueella. Asiakkaan mielestä pinnoitusaine yltää valurautaviemäriyhteen merkitykselliseen kohtaan saakka.

Koska vuoto on tapahtunut liitoskohdasta, ikävähennyksen tekemistä olisi mahdollista harkita myös pannan iän mukaisesti. Koska pannan lisäksi myös valurautaputki on kuitenkin liittynyt vuotoon ja vuototapahtumaan olennaisesti liittyvä valurautaviemärin kohta on ollut vuotokohdasta pinnoitettu, asiakkaan mielestä oikeudenmukaisin ratkaisu on laskea ikävähennys valurautaputken pinnoittamisajankohdan perusteella.

Asiakas katsoo, että linjasaneerauksen tehneeltä urakoitsijalta saatuun sähköpostiviestiin sisältyvä lausunto osoittaa, kuinka pitkälle valurautaviemärit on pinnoitettu. Viestin mukaan viemäriputkesta otetussa kuvassa näkyvä vaalea massa on viemärin pinnoittamiseen käytettyä pinnoitusainetta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vakuutusehtojen mukaan vuotovahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sisäpuolista saneerausta koskeva ehtokohta soveltuu vain vahinkoihin, joissa vuoto on tapahtunut pinnoitetulla alueella tai viemäri padottaa. Ainoasta vakuutusyhtiölle toimitetusta kuvasta ei ole nähtävissä pinnoitusta, vaan valurauta on näkyvissä. Vakuutusyhtiön mielestä vuoto on tapahtunut kuvassa näkyvältä alueelta, jossa pinnoitetta ei näy. Vuotokohta on siis alkuperäisen pinnoittamattoman putken alueella. Viemäriputkeen tehty sukitus ei siten ole vuotanut. Vakuutusyhtiön mielestä olisi kohtuutonta, että ikävähennysten kevennyslauseketta sovellettaisiin koko putkeen, vaikka pinnoitus ei ole estänyt vahingon syntymistä, koska se on tehty vain osaan putkesta.

Putken ja pantaliitoksen iän arvioinnin osalta vakuutusyhtiö katsoo, että jos putken tai muiden osien ikää ei tiedetä, lähtökohtaisesti rakennusvuotta pidetään käyttöönottovuotena. Vakuutusehtojen mukaan ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Tämä jälkeen tehdään 4 %:n vuosittainen ikävähennys. Näin ollen putken ollessa 35 vuotta vanha, on jo saavutettu 60 % ikävähennys, mikä on korkeintaan tehtävä vähennysprosentti. Vaikka putken ikää olisi vaikeaa arvioida, on ikävähennysmaksimi täyttynyt jo 80-luvulla. Vakuutusyhtiö katsoo, että yleisen korvauskäytännön mukaan vanhan ja uuden putken liitoksen vuotaessa ikävähennys tehdään vanhemman osan iän mukaan. Vanhempi osa on luonnollisesti heikompi ja tässä tapauksessa jopa sahattu hyvin vinoon, joten olisi vakuutusyhtiön kannalta kohtuutonta ottaa ikävähennys pantaliitoksen mukaan, kun vuoto on tapahtunut vanhan putken kohdalta.

Vakuutusyhtiö viittaa vielä valituksessa olevaan toteamukseen, jonka mukaan vuotokohta on ollut viemärin sukitetun osan, uuden pantaliitoksen ja uuden tiskialtaan viemärin liitoskohdassa. Vakuutusyhtiön mukaan siitä seikasta, että pantaliitos olisi uusi tai uudehko, ei ole olemassa tosiasiallista näyttöä. Koska vuotokohta ei ole ollut pinnoitettu, vuotovahingon korvauksista tulee vakuutusyhtiön mielestä tehdä putken alkuperäisen iän mukainen ikävähennys 60 %.

Asiakkaan lisäselvityksessään liitoksesta toimittaman valokuvan ja liitoksen rakenteesta laaditun piirroksen osalta vakuutusyhtiö toteaa valokuvasta olevan nähtävissä, että pantaliitos on "kallellaan" putken ulkomutkaan päin. Lisäksi alkuperäisessä valituskirjeessä olleesta valokuvasta on nähtävissä pantaliitoksesta jäänyt jälki. Valurautaputken sahaus sekä pantaliitoksen asennus ovat siis kallellaan eri suuntiin. Tämän vuoksi pantaliitoksen jälki näyttää menevän niin korkealle putken reunan lähelle, että liitos on juuri ja juuri peittänyt valurautaputken reunan kauttaaltaan, ja näin ollen mahdollistanut vuodon.

Vakuutusyhtiö katsoo, että pantaliitos on asennettu alun perinkin virheellisesti, kun sitä ei ole laitettu tiivisteeseen asti valurautaputkeen. Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Vakuutuksenottaja esittää piirroskuvassaan vuotokohdan olleen valurautaputken vasemmassa reunassa. Vakuutusyhtiön mielestä valokuvasta käy selvästi ilmi, ettei valkoista pintaa ole kyseisessä kohdassa. Näin ollen vuotokohta ei ole ollut pinnoitettu, ja vahingosta tulee tehdä putken alkuperäisen iän mukainen ikävähennys 60 %.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun ohessa seuraavat selvitykset:
- Vahinkoraportti 19.1.2017. Raportin mukaan keittiön viemäröinti on vuotanut allaskaapin sisällä ja vedet ovat päässeet valumaan allaskaapin alle. Tutkimushetkellä vuotanut viemäri oli jo korjattu. Asukkaan kertoman mukaan vuotokohta oli ollut keittiön lavuaarin viemäröinnin (muovi) ja lattiarakenteesta tulevan valurautaisen viemäröinnin liitoksessa. Huoneiston keittiö oli uusittu n. 5 vuotta sitten linjasaneerauksen yhteydessä.
- Useita valokuvia valurautaisesta viemäriputkesta ilman pantaliitosta
- Vakuutusyhtiön ja asiakkaan asiamiehen havainnepiirrokset selostuksineen pantaliitoksen rakenteesta
- Linjasaneerauksen tehneen yrityksen edustajan sähköpostiviesti isännöitsijälle 5.9.2017. Urakoitsijan viestin mukaan kaikkien kiinteistön huoneistojen viemärihaarat on ruiskuvalettu pystyviemäriltä haaran päähän ja aina viemäriyhteeseen saakka. Viemäreistä on videokuvaukset, joista asia voidaan todeta. Urakoitsijayrityksen edustajan sähköpostiviestin mukaan asiakkaan lähettämässä valokuvassa näkyvä vaalea massa on pinnoittamiseen käytettyä ruiskuvalettua polyesterimuovia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko vuotovahingosta aiheutuneet kustannukset korvata viemäriputkiston alkuperäisen iän, pantaliitoksen iän, vai sisäpuolisilla menetelmillä saneerattujen putkien osalta tehtävää ikävähennystä koskevan vakuutusehtojen kohdan 7 määräyksen perusteella, jonka mukaan tällainen putki tulkitaan saneeraushetkellä 15-vuotiaaksi riippumatta sen todellisesta iästä. Lähemmin tarkasteltuna tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko vuodon katsottava tulleen viemäriputken pinnoittamattomalta alueelta vai pantaliitoksesta, ja mikä näiden vaihtoehtojen pohjalta on katsottava vakuutusehtojen mukaiseksi vuotovahingon ikävähennykseksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutuksen (Asuinrakennusten ehdot 19.11.2016) ehtojen kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• vuoto-ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

[…]

Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle

Ehtokohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[…]

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.

Kun jäte- tai sadevesiviemärit on saneerattu sisäpuolisilla menetelmillä, niiden ikävähennykset lasketaan seuraavin poikkeuksin:

• sujutetut viemärit tulkitaan uudeksi viemäriputkeksi,
• massaus ja ruiskuvalumenetelmällä saneeratun putken saneerausvuoteen lisätään 15 vuotta riippumatta putken todellisesta iästä. Näitä poikkeuksia sovelletaan ainoastaan sellaisten menetelmien osalta, jotka vakuutusyhtiö on erikseen hyväksynyt tai jotka ovat VTT:n sertifioimat.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 perusteella nyt kyseessä olevan viemäriputken vuotovahingon johdosta maksettavista korvauksista tehtävä ikävähennys olisi alkuperäisen putkiston iän (putkisto asennettu rakennusvuonna 1962) perusteella 60 %, mikä on vakuutusehtojen mukaan vuotovahingon korvauksista tehtävän ikävähennyksen enimmäismäärä.

Saman ehtokohdan 3. kappaleessa kuitenkin todetaan, että kun jätevesiviemärit on saneerattu sisäpuolisilla menetelmillä, niiden ikävähennykset lasketaan siten, että massaus ja ruiskuvalumenetelmällä saneeratun putken osalta saneerausvuoteen lisätään 15 vuotta riippumatta putken todellisesta iästä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutuksen kohteena olevaan rakennukseen on tehty vuonna 2012 linjasaneeraus, jossa viemäriputkistoon on tehty sisäpuolinen pinnoitus. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että pinnoituksen on tehnyt vakuutusyhtiön hyväksymä urakoitsija. Asiassa esitetyn urakoitsijan sähköpostin perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että kaikkien huoneistojen viemärihaarat, siis myös kyseisen huoneiston viemäri, on ruiskuvalettu pystyviemäriltä haaran päähän ja viemäriyhteeseen saakka. Edelleen lautakunta pitää selvitettynä, että vuotokohdalla olleesta viemäriputkesta otetuista valokuvista näkyvä vaalea massa on pinnoittamiseen käytettyä ruiskuvalettua polyesterimuovia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauskäytännössä ikävähennyksiä laskettaessa on katsottu, että mikäli vuotanut putki on muuta putkistoa vanhempi esimerkiksi siksi, että se on jätetty linjasaneerauksen yhteydessä uusimatta, vuotovahingon vahingonkorvaus on perusteltua laskea vuotaneen putken iän mukaan. Tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella kyse ei kuitenkaan ole siitä, että jotakin osaa putkistosta ei olisi vakuutusehtojen mukaisella tavalla lainkaan pinnoitettu, vaan vuoto on asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella tapahtunut sinänsä kauttaaltaan pinnoitetun putken päässä olleen pantaliitoksen kohdalla tapahtuneesta vuodosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vuodon tarkka syy jää asiassa esitetyn selvityksen perusteella epäselväksi. Kun putkessa ei ole todettu rikkoutumista tai vauriota, on todennäköistä, että vettä on vuotanut viemäriputken päähän kiinnitetyn pantaliitoksen ja putken välistä.  Vuoto on voinut aiheutua pantaliitoksen pääsemisestä liikkumaan puutteellisen asennuksen seurauksena, allaskaapissa olleiden esineiden osumista liitokseen, tai muista syistä. On mahdollista, että vuodon syntymiseen on vaikuttanut myös viemärin pään valokuvista ilmenevällä tavalla vino sahaus. Ottaen kuitenkin huomioon, että vuotoa ei ole selvitysten mukaan tapahtunut noin viiden vuoden aikana linjasaneerauksen ja asunnossa tehdyn keittiöremontin jälkeen, vuodon on katsottava alkaneen äkillisesti.

Vakioehtojen sanamuodon mukaan kun jätevesiviemärit on saneerattu sisäpuolisilla menetelmillä, niiden ikävähennykset lasketaan siten, että massaus ja ruiskuvalumenetelmällä saneeratun putken osalta saneerausvuoteen lisätään 15 vuotta riippumatta putken todellisesta iästä. Vakuutusehtojen perusteella ikävähennys tehdään tämän periaatteen perusteella myös vuotovahingon korjauskustannuksista.

Tässä tapauksessa vakuutusehdot ovat tulkinnanvaraiset sen suhteen, edellyttääkö sisäpuolisilla menetelmillä tehdyn saneerauksen perusteella tehtävä vakuutetun kannalta edullisempi ikävähennys sitä, että vahingon syynä olleen vuoto on tapahtunut nimenomaan pinnoitetusta putkesta sen rikkoutumisen tai padottamisen takia. Vakuutuslautakunta toteaa, että tarkemmin selvittämättömästä syystä pantaliitoksen kohdalta tapahtuneen vuodon syynä on todennäköisesti osaltaan ollut viemäriputken rakenne. Viemäriputki on esitetyn selvityksen perusteella katsottava pinnoitusmenetelmän rajoitteet huomioon ottaen asianmukaisesti ja kokonaan pinnoitetuksi, vaikka putken päähän on jäänyt kapeahko pinnoittamaton alue. Vakuutuslautakunta tulkitsee näissä olosuhteissa vakuutusehtoja vakuutuksenottajan eduksi ja katsoo, että vuotovahingon ikävähennys tulee tehdä vakuutusehtojen kohdan 7.1 3. kappaleen mukaisesti laskemalla yhteen saneeraushetkellä vakuutusehtojen mukaisesti putken iäksi katsottava 15 vuotta ja saneerauksen jälkeen vuodon havaitsemisen jälkeen kulunut aika.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan vedonnut vielä siihen, että vuoto on aiheutunut asennusvirheestä, koska viemäriputken pään sahaus on ollut vino ja myös pantaliitos on asiakkaan toimittamassa valokuvassa ollut vinossa suhteessa viemäriputkeen. Lisäksi viemäriputken jälkien perusteella arvioituna liitos on ollut asennettuna liian lähelle putken reunaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vetoama valokuva viemäriputkesta ja pantaliitoksesta on otettu vuotokohdan korjaamisen jälkeen. Toisaalta viemäriputken muoto ja yhtiön vastineessaan asennusvirheen osalta vetoamat seikat ovat käyneet ilmi jo asiakkaan vakuutusyhtiölle aiemmin toimittamista putkesta otetuista valokuvista ja kosteuskartoitusraportista, jotka saatuaan vakuutusyhtiö on päätynyt antamassaan korvauspäätöksessä siihen johtopäätökseen, että vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on tältä osin ollut vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä, eikä asiakkaan vaatimusta pienemmän ikävähennyksen tekemisestä voida näissä olosuhteissa enää korvauspäätöksen antamisen jälkeen evätä sillä perusteella, että vuotovahinko ei yhtiön väittämän asennusvirheen johdosta olisi ollut lainkaan korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingon korvaukset vakuutusehtojen 7. kohdan 3. kappaleessa tarkoitetulla sisäpuolisella menetelmällä saneerattua jätevesiviemäriä koskevan ikävähennyksen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho