Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalon (rv. 2005) kellariin oli 10.5.2019 noussut vettä. Kosteuskartoitusraportin mukaan kosteusvaurioita aiheutui kellarissa olevan oleskelutilan koko lattiarakenteelle ja seinien alaosille noin 30 cm korkeuteen saakka. Myös irtaimistoa vaurioitui. Veden kellariin nousemisen syynä oli ollut pohjavesipumpun rikkoutuminen. 

Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 11.6.2019 korvauksen rikkoutuneesta pohjavesipumpusta. Rakennus-ja irtaimistovahinkojen osalta vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta. Yhtiön mukaan kyseessä on ulkopuolisen sade- ja sulamisveden tunkeutuminen rakennukseen. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joissa sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkotapahtumaa ei kosteusvaurioiden osalta muutoinkaan voida objektiivisesti arvioiden pitää ennalta arvaamattomana. Pohjaveden poisto ja alentaminen ovat olleet poistopumpun varassa ja mikäli pumppu hajoaa, pohjavesi pääsee nousemaan rakennukseen. Kiinteistön vedenpoistojärjestelmä tulisi toteuttaa siten, että ulkopuolinen vesi ei normaaliolosuhteissa pääse tunkeutumaan rakennuksen sisälle. 

Asiakas vetosi oikaisupyynnössään siihen, että sulamis- tai sadevesi ei ole läpäissyt ulkoapäin perustusta, ulkoseinää tai vesikattoa. Vedenpoisto on toteutettu asianmukaisesti kellarin alapuolella olevalla salaojaputkistolla ja sorakerroksella. Pohjaveden ennalta arvaamatonta nousua estämässä on ollut erillinen pumppaamo ja hiekanerotuskaivo. Kosteusvauriot ovat aiheutuneet pohjavesipumpun äkillisestä rikkoutumisesta. 

Korvauspäätöksessään 28.6.2019 vakuutusyhtiö viittasi tarkastusraporttiin 17.5.2019. Raportin tietojen perusteella vahinkotapaus ei ole tulvaturvasta tai vuototurvasta korvattava. Vakuutusyhtiön mukaan äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan aina objektiivisin perustein, jolloin korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä on rakennuksen sijainti ja pohjavesien vaikutus huomioon ottaen pohjavesistä rakennukselle aiheutunut luonnollinen seuraus, joka on rajattu korvattavien vahinkotapahtumien ulkopuolelle. Vahinkomekanismi ei näin ollen ole ollut objektiivisesti arvioituna äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.  

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon. Heti vahingon tultua ilmi takapihalla sijaitsevassa pumppaamossa olevan pumpun havaittiin särkyneen ja sinne asennettiin varapumppu lisävahinkojen eliminoimiseksi. Pumppu on rikkoutunut tuntemattomasta syystä, kun siihen on tullut sisäinen oikosulku. Pumppu on vaihdettu vuonna 2013 ja se on toiminut moitteettomasti vahinkotapahtumaan saakka. Vahinko huomattiin heti ja korjaavat toimenpiteet vahingon minimoimiseksi aloitettiin välittömästi. Pohjaveden nopea nouseminen oli yllättävää. Pumppaamo tarkastetaan kerran viikossa omistajan toimesta. Hälytysvalo on takapihalla, eikä sitä huomattu välittömästi. 

Asiakkaan mukaan normaaliolosuhteissa pohjavesi ei yllä kellariin, mutta kevättulvien aikaan riski pohjaveden noususta on olemassa. Pohjaveden alennuspumppaamo on asennettu vahingoilta suojautumiseksi ja se tarkastetaan säännöllisesti. Kyse ei ole ollut viemärien tulvimisesta tai virheellisistä asennuksista. Asiakas katsoo, että vahinkoa on tämän vuoksi pidettävä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Kotivakuutusehtojen korvausrajoituksissa ei ole rajattu pois pumppaamon äkillisen rikkoutumisen vuoksi aiheutuvaa äkillistä pohjaveden nousua ja sen aiheuttamaa vahinkoa. 

Asiakas toteaa, että vahinko ei ole aiheutunut sateesta, tulvasta, viemäristä tai mistään vakuutusyhtiön vetoamista rajoituksista, vaan pumpun rikkoutumisesta. Vahingon aiheuttajana ei ole ollut sade- tai sulamisvesi, vaan pohjavesi. Asiakas viittaa tältä osin Geologian tutkimuskeskuksen julkaisussa oleviin pohjaveden ja maaveden määritelmiin. Sade- ja sulamisvesi eivät asiakkaan mukaan voi tunkeutua rakennukseen, koska talon seinä ja perustukset on sadevesieristetty ja suojattu patolevyillä. Kiinteistön vedenpoistojärjestelmä on toteutettu niin, ettei ulkopuolinen pohjavesi pääse normaaliolosuhteissa tunkeutumaan kellarin lattian läpi. Kyseessä on äkillisen laiterikon aiheuttama vahinko. Asiakas vetoaa vahinkotapahtuman äkillisyyden osalta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-006431. 

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas on lausunut, että pumppaamo on tehdasvalmisteinen ja ammattimaisesti sekä rakennusmääräysten mukaisesti asennettu.  Pumppaamon ja salaojien rakentaminen kellarin ja kellarin anturoiden alle on ollut ylimääräinen varotoimenpide, eikä rakennusmääräysten mukaan pakollista. Vastaava vahinko ei voisi vakuutusyhtiön väittämällä tavalla tapahtua sähkökatkon johdosta, koska tämä edellyttäisi poikkeuksellisissakin olosuhteissa useamman päivän kestoista katkoa. Lisäksi sähkökatko havaittaisiin nopeasti. Asiakkaan mukaan pumppaamossa on hälytysjärjestelmä, joka tullaan päivittämään korjausten yhteydessä sellaiseksi, että se hälyttää matkapuhelimeen mahdollisen nousun johdosta. Näin ollen tilanne ei voi toistua, koska pumppaamoon on myös varapumppu. Nykyinen hälytys on valotolpalla.

Asiakas vetoaa vielä siihen, että hänen kotivakuutuksensa vakuutusehdoissa pohjaveden äkillisestä noususta aiheutuneita vahinkoja ei ole rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kuten erään toisen vakuutusyhtiön kotivakuutusehdoissa on tehty. Asiakas viittaa vakuutusyhtiön X kanssa sähköpostitse käymäänsä keskusteluun. Vakuutusyhtiön X suhtautuminen vahinkotapahtumaan sisällöllisesti asiakkaan kotivakuutusta vastaavien vakuutusehtojen perusteella on ollut myönteinen. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja uudistaa antamiensa korvauspäätösten perustelut. Yhtiön mukaan asuinrakennuksen rakentaminen paikkaan, jossa pohjavesi on niin korkealla, että sen alentamiseen ja rakennuksesta pois pitämiseen tarvitaan erityinen pumppausjärjestelmä rakentamismääräysten mukaisen sade- ja hulevesijärjestelmien ja sokkelin patolevyjen lisäksi, on tietoista riskinottoa niin rakentajalle kuin kohteen ostajallekin. Näin toteutetussa ratkaisussa on selvää, että pohjavesipumpun rikkoutumisen tai muusta syystä johtuvan toimimattomuuden seurauksena on, että pohjavesi alkaa kohota ja nousee sisälle rakennukseen. Tätä ilmiötä ei objektiivisesti arvioiden voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna ennalta arvaamattomana vahinkona rakennukselle ja kellarissa olleelle irtaimistolle. Pohjaveden nouseminen pumpun toimimattomuuden seurauksena kellariin on kyseisen rakentamis- ja toteutustavan luonnollinen seuraus, jota ei voida korvata vakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo, että pohjaveden nousu rakennukseen olisi voinut tapahtua yhtä lailla myös ilman rikkoutumisvahinkoa, esimerkiksi tavallisen sähkökatkon seurauksena. Koska rakennus on rakennettu paikalle, jossa pohjaveden alentamiseen vaaditaan erilinen pumppu, on todennäköistä, että pohjavedet tulvivat rakennukseen jatkossakin, jos pumppu rikkoutuu tai on muusta syystä toimimaton. Vakuutusyhtiön mielestä kyseessä ei tällöin ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, koska objektiivisesti arvioiden pumppuun tulee häiriö tai se rikkoutuu ennemmin tai myöhemmin. Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 600/13. Vakuutusyhtiö viittaa myös Suomen Rakennusmääräyskokoelman osan D1 määräykseen, joiden mukaan sadeveden poisto kiinteistön alueelta on järjestettävä hyvin toimivalla tavalla ja niin, ettei siitä aiheudu vahingon tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa. Sadevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma.

Asiakkaan lausuman johdosta antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan kertomalla pumppausjärjestelmän parantamisella ei ole merkitystä vahingon korvattavuuden kannalta, koska korvattavuutta arvioidaan vahingon sattuessa käytössä olleen järjestelmän perusteella. Vakuutusyhtiön mielestä järjestelmän parantaminen pikemminkin osoittaa, että vahinkotapahtuma ei ole ollut ennalta arvaamaton. Lisäksi yhtiö katsoo, että parannettukaan järjestelmä ei välttämättä edelleenkään estä sitä, että vesi voi nousta pumpun toimimattomuuden johdosta kellariin muun muassa pohjaveden korkeudesta johtuen. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkoilmoituksen perusteella kyseessä oleva, asiakkaan äkillisesti sattuneeksi kuvaama vahinkotapahtuma olisi voinut sattua myös sähkökatkon seurauksena. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että salaojajärjestelmä on rakennusmääräysten perusteella pakollinen. Yleensä salaojaputket vedetään maaperän alla jononkin kauempana sijaitsevaan laskuojaan, jolloin sade- ja sulamisvesien poisto on painovoimaista eikä jonkin pumpun varassa. Salaojien johtaminen pumppaamoon ja sieltä pois pumpun avulla on riskialttiimpi ratkaisu, jota toisinaan joudutaan käyttämään rakennuksen sijainnista johtuen. Yhtiö katsoo edelleen, että pohjaveden nousemista kellariin ei voida pitää ennalta arvaamattomana vahinkona, vaan se on ollut pumpun rikkoutumisen luonnollinen seuraus rakennuksen sijaintipaikka huomioon ottaen. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on riidatonta, että rakennukselle ja irtaimistolle kellaritiloihin nousseesta vedestä aiheutunut vahinko ei ole korvattava vakuutuksen Tulvaturvasta (ehtokohta 4.2) tai Vuototurvasta (ehtokohta 4.6). Erimielisyys koskee sitä, onko vahinko korvattava ehtokohdan 4.3. mukaisesti Rikkoutumisturvasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneena vahinkotapahtumana. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.9.2016 alkaen) kohdan 4.3 (Rikkoutumisturva) mukaan vakuutuksesta korvataan välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tapahtuman äkillisyys ja ennalta-arvaamattomuus arvioidaan objektiivisesti yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksesta korvataan myös sähköilmiön (oikosulku, maasulku ja ylijännite) aiheuttama välitön rikkoutuminen. Vakuutuksesta korvataan myös äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutetun kiinteistön toimintaa palvelevan LVISA-laitteen tai -tekniikan välitön rikkoutuminen.
[…]

Ehtokohdan 5.5 (Korvaamisen rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa
- vahinkoja, joissa vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan, tai vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon, lattiakaivon ja korokerenkaan tai lattiakaivon ja rakenteiden liittymiskohdista taikka joissa sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.

Asian arviointi

Kyse on asiakkaan omakotitalon kellariin nousseen veden rakennuksen rakenteille ja irtaimistolle aiheuttamien vaurioiden korvattavuudesta. Korvauksen hakijan on yleisten näyttötaakkaa koskevien periaatteiden mukaan korvausta saadakseen osoitettava, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut. Mikäli vakuutusyhtiö puolestaan haluaa vastuunsa rajoittamiseksi vedota rajoitusehtoihin, vakuutusyhtiön on osoitettava, että kyse on rajoitusehdossa tarkoitetusta tapahtumasta. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa rajoitusehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joissa sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton. Asiakas on Geologian tutkimuskeskuksen julkaisuun ”Pohjaveden synty ja esiintyminen” vedoten katsonut, että kellariin noussut vesi ei ole ollut sulamis- tai sadevettä, vaan pohjavettä. Julkaisun mukaan maa- ja kallioperään varastoituneet sade- ja sulamisvedet ovat joko maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisessä maavesivyöhykkeessä olevaa maavettä tai pohjavesivyöhykkeessä olevaa pohjavettä. 

Lautakunnan käsityksen mukaan pohjavettä ei sen alkuperästä huolimatta yleisen kielenkäytön mukaan käsitetä sulamis- ja sadevedeksi. Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella ei ole mahdollista päätellä, onko kellariin noussut vesi ollut peräisin rakennusta ympäröivän maaperän maavesi- vai pohjavesivyöhykkeestä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole kiistänyt asiakkaan valituksessaan esittämää väitettä siitä, että kyse on ollut nimenomaan pohjavedestä. Kartoitusraportin mukaan kyse on ollut puhtaiden pohjavesien nousemisesta kellariin, minkä lisäksi pumpun on kerrottu olevan pohjavedenalennuspumppu. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut pohjavedestä, minkä johdosta vakuutusyhtiön vetoama, ulkoapäin tulevan sade- ja sulamisveden perustusten läpäisemistä koskeva rajoitusehto ei sovellu kyseessä olevaan vahinkotapaukseen. 

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko vahinkotapahtumaa pidettävä ehtokohdassa 5.3 tarkoitetulla tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneena. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan vetoama ratkaisusuositus asiassa FINE-006431 koskee esillä olevasta tapauksesta poikkeavaa vastuuvakuutusehtojen tulkintakysymystä, jolla ei ole ohjaavaa merkitystä nyt arvioitavana olevien kotivakuutusehtojen vahinkotapahtumaan johtaneen syyn äkillisyyteen ja ennalta arvaamattomuuteen perustuvaa korvausedellytystä arvioitaessa. Edelleen lautakunta toteaa, että toisesta vakuutusyhtiöstä vakuutustarjouksen yhteydessä saadut ennakkotiedot sähköpostitse kuvatun kaltaisen vahinkotapahtuman korvattavuudesta eivät vaikuta nyt kyseessä olevan riita-asian arviointiin.

Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että pumpun rikkoutuminen on vakuutuksesta korvattava rikkoutumisvahinko. Osapuolten vetoamien seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta pitää niin ikään riidattomana, että mikäli pumppu ei olisi rikkoutunut, pohjavettä ei olisi noussut kellariin vaurioseurauksin. Lautakunta katsoo lisäksi, että vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto ei sovellu tapaukseen. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vahinko on aiheutunut sen seurauksena, että pumpun rikkouduttua salaojajärjestelmä ei ole toiminut, ja rakennusta ympäröivässä maaperässä oleva vesi on tunkeutunut rakennuksen rakenteisiin nousten kellaritilan lattialle. Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 600/13. Tuossa tapauksessa lautakunnan ratkaisusuosituksen lopputulos on kuitenkin perustunut olennaisesti siihen, että veden tulviminen rakennukseen lattiakaivosta on ollut seurausta lattiakaivon yhdistämisestä rakennusmääräysten vastaisella tavalla sadevesijärjestelmään. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt kyseessä oleva omakotitalorakennus on kaikesta päätellen rakennettu rakennusluvan mukaisesti. Esitetty selvitys ei osoita, että rakennuksen salaojaputkisto olisi toteutettu rakennusmääräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesti. Pohjavesipumpun sisäinen rikkoutuminen on tapahtunut äkillisesti. Vakuutuslautakunta katsoo, että näissä olosuhteissa veden tunkeutumista rakennuksen rakenteisiin ja kellaritilaan on pidettävä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneena vahinkona, joka on ehtokohdan 5.3 perusteella Rikkoutumisturvasta korvattava. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa rakennuksen ja irtaimiston vahingoista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho