Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa (rakennusvuosi 1962) lämmitysjärjestelmään oli jouduttu heinäkuussa 2018 lisäämään vettä. Lämmitysjärjestelmässä epäiltiin putkivuotoa. X Oy:n 8.10.2018 päivätyssä kartoitusraportissa vuodon syyksi oli kirjattu lämmitysjärjestelmän vuoto pintavalun alla hiekassa kylpyhuoneen lattian alla. Lämmitysputket sijaitsevat pintalaatan ja pohjalaatan välissä olevassa hiekassa. Vaurioiden selvittämiseksi suositettiin painekoetta.

Täydennetyn kartoitusraportin (lisäkartoitus 29.11.2018) mukaan rakenteiden avaamisen yhteydessä oli havaittu mahdolliset vuotokohdat viemäreiden betoni- ja rautaputkien liitoksissa. Betoniputket sijaitsevat pohjalaatan alla ja rautaputket hiekassa laattojen välillä. Raportin mukaan sekä viemäri- että lämmitysputkissa oli ruostevaurioita. Purkutyön jälkeen pohjalaatassa ja seinien alimmissa tiilissä todettiin kohonneita kosteusarvoja.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 30.11.2018 mukaan vuodon syyksi oli havaittu lattiakaivon liitos valurautaputkeen ja valurautaputken liitos betoniseen viemäriputkeen. Erityisesti rautaputken liitoksen saaminen tiiviiksi betoniputkeen on erittäin hankalaa. Liitosten epätiiviyden takia kosteutta oli päässyt alapohjarakenteen hiekkakerrokseen pitkän ajan kuluessa. Lattialämmityksen rautaputket olivat ruostuneet erittäin pahoin ulkopuolisen kosteuden vuoksi. Ruostumisen takia lämmitysverkostosta oli vuotanut lisää vettä hiekkakerrokseen. Myös rautainen viemäriputki oli ruostunut ulkopuolisten vesien takia. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkoa ei voitu pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, koska se oli aiheutunut lattiakaivon ja viemäriputkien epätiiviiden liitosten takia pitkän ajan kuluessa. Epätiiviit liitokset olivat johtuneet työ- ja asennusvirheistä. Pitkäaikaisen kosteuden vuoksi rakenteessa olleet lämmitysputket olivat ruostuneet pahoin ja alkaneet vuotaa, mistä syystä rakenteisiin oli tullut lisää kosteutta. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta lämmitysputkiston rikkoutumisesta, vuotovahingosta tai asumisen keskeytymisestä.

Asiakas haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Hän viittasi putkimiehen ja rakennusyritys O:n kantaan, jonka mukaan kylpyhuoneen lattian alla oleva kosteus oli aiheutunut lämmitysputkien vuodosta, eikä viemäriliitoksesta. Vakuutusyhtiö toisti aiemmassa korvauspäätöksessä esitetyt perustelut ja katsoi, että asiassa ei ollut esitetty uutta selvitystä tai tietoja, jonka perusteella lämmitysputkien ruostuminen johtuisi muusta kuin lattiakaivon tai viemärin epätiiviistä liitoksesta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa asiassa. Asiakkaan mielestä vahinko ei ole johtunut vakuutusyhtiön vetoamista syistä. Putket ovat syöpyneet ajan myötä sisältä päin aiheuttaen tihkumista ja vuotoa. Asiakas vetoaa myös siihen, että vakuutuskirjan mukaan vakuutus korvaa alapohjaan asennetun putkiston rikkoutumisesta aiheutuneen vuotovahingon ilman ikävähennystä.  

Asiakas vetoaa lattioiden purkamisen jälkeen vahinkopaikalla käyneen tavarantarkastaja H:n näkemykseen siitä, että viemäriliitokset eivät ole vuotaneet. Asiakas viittaa myös putkiliike R Oy:n ja rakennusyritys O:n kannanottoihin.

Asiakas on hakenut korvausta putkiliitostyön vuonna 2013 tehneen yrityksen vastuuvakuutuksesta. Vastuuvakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että putkiliitos ei ole vuotanut, mikä seikka asiakkaan näkemyksen mukaan tukee hänen vaatimuksiaan. Asiakas kertoo olleensa paikalla kun viemäriliitos rakennettiin vuonna 2013. Tuolloin rautaputki ei liikkunut, koska se oli valettu napakasti betoniin viemärin rautaputkeen liittämisen yhteydessä. Asiakkaan mielestä se, että viemärin jatkoyhde näyttää vakuutusyhtiön vetoamissa valokuvissa olevan irti, johtuu siitä, että osa on vaurioitunut piikkaamisen yhteydessä, minkä jälkeen se on heitetty roskalavalle.

Asiakas kertoo olleensa marraskuussa 2018 seuraamassa kylpyhuoneen lattian avaamista. Tuolloin viemäriliitoksen todettiin olevan hyvin kiinni. Asiakkaan mukaan rautaputki piti sen irrottamiseksi piikata irti. Samalla eristehiekan todettiin olevan kuivaa viemärin lähellä. Mittaustulos kertoi rautaputken olevan betoniputken sisällä 13,5 cm. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön väite siitä, että kosteutta olisi joutunut hiekkakerrokseen ennen kylpyhuoneen saneerausta, jolloin lattiassa ei ollut vedeneristettä, ei pidä paikkaansa, koska X Oy:n tarkastusraportin 8.10.2018 mukaan pintalaattojen kosteusprosentti on ollut normaali.

Asiakas viittaa rakennusyritys O:n lausuntoon, jossa viitataan edelleen putkiliike R Oy:n lausuntoon. Hän viittaa myös siihen, että lämpöputket ovat olleet käytössä jo vuodesta 1962, minkä johdosta niiden syöpyminen myös sisältä päin on ollut mahdollista. Asiakkaan mukaan lämmitys on ollut hänen talossa asuessaan käytössä vain noin 6 kuukautta vuodessa. Hän viittaa myös lämmitysputkista otettuihin valokuviin. Vakuutusyhtiön ottamissa kuvissa olevat lämmitysputket ovat olleet ulkona sateessa useita päiviä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö kertoo korvanneensa vakuutuksenottajalle purkutöistä aiheutuneet kustannukset siihen saakka, kunnes vakuutustapahtuman syy saatiin selville. Korvattu summa on omavastuuosuuden jälkeen 2.498,31 euroa.

X Oy:n kosteuskartoituksissa 8.10.2018 ja 29.11.2018 vuodon syyksi todettiin työ- ja asennusvirheestä johtuvat vuotokohdat viemäreiden betoni- ja rautaputkien liitoksissa. Vakuutusyhtiön mukaan liitoskohdassa muoviputken kuuluisi mennä valurautaputken sisään, mutta tässä tapauksessa harmaa muovinen muhvi onkin laitettu valurautaputken päälle. Liitosmuhvin ollessa vääränlainen liitoskohtaa ei saada tiiviiksi, mikä johtaa siihen, että liitoskohdasta alkaa vuotaa vettä. Valokuvista ilmenee myös, että viemärin liitoskohdan huullos, johon muhvi on kiinnitetty, on niin lyhyt, ettei muhvi voi olla tiiviisti kiinni huulloksessa. Lisäksi musta lämpökutistettava jatkoyhde on alareunastaan irti, eikä sitä ole kuvien perusteella asennettu tarpeeksi tiiviisti, minkä seurauksena vesi pääsee vuotamaan valurautaputken ulkopuolelle. Valokuvien perusteella valurautaviemäri on liitetty betoniputkeen vain työntämällä viemäri betoniputken sisään ilman tiivisteen tai liitoskappaleen käyttämistä.

Asiakkaalla ei vakuutusyhtiön mukaan ole ollut esittää dokumenttia tai valokuvaa viemärien liitosten tiiviydestä vuonna 2013 tehdyn kylpyhuoneen saneeraustyön ajalta eikä 2018 tehdyn purkutyön ajalta. Näin ollen asiakkaan kertomien tietojen oikeellisuutta ei voida varmistaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vahingon syy on olennainen korvattavuuden kannalta. Näyttövelvollisuus vahingon syystä kuuluu asiakkaalle.

Vakuutusyhtiö vetoaa myös siihen, että asiakas on korjauttanut lämmitysjärjestelmää kahdesti L Oy:n toimesta. Vuonna 2015 tehtyjen korjaustoimenpiteiden syynä oli veden katoaminen lämmitysjärjestelmästä, jolloin järjestelmään vaihdettiin kalvopaisuntasäiliö. Vuonna 2017 lämmitysjärjestelmä ilmattiin, koska se keräsi ilmaa. Vakuutusyhtiön L Oy:ltä puhelimitse saamien tietojen mukaan lämmitysjärjestelmä on tullut molemmilla korjauskerroilla kuntoon.

Vakuutusyhtiön mukaan putkien tekninen käyttöikä on 40 - 50 vuotta, joten vaurioituneet putket ovat olleet käyttöikänsä päässä jo 7-17 vuotta, niiden ollessa nyt 57 vuotta vanhat. Vuonna 2015 ja 2017 tehtyjen korjaustoimenpiteiden ajankohdat huomioon ottaen vakuutusyhtiö ei pidä mahdollisena, että putkisto olisi voinut ruostua valokuvien mukaiseen kuntoon pelkästään lämmitysjärjestelmästä vuotaneen veden vuoksi, vaan tällainen ruostuminen vaatii paljon enemmän kosteutta.

Asiakas on vedonnut siihen, että lämmitysputket ovat syöpyneet sisältäpäin ja alkaneet siksi vuotamaan, minkä seurauksena ne ovat ruostuneet myös ulkopuolelta. Vakuutusyhtiö vetoaa kuitenkin siihen, että lämmitysputkissa vesi on hapettomassa tilassa, jolloin putki ei pääse ruostumaan sisältä päin. Yhtiön mukaan umpiruostuneessa putkessa kosteusrasitus on aina pitkäaikaista. Vakuutusyhtiön mielestä viemäriliitosten epätiiviyden takia kosteutta on päässyt alapohjarakenteeseen pitkän ajan kuluessa, jolloin ulkopuolinen kosteus on aiheuttanut rautaputkien ruostumisen.

Koska rautaputket ovat olleet silminnähden ruostuneet, vakuutusyhtiön mukaan kosteuden lähteenä ovat todennäköisesti viemäriliitosten vuodon lisäksi olleet suihkuvedet ajalta ennen kylpyhuoneen saneerausta, jolloin lattiassa ei ollut vielä vesieristettä. Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Epätiiviit viemäriliitokset johtuvat työ- ja asennusvirheistä. Tällaiset vahingot on rajattu vakuutusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuksenottajan esittämät selvitykset eivät osoita, että putkien ruostuminen johtuisi muusta kuin lattiakaivon tai viemärin epätiiviistä liitoksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko lämmitysputkien rikkoutuminen ja sen seurauksena rakennukselle aiheutunut vuotovahinko vakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko lämmitysputkien rikkoutuminen tapahtunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, vai onko rikkoutuminen aiheutunut lämmitysputkien pitkän ajan kuluessa tapahtuneesta ulkopuolisesta syöpymisestä, joka on johtunut viemäriputken liitoksista työ- tai asennusvirheen johdosta valuneesta vedestä tai kylpyhuoneen lattiarakenteen läpi päässeiden suihku- ja pesuvesien aiheuttaman kosteusrasituksen johdosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta-arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta-arvaamaton tapahtuma.

Ehtokohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta-arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtokohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta-arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Ehtokohdan 3.8 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta
• muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
• korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
• rakennusvirheestä
• perustamisvirheestä.

Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa

• vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
• vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
• vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan.

Ehtokohdan 4 alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten

• syöpymisestä tai pilaantumisesta
• sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
• kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on velvollisuus esittää näyttö siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti näyttää, että vahinko oli johtunut rajoitusehdossa tarkoitetusta seikasta.

Lautakunnalle toimitetun kartoitusraportin mukaan lämmitysputket ovat sijainneet kylpyhuoneen lattiarakenteen ja pintavalun alla hiekassa. Hiekka sijaitsee pintalaatan ja pohjalaatan välissä. Viemärin betoniputket sijaitsevat pohjalaatan alla ja rautaputket hiekassa laattojen välissä. Raportin sivulla 8 on valokuva, jossa on ruostuneelta näyttävä viemärin osa ja siinä kiinni oleva musta ja vaaleanharmaa osa. Kuvassa on teksti: ”lattiakaivon ja viemärin liitos mahdollinen vuotokohta”. Lisäksi raportin sivulla 11 on osittain auki olevasta lattiatasossa olevasta rakenteesta, jossa on teksti: ”Pohjalaatan alla vanhat betoniviemärit, jotka käytössä, betoni- ja rautaputken liitoksen tiiviys epäilyttävä. Mahdollinen vuotokohta.”

Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportista ei tarkemmin ilmene, kuinka lähellä toisiaan vuotaneet lämmitysputket ja vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan puutteellisen rakenteensa vuoksi hiekkaan vuotaneet viemäriputkien liitokset ovat sijainneet. Selvitystä ei ole myöskään siitä, miltä alueilta pohja- ja pintalaatan välissä oleva hiekka on mahdollisesti ollut lattiarakennetta avattaessa kastunutta. Raportin kuvatekstien perusteella viemärin liitosten on raportin laatijan toimesta epäilty vuotaneen, mutta tätä seikkaa ei ole pidetty varmana. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön vetoama viemäriliitosten vuotaminen jää tapauksessa riittävästi näyttämättä. Tästä seuraa, että lämmitysputkien syöpymisen ja rikkoutumisen ei ole vakuutusyhtiön esittämällä tavalla näytetty aiheutuneen viemärien asentamiseen liittyneen työ- tai asennusvirheen seurauksena hiekkaan vuotaneesta vedestä.

Vakuutuslautakunnalle esitettyjen valokuvien perusteella pintalaatan ja pohjalaatan välissä sijaitsevat lämmitysputket ovat olleet kaikilta osin laaja-alaisesti ruostuneet. Myös asiakkaan vetoamissa O:n ja R:n selvityksissä on todettu lämmitysputkien erittäin huono kunto. Lämmitysjärjestelmässä todettujen häiriöiden ajankohdista esitetyn selvityksen perusteella ei ole todennäköistä, että lämmitysputkisto olisi tässä tapauksessa ensin rikkoutunut normaalin putken ikääntymisen ja kulumisen johdosta, ja valokuvista ilmenevä ulkoapäin tapahtunut laaja-alainen ruostuminen olisi johtunut rikkoutuneesta lämmitysputkistosta valuneesta vedestä.

Lautakunnan käsityksen mukaan niin rakennuksessa kuin irrotettuinakin olevista lämmitysputkista otetuista valokuvista nähtävä laaja-alainen ulkoinen ruostuminen on todennäköisimmin aiheutunut siitä, että lämmitysputket ovat pitkäaikaisesti altistuneet ulkopuoliselle kosteudelle. Lautakunta pitää esitetyn selvityksen perusteella todennäköisenä, että lämmitysputkistoa ovat rasittaneet ennen kylpyhuoneen saneeraamista kylpyhuoneen lattiarakenteen läpi hiekkaan päässeet suihku- ja pesuvedet, jotka ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet lämmitysputkiston laaja-alaisen ulkopuolisen ruostumisen ja vuodot. Omaksumansa tulkinnan mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoo, että tällä tavoin aiheutunut putkiston rikkoutuminen ja siitä seurannut vuotovahinko ei ole vakuutusehtojen LVI-laiteturvasta tai vuototurvasta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Tämän vuoksi putkiston rikkoutumisesta ja vuotovahingosta sekä näihin vahinkoihin liittyneestä asumisen keskeytymisestä aiheutuneet kulut eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Sario
Yrttiaho