Tapahtumatiedot

Asiakkailla A ja B ei ollut aikaisempaa asiakassuhdetta pankkiin, kun he kävivät asunnon hankkimista varten asuntolainaneuvotteluissa pankissa 18.7.2019. Pankin konttorinjohtaja C lähetti A:lle ja B:lle neuvotteluja koskeneen ja mm. lainamääriä sisältäneen sähköpostin 19.7.2019. Ensimmäisen mahdollisen ostokohteen hinnan noustua liian korkeaksi A kertoi C:lle 29.7.2019 lähettämässään sähköpostiviestissä (B viestiketjussa mukana) asiakkaiden löytämästä uudesta kohteesta ja pyysi ostotarjouksen jättämistä varten C:ta laskemaan heille lainatarjouksen. C antoi samana päivänä vastauksensa asiakkaille. Kohteen kunnon paljastuttua näytöllä oletettua huonommaksi asiakkaat eivät jättäneet siitä ostotarjousta.

A kertoi 12.8.2019 C:lle lähettämässään viestissä (B viestiketjussa mukana) kohteesta, josta asiakkaat haluaisivat jättää tarjouksen, ja pyysi C:tä laskemaan lainatarjouksen kohdetta varten. Asiakkaat saivat samana päivänä C:n vastauksen ja 13.8.2019 A ilmoitti C:lle myyjän hyväksyneen heidän ostotarjouksensa ja kysyi millaisella aikataululla kaupat saadaan toteutettua. C on samana päivänä lähetetyssä viestissään ilmoittanut, että jos asiakkaat saavat viestissä pyydetyt selvitykset/vastaukset toimitettua seuraavana päivänä kaupat voidaan pankin puolesta tehdä seuraavalla viikolla. Viestissä C on myös todennut, että B:n ASP-tilin toisessa pankissa voi nyt pyytää lopettamaan.

A on 15.8.2019 viestinsä liitteenä toimittanut pankin pyytämät liitteet ja ilmoittanut, että toisen pankin vahvistuksen mukaan ASP-tilin purku onnistuu noin kahden pankkipäivän kuluessa.

Päivää aiemmin 14.8.2019 A on lähettänyt yksin C:lle viestin todeten irrottavansa henkilökohtaisia lainojaan koskevan keskustelun omaksi ketjukseen ja että asuntoon liittyvää asiaa viedään edelleen siinä ketjussa, jossa B on mukana. C on viestissään 16.9.2019 A:lle pyytänyt A:ta selvittämään, mitä A:n tiliotteelta löytyvät ulosotto ja kolme luotonantajaa tarkoittavat. Saman päivän aikana A on antanut selventävän viestin, johon C on vastannut todeten että A ei ole näistä asioista maininnut tapaamisessa lainkaan, niistä olisi ehdottomasti tullut mainita ja ne vaikuttavat ehdottomasti luottopäätöksen tekoon heikentävinä asioina.

A on lähettänyt C:lle 20.8.2019 viestin (B viestiketjussa mukana), jossa on viitattu edellispäivän keskusteluun ja käyty läpi A:n tiliotteista selvinneitä asioita, ja jonka liitteenä on ollut A:n päivitetyt velkatiedot. C on samana päivänä lähetetyssä viestissään asiakkaille todennut, että uusien laina- ja maksukäyttäytymistietojen valossa Garantian lainatakausta ei voi asuntolainalle käyttää ja että kaikki tiedot olisi ehdottomasti tullut kertoa lainaneuvotteluissa. Seuraavana päivänä lähetetyssä viestissään C vielä toteaa, ettei laina näillä tiedoilla pankista onnistu. 

Asiakkaan valitus

Asiakkaat vaativat pankkia korvaamaan heille kaupan perumisesta aiheutuneet 2.500 euron kulut. Lisäksi he vaativat pankkia korvaamaan toisen pankin ASP-säästötilin purkamisesta aiheutuneet 35 euron kulut sekä menetetyn 4 %:n koron koko 20.000 euron talletussummalle, koska ASP-lainan otto ei enää ole mahdollista. Asiakkaat katsovat, että kaikki heille aiheutuneet kulut olisi voitu välttää, mikäli pankki olisi toiminut vastuullisesti ja ammattimaisesti.

Asiakkaat kävivät pankissa lainaneuvotteluissa. He hakivat asuntolainaa ja lisäksi oli tarkoitus yhdistää A:n useampi vakuudeton kulutusluotto yhdeksi lainaksi. Tähän lainojen yhdistämiseen oli tarkoitus käyttää A:n vanhempien kesämökkiä vakuutena. Lainaneuvotteluissa tarkistettiin molempien luottotiedot ja asiakkaat toimittivat liitteet sähköpostitse: palkkalaskelmat useammalta kuukaudelta sekä velkalistan, johon A oli tehnyt yhteenvetoa veloista, jotka oli tarkoitus maksaa haettavalla lainalla. Myöhemmässä vaiheessa he toimittivat myös ostettavan asunnon tiedot. Näillä tiedoilla heille laskettiin lainatarjous, jonka perusteella he jättivät ensimmäisestä kohteesta ostotarjouksen, jota ei liian alhaisena hyväksytty. 

Asiakkaat pyysivät uuden lainatarjouksen toiseen kohteeseen ja jättivät ostotarjouksen, joka hyväksyttiin. A lähetti konttorinjohtaja C:lle hyväksytyn ostotarjouksen ja asunnon tietoja. Tässä vaiheessa asiakkaat alkoivat selvittämään, miten kesämökin panttiarvo määritetään. Lisäksi C:ltä tuli ohjeistus olla yhteydessä asiakkaiden omaan pankkiin, purkaa B:n ASP-säästötili ja pyytää vapauttamaan varat käyttötilille,    josta ne siirretään sitten ko. pankkiin.

Kun A oli yhteydessä pankkiin sopiakseen kauppapäivän, heitä pyydettiin lähettämään tiliotteet. Tiliotteista selvisi asioita, jotka vaikuttivat heikentävästi lainan myöntämiseen. Tiliotteista oli selvinnyt, että A oli maksanut oma-aloitteisesti ulosottoviraston tilille suorituksen. Lisäksi tiliotteista selvisi muutamia muita velkoja, joita A ei ollut tuonut esille lainaneuvotteluissa. 

Asiakkaiden mielestä pankki ei voi olettaa ensi kertaa asuntolainaneuvotteluissa olevien tuntevan prosessin eri vaiheet, terminologian yms. läpikotaisesti. Koska lähtötilanne oli velkojen osalta haasteellinen, he varasivat ajan nimenomaisesti konttorinjohtajalle ja luottivat hänen ammattitaitoonsa.

Asiakkaille tehtiin lainatarjous puutteellisilla tiedoilla. Mikäli tiliotteet olisi pyydetty ja käyty läpi ennen lainatarjouksen antamista, olisi niistä huomattu mahdollinen este lainan myöntämiselle. Tällöin heille ei olisi tarjottu lainaa, eivätkä he olisi jättäneet ostotarjousta. 

Pankki käyttää vastauksissaan termiä annettu lainaehdotus. Sähköposteissa asiakkaat ovat pyytäneet lainatarjousta ja eikä pankki missään vaiheessa kertonut, että lainatarjoukset olisivat olleet jollain tapaa ehdollisia. Asiakkailla on ollut syyt olettaa, että kyseessä on pankin puolelta sitova tarjous. Pankilla on ollut koko prosessin ajan tieto siitä, että heidän aikomuksena on tehdä ostotarjous heti sopivan kohteen löytyessä, jolloin mahdollisten asuntolainan myöntöön liittyvien ehtojen läpikäynti olisi ollut ensiarvoisen tärkeää. C:llä olisi ollut mahdollisuus useassa kohdassa korjata/varmistaa, että he ovat ymmärtäneet että annettu ehdotus ei ole sitova. Jos näin olisi toimittu, olisivat he jättäneet ostotarjouksen ehdollisena lainan saannin osalta ja välttyneet kustannuksilta.

Pankki antoi asiakkaille kolme asuntolainatarjousta ja pyysi vasta hyväksytyn ostotarjouksen jälkeen heitä toimittamaan tiliotteensa. Pankki on näin ollen tehnyt lainatarjoukset ilman todellista tietoa asiakkaiden talouden tilasta. Pankilla olisi ollut milloin tahansa ensimmäisen tapaamisen jälkeen mahdollisuus pyytää tiliotteet ja/tai kertoa, että lainapäätöstä ei voida tehdä, ennen kuin tiliotteet on toimitettu ja käyty läpi. Tiliotteelta löytyneiden tietojen kertomatta jättämisestä on syyllistetty hakijaa, vaikka otteet toimitettiin heti kun niitä pyydettiin. Asiakkaiden mielestä on pankin velvollisuus selvittää kaikki luotonmyöntöön vaikuttavat seikat hakijalta tarvittavien dokumenttien avulla ennen lainatarjouksen antamista. Jälkeenpäin pankki ei ole myöskään vastannut kysymyksiin siitä, miksi ASP-tili pyydettiin purkamaan liian aikaisessa vaiheessa.

Pankin vastine

Pankki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen. Pankin käsityksen mukaan pankkia on yritetty tahallisesti johtaa harhaan, pankille ei ole toimitettu pyydettyjä tietoja hyvissä ajoin ja lisäksi B on vaihtanut lisävakuudeksi esittämäänsä kohdetta. 

Ensitapaaminen 18.7.2019

Tapaamisessa 18.7.2019 asiakkaat kertoivat suunnitelmistaan ostaa yhdessä remontoitava rivitalo-asunto. B kertoi olevansa ensiasunnonostaja ja ASP-tallettaja. Rivitaloasunnon hintapyyntö oli heidän ilmoituksensa mukaan 180.000 euroa. Lisäksi he suunnittelivat remontoivansa asuntoa n. 70.000 eurolla. B:Ila oli säästöjä käytettäväksi asunnon ostoon n. 26.000 euroa, joista osa oli hänen ASP-tilillään. Asiakkaiden vuokravakuustilillä olevia n. 3.400 euron varoja oli myös mahdollista käyttää asuntolainan vakuutena.

A:lla oli hänen suullisen ilmoituksensa mukaan omia henkilökohtaisia vakuudettomia lainoja n. 55.000 euroa, jotka hän toivoi yhdistettäväksi yhdeksi lainaksi. Osa henkilökohtaisista lainoista oli autolainaa, mutta A suunnitteli mahdollisesti myyvänsä auton, jolloin lainamäärä pienenisi. A kertoi hänen henkilökohtaisten lainojen johtuvan epäonnistuneista sijoitusratkaisuista. A kertoi suullisesti myös velkojakohtaiset lainamäärät.

A kertoi, että hänen vanhempiensa asuntoa oli mahdollista käyttää hänen henkilökohtaisen lainansa vakuutena. C kertoi asiakkaille pankin edellyttävän, mikäli pankki myöntäisi A:lle henkilökohtaisen lainan, hänen vanhempiensa asuntovakuutta tälle lainalle. C painotti lisäksi A:lle, että hänen on käytävä vakuudettomien lainojen määrät ja syyt läpi vanhempiensa kanssa hyvissä ajoin. C kävi tapaamisessa läpi kuinka pankki antaa tietoja luotonhakijasta vierasvakuudenantajalle.

Tapaamisessa asiakkaat kertoivat suullisesti myös työsuhteistaan ja palkkatietonsa, minkä lisäksi C tarkisti luottotiedot Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä asiakkaiden suostumuksilla. Tapaamisessa käytiin läpi millaisia suorituksia A ja B voisivat maksaa lainoihin, jos pankki lainat myöntäisi.

Koska A:lla ei ollut omia säästöjä, C totesi, ettei lainaratkaisu, jossa molemmilla olisi omat asunto- ja remonttilainansa ole mahdollinen vaan, jos pankki myöntäisi lainat, olisivat asunto ja remonttilainat yhteisvastuullisia lainoja, eikä B:n laina olisi ASP-laina. C otti asp-laina-asian esille jo ensimmäisessä tapaamisessa, koska hän halusi, että B pohtii asiaa omalta osaltaan poikkeuksellista ratkaisuehdotusta. Tapaamisessa B hyväksyi pankin edellytyksen asunto- ja remonttilainan yhteisvastuullisuudesta sekä sen, ettei hänen lainansa olisi ASP-laina.

C kertoi tapaamisessa, ettei hankittavan asunnon vakuusarvo riittäisi yksinään asunto- ja remonttilainan vakuudeksi, mutta lisävakuutena olisi kenties mahdollista käyttää Garantian lainatakausta. C halusi ensin varmistaa Garantialta asian, koska A:n kertoman mukaan hänen työsuhteessa oli alkuvuonna tapahtunut muutoksia.

C painotti tapaamisessa pankin edellyttävän aina rahoituksessaan kokonaisrahoitusratkaisua, jolloin kaikki lainat keskitetään yhdelle velkojalle. Asiakkaat hyväksyivät tapaamisessa tämän edellytyksen kokonaisrahoitusratkaisusta. Lisäksi A pohti tapaamisessa olisiko hänen järkevintä hankkia oma luottokielto.

C arvioi tapaamisessa alustavasti A:n ja B:n maksukykyä ja maksuvaraa suullisesti ilmoitettujen tietojen pohjalta, ja lupasi lähettää heillä myöhemmin, kun oli ensin tarkistanut Garantialta A:n työsuhteeseen liittyvän seikan, tarkemmat laskelmat heidän antamillaan tiedoilla.

Tapaamisessa C pyysi A:ta ja B:ta lähettämään pankille palkkatositteensa, viimeisimmän tiliotteensa, A:n vanhempien yhteystiedot, heidän asuntonsa tiedot sekä ostettavan asunnon tarkemmat tiedot, A:n henkilökohtaisten lainojen tiedot sekä B:n omasäästöosuuden tiedot. Tapaamisessa C kertoi myös pankin luottopäätösmenettelystä ja painotti, että pankki tarvitsee pyydetyt dokumentit lopullista, pankkia sitovaa luottopäätöstä varten. C kertoi kuitenkin lähettävänsä A:lle ja B:lle ehdotuksen tutustuttavaksi tapaamisen tietojen perusteella.

Oltuaan yhteydessä Garantiaan lainatakaukseen liittyen C lähetti asiakkaille 19.7.2019 pankin ehdotuksen rahoituksen kokonaisratkaisusta ja painotti viestissään, että ehdotus pohjautuu asiakkaiden 18.7.2019 tapaamisessa antamiin tietoihin ja läpikäytyihin asioihin. C:n ehdotuksessa remonttilainan määrä oli 40.000, jolloin remonttiraha olisi ainoastaan n. 57.000 euroa eikä 70.000 euroa kuten asiakkaat olivat suunnitelleet.

Asiakkailla on koko prosessin ajan ollut tiedossa, mitä dokumentteja pankki edellyttää lopullista luottopäätöstä varten. C ei kuitenkaan ole määrittänyt 19.7.2019 sähköpostissaan, mihin määräaikaan mennessä pyydetyt tiedot pitäisi toimittaa. C on halunnut antaa asiakkaille aikaa löytää oikea kohde ja lisäksi hyvin nopeasti ilmeni, ettei ensimmäisen asuntokohteen kauppa toteutunutkaan, minkä vuoksi asia jäi odottamaan jatkoyhteydenottoja. Pankille oli epäselvää jatkavatko asiakkaat lainaprosessiaan vai ei, eikä pankki tänä aikana ole voinut muistuttaa asiakkaita dokumenteista.

Myöhempi sähköpostinvaihto

Myöhemmin asiakkaat ilmoittivat C:lle, ettei rivitalohuoneiston osto onnistunut, ja tiedustelivat, minkä suuruisen lainalupauksen C voisi tarjota heille ja kuinka kauan lainalupaus olisi voimassa. C vastasi heille, että lainamäärään vaikuttaa myös vakuus ja Garantian lainatakauksella lainamäärä voisi olla n. 260.000 euroa. C kertoi lisäksi, että lainatarjous on lähtökohtaisesti voimassa kaksi kuukautta. Koska asiakkailla ei ollut tiedossa ostettavaa asuntoa, C pyysi heitä palaamaan myöhemmin. He palasivatkin myöhemmin löydettyään toisen kohteen, jolloin C teki heille ehdotuksen heidän aiemmilla tiedoillaan muistuttaen samalla kokonaisratkaisuun liittyen B:n henkilökohtaisesta 55.000 euron lainasta ja vanhempien asuntovakuudesta. Myöhemmin 30.7.2019 asiakkaat ilmoittivat, että asunnon kunto olikin oletettua huonompi, minkä vuoksi he palaavat myöhemmin, kun kiinnostava kohde löytyy.

12.8.2019 asiakkaat ilmoittavat löytäneensä kiinnostavan omakotitalo-kohteen. C palasi heille pankin ehdotuksella, joka koostui asuntolainalaskelmasta, joka oli tehty oletuksella, että ostettavan kohteen omistusosuus jakaantuisi 60/40 suhteessa, kuten aiemmin oli ollut puhetta. Lisäksi C painotti B:n henkilökohtaista lainaa vanhempien asuntovakuudella.

B ilmoitti 13.8.2019 myyjän hyväksyneen heidän hintatarjouksensa ja C palasi asiakkaille 13.8.2019 kerraten heidän suunnitelmansa. Hän ohjeisti B:ta olemaan yhteydessä ASP-tili-pankkiinsa sekä pyysi heitä toimittamaan ostettavan asunnon myyntiesitteen, molempien palkkakuitit, tiliotteen palkkatilistä sekä B:n vanhempien täyttämän vakuusselosteen, kopion tuoreesta kauppakirjasta, jos kohteesta sellainen löytyy sekä B:n vanhempien yhteystiedot. C tiedusteli lisäksi B:n henkilökohtaiseen lainaan liittyen, onko lainamäärä pysynyt samana vai onko B saanut auton myytyä. C pyysi dokumentteja seuraavaksi pankkipäiväksi, jotta luottopäätös saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti; tarvittavat dokumentithan oli käyty jo aikaisemmin tapaamisessa läpi. Lopullinen lainapäätös edellyttää lainamäärän, luottoanalyysin sekä tiedon lainan vakuuksista, jotka pankki hyväksyy. ASP-tilistä C muistutti heti lopullisen kohteen löydyttyä, koska asp-tilin lopettamiseen varattava aika vaihtelee pankeittain, varsinkin kun asiakkuutta ollaan siirtämässä muualle. Käsittelyajat voivat pankin kokemuksen mukaan esimerkiksi pankin vaihtotilanteissa olla jopa kuukauden pituisia.

Asiakkaat lähettivät 14.8.2019 kauppakirjaluonnoksen ja asuntoesitteen. A lähestyy C:tä henkilökohtaisella viestillä koskien henkilökohtaista lainaansa ja toivoo viestinnän hänen lainastaan eriytettäväksi omaksi viestinnäkseen. Hän kertoo vakuussuunnitelman hänen oman lainansa osalta muuttuneen ja tarjoaa asuntovakuuden sijaan vakuudeksi vanhempiensa kesämökkiä, joskin myöhemmin hän tuokin ilmi, että vakuus olisikin kiinnitys ainoastaan hänen äitinsä omistamaan ½-osuuteen kesämökistä. 

A lähetti 15.8.2019 vakuusselosteen kiinteistöstä sekä excel-laskelman omista lainoistaan velkojakohtaisesti. A ja B lähettävät lisäksi 15.8.2019 yhdessä palkkalaskelmansa, tiliotteensa sekä arvion metsästä kesämökkikiinteistöllä.

Kun C kävi 16.8.2019 läpi saamansa tiliotteet luottopäätöstä varten havaitsi hän eroavuutta A:n aikaisemmin ilmoittamissa ja excel-laskelmasta ilmenevissä velkojissa. Lisäksi C huomasi A:n tiliotteelta maksuja ulosottoon. C pyysi 16.8.2019 A:Ita selvitystä näistä eroavuuksista. A antoi 16.8.2019 selvityksen ilmenneistä uusista luotoista sekä esitti, että hän voi pyytää ulosotosta selvityksen erääntyneistä veroista. Yhden tiliotteeltaan ilmenneen luoton osalta A ilmoitti, ettei kyseinen luotto rasita häntä lainkaan, vaikka lainasuoritukset kulkevat hänen tilinsä kautta. Lisäksi A lähetti maksujärjestelysopimuksen yhdestä luotosta. A ja B olivat yhteydessä puhelimitse 19.8.2019 ilmenneisiin seikkoihin liittyen. C korosti, että kaikki maksukäyttäytymisen ja lainoihin liittyvät tiedot olisi pitänyt kertoa lainaneuvotteluissa, koska niillä on vaikutusta lainan myöntämiseen.

A lähetti 20.8.2019 päivitetyn lainaexcelin ja kertoo, että hänen tiliotteella näkyvät suoritukset ulosottoon johtuvat veroista ja parkkisakoista ja ne on maksettu kokonaisuudessaan pois. Uusien velkojen osalta A pahoittelee, ettei hän ole ymmärtänyt, että hänen olisi pitänyt kertoa myös veloista, joista hän on sopinut maksujärjestelyn. A lähetti lisäksi useamman kuukauden palkkatositteet osoituksena, ettei hänen palkastaan ole ulosmittauksia vaan hän on maksanut maksut vapaaehtoisesti.

C totesi 20.8.2019 A:lle, että A:n tiliotteilta ilmenneistä seikoista olisi pitänyt kertoa lainaneuvotteluissa, koska ne vaikuttavat pankin lainapäätökseen. C oli yhteydessä Garantiaan, mistä selvisi, ettei lainatakausta voida käyttää asuntolainan lisävakuutena A:n tiliotteelta ilmenneiden lainamääriin ja maksukäyttäytymiseen liittyvien seikkojen takia. C ilmoitti asiasta A:lle 20.8.2019. Hän painotti, että maksukykyyn vaikuttavista seikoista ja kaikista lainoista olisi tullut kertoa neuvotteluissa, koska ne vaikuttavat lainan myöntöön. A kysyi 20.8.2019 mahdollisuutta saada laina-asiat järjestymään pankin kautta ja tiedusteli, riittäisikö vanhempien metsä asuntolainan vakuudeksi. C ilmoitti 21.8.2019, ettei laina onnistu pankin kautta sille esitetyillä tiedoilla, eikä vanhempien metsän vakuusarvo riitä asuntolainalle.

Asiakkaan vaatimukset

Asuntokaupan purkaantumisesta aiheutunut kulu 2.500 euroa

A kertoo, että hänen henkilökohtaiset lainansa oli tarkoitus yhdistää yhdeksi lainaksi, jonka vakuudeksi tuli hänen vanhempiensa kesämökki. Pankin käsityksen mukaan vakuudettomat lainat oli tarkoitus yhdistää yhdeksi lainaksi vanhempien asuntovakuudella, kuten A 18.7.2019 lainaneuvotteluissa kertoi. Tämä asuntovakuusedellytys käy ilmi myös sähköpostiviesteistä.

Myöhemmin A ilmoitti 14.8.2019 eriyttävänsä oman henkilökohtaisen lainansa omaksi viestiketjukseen ja kertoi käyneensä vanhempiensa kanssa vakuusasiaa läpi, minkä seurauksena hänen henkilökohtaisen lainansa vakuudeksi olisikin mahdollista saada hänen äitinsä osuus kesämökistä, jossa on jonkun verran metsää. A toimitti metsästä arvion. Tässä erillisessä viestinnässä A:n henkilökohtaisen lainan määräksi hän ilmoitti n. 40.000 euroa. Pankin käsityksen mukaan A esitti asunnon ostotarjouksen jättämisen jälkeen oman henkilökohtaisen lainansa vakuuden muuttamista olennaisesti aiemmin tarjoamastaan vakuudesta. Kyseinen murto-osa kiinteistöstä ei ole pankin hyväksymä vakuus vaan lähtökohtaisesti pankki on edellyttänyt kokonaisratkaisuehdotuksessaan A:n vanhempien asuntovakuutta.

A kertoo toimittaneensa B:n kanssa palkkalaskelmat ja velkaluettelon pankille jo ennen ensimmäisen asunnon ostotarjousta. A kuvaa myös, että pankki pyysi tiliotteet vasta, kun hän oli sopimassa kaupasta. Tämä poikkeaa pankin käsityksestä.

Pankki on jo lainaneuvottelussa 18.7.2019 suullisesti pyytänyt asiakkaita toimittamaan mm. palkkatositteet, tiliotteet, lainalaskelmat ja vakuustiedot luottopäätöstä varten, mutta on saanut ne vasta ostotarjouksen jälkeen. Koska lainanhakijoilla ei ole asiakkuutta pankissa aiemmin, edellyttää pankin ohjeistus näiden dokumenttien pyytämistä mm. maksukyvyn ja -maksuvaran selvittämistä varten. C on toiminut pankin ohjeistuksen mukaisesti 18.7.2019. 

A:n esittämä tapahtumakuvaus poikkeaa myös sähköpostikirjeenvaihdosta pankin ja A:n ja B:n välillä. 18.7.2019 pyydetyt palkkatositteet ja tiliotteet A ja B toimittivat pankille vasta 15.8.2019, vaikka he ilmoittivat löytäneensä sopivat asunnon ja ostajan hyväksyneen heidän lainatarjouksensa jo 13.8.2019.

Heti kun pankki sai 15.8.2019 tiliotteet, C on käynyt dokumentit huolella läpi ja on heti 16.8.2019 A:ta selvittämään epäjohdonmukaisuuksia hänen kertomissaan tiedoissa. Hyvän luotonantotavan mukaisesti hän on varannut A:lle mahdollisuuden antaa lisäselvitystä havaittuihin epäselvyyksiin ja korostanut A:lle mitä vaikutuksia näiden seikkojen ilmoittamatta jättämisellä on lainanmyöntöön.

Pankin käsityksen mukaan A on lainaneuvotteluissa jättänyt kertomatta seikoista, joilla on vaikutusta arvioitaessa hänen maksukykyään ja maksukäyttäytymistään. Näitä seikkoja ovat pankin käsityksen mukaan A:n suoritukset ulosottoon, A:n myöhemmin ilmenneet lainat, maksujärjestely sekä A:n tiliotteelta ilmenevä laina, josta hän ei kertomuksensa mukaan ole vastuussa.

Nämä seikat estivät Garantian lainatakauksen käyttämisen haetun asuntolainan vakuutena. Lisäksi pankin on ennen vieraspantin ottamista annettava pantinantajalle tietoa sellaisista velallisen sitoumuksista ja muista maksukykyyn vaikuttavista seikoista, joilla voidaan arvioida olevan merkitystä pantinantajalle. Ellei pankki täytä tätä velvoitetta voidaan panttausta sovitella. Pankin käsityksen mukaan nämä myöhemmin ilmenneet seikat A:n maksukyvyssä ja -halussa ovat sellaisia, ettei pankki voi käyttää haettavien lainojen vakuutena vierasvelkapanttia.

A:lla on ollut pankin käsityksen mukaan melkein kuukausi aikaa toimittaa pankille palkkatositteet ja tiliotteet. Huomioiden A:n luottojen lukumäärä, lainamäärä ja se, että hänen tilinsä kautta hoidetaan myös toisen henkilön lainaa sekä se, että hän on tehnyt maksujärjestelyjä lainastaan kuvastaa, että hän on hyvin tietoinen dokumenteista, joista pankki selvittää luotonhakijan maksukykyä ja -halua.

Toimiessaan vastuullisena luotonantajana pankki olettaa, että myös asiakkaalta ja luotonhakijalta lojaliteettia, niin, että pankki voi luottaa myös sille kerrottuihin tietoihin. Näiden suullisesti kerrottujen tietojen pohjalta pankki on tehnyt lainanhakijoille alustavia ehdotuksia ja laskelmia hakijoiden etsiessä lopullista asuntokohdetta, mutta lopullinen luottopäätös on edellyttänyt pankin pyytämiä dokumentteja sekä pankin edellyttämiä ja hyväksymiä selvityksiä.

A kertoo tapauskuvauksessaan olevansa ensiasunnon ostaja, minkä vuoksi kaupan kulku ei ole itsestään selvää. Kuitenkin A:n ja C:n välisestä viestinnästä ilmenee, että hän on aiemmin omistanut RS-asunnon, mutta myyneensä sen ennen kohteen valmistumista, joten häntä ei voida pitää perinteisenä ensiasunnonostajana, varsinkin, kun hän on selvitellyt varainsiirtoveroasiaa Veronmaksajain Keskusliitonkin kanssa ilmoituksensa mukaisesti.

Pankin käsityksen mukaan pankkia on yritetty tahallisesti johtaa harhaan, eikä pankki katso olevansa korvausvelvollinen. Pankille ei ole toimitettu pyydettyjä tietoja hyvissä ajoin ja lisäksi B on vaihtanut lisävakuudeksi esittämäänsä kohdetta.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella pankki ei käsityksensä mukaan ole korvausvelvollinen esitetyn 2.500 euron korvauksen osalta.

ASP-talletuksen korkovaatimus

Vaatimuksen tueksi ei ole esitetty mitään dokumentaatiota ASP-tilin lopetuksesta tai maksamatta jätetyistä koroista ja kuluista. Kun pankki on ilmoittanut A:lle 21.8.2019, ettei lainoitus onnistu, on A oletettavasti ilmoittanut asiasta B:lle jolla ollut tällöin mahdollisuus peruuttaa toiselle pankilla antamansa pyyntö ASP-tilin lopettamisesta.

A kertoo B:n olleen yhteydessä toiseen pankkiin 15.8.2019 ASP-tilin lopetukseen liittyen. Huomioiden viikonlopun sijoittuminen kyseisenä aikana, on enemmän kuin oletettavaa, ettei ko. pankki ole lopettanut B:n ASP-tiliä vaan on pyytänyt toteutuneen asuntokauppakirjan ja asuntolainasopimuksen nähtäväkseen. ASP-tilin lisäkorko edellyttää asunto- tai asp-lainaa, minkä pankki varmistaa ennen lisäkoron maksamista. Huomioiden lisäksi kaikki edellä kuvatut seikat pankki ei ole korvausvelvollinen ASP-tilin osalta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Asiakkaiden ja C:n välisiä sähköposteja 19.7.-21.8.2019
- A:n ja C:n välinen sähköpostikeskustelu 14.8-19.8.2019
- Listaus sähköpostikirjeenvaihdoista pankin ja asiakkaiden välillä
- A:n velkataulukko 28.8.2019 (Kaksi eri versiota) 
- A:n ja B:n palkkalaskelmia ja tiliotteita
- Tilitapahtumat ja tilin tiedot (Vuokravakuustili)
- Maksusuunnitelma C:n velasta luotonantajalle X
- Kiinteistön myyntiesite 
- Kuntotarkastusraportti
- Vuokraoikeuden kauppakirja (Luonnos)
- Tietoja vakuudeksi tulevasta kiinteistöstä
- Arvio metsästä (Stora Enso) 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko pankin katsoa antaneen asiakkaille itseään sitovan asuntolainatarjouksen ja jos on, sitooko tarjous kuitenkaan pankkia asiakkaan jätettyä kertomatta pankille sen luotonmyöntämistä koskevaan harkintaan vaikuttavia tietoja. Lisäksi lautakunnan on arvioitava, onko pankin mahdollisen sitovan lainatarjouksen noudattamatta jättämisestä aiheutunut asiakkaille korvattavaa vahinkoa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan 
Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä kyseisessä luvussa säädetään.

Lain 2 §:n mukaan 
Jos tarjouksen tekijä on pannut vastauksen antamista varten määräajan, on hänen katsottava määränneen, että vastauksen tulee siinä ajassa saapua hänelle.

Lain 8 §:n mukaan
Jos se, joka on tehnyt tarjouksen, on ilmoittanut, ettei hän vaadi siihen nimenomaista vastausta, tai jos asianhaarat osoittavat, ettei hän sitä odota, olkoon tarjouksen saaja kuitenkin velvollinen kysyttäessä ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen; jos hän ei sitä ilmoita, katsotaan tarjous rauenneeksi.

Lain 30 §:n mukaan 
Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.

Lain 33 §:n mukaan
 Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 a luvun 11 §:n (Velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus) mukaan 
Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava huolellisesti kuluttajan luottokelpoisuus. Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja menoja sekä muita taloudellisia olosuhteita koskevien tarpeellisten, riittävien ja oikea-suhteisten tietojen perusteella. Tietojen paikkansapitävyys on asianmukaisesti varmistettava.
Jos osapuolet sopivat luottosopimuksen tekemisen jälkeen luoton määrän tai luottorajan korottamisesta, luotonantajan on varmistettava kuluttajaa koske-vien tietojen ajantasaisuus ja, jos luoton määrää tai luottorajaa merkittävästi korotetaan, arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus uudelleen ennen korotuksesta sopimista.
Luotonantajan on säilytettävä tiedot toimista, jotka on tehty kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimiseksi, viiden vuoden ajan siitä, kun luotto on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi. Luottosopimusta koskevan erimielisyyden synnyttyä luottokelpoisuuden arviointia koskevat tiedot on kuitenkin säilytettävä siihen saakka, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu.

Kuluttajansuojalain 7 a luvun 12 §:n (Tietojen pyytäminen kuluttajalta) 1 momentin mukaan
Luotonantajan on ilmoitettava kuluttajalle, mitä tietoja tämän on toimitettava luotonantajalle luottokelpoisuuden arviointia varten, sekä määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Kuluttajalle on mainittava siitä, että tietojen toimittamatta jättäminen voi johtaa siihen, että luottoa ei myönnetä.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa saadun selvityksen perusteella jääneen osittain epäselväksi, mitä tietoja pankki on edellyttänyt luotonhakijalta sille toi-mitettavan luottokelpoisuuden arviointia varten ja miten tästä on ilmoitettu luotonhakijalle. Asiassa saadun selvityksen mukaan pankki ei ole ilmoittanut määräaikaa, jonka kuluessa tiedot on toimitettava pankille. Epäselväksi on jää-nyt, onko pankki maininnut, että tietojen toimittamatta jättäminen voi johtaa siihen, että luottoa ei myönnetä.

Riidattomaksi Pankkilautakunta sen sijaan katsoo sen, että pankki on luotonmyöntämistä koskevaa harkintaansa varten pyytänyt lainaneuvotteluissa 18.7.2019 asiakkailta suullisesti tietoja mm. heidän tuloistaan, säästöistään ja veloistaan, ja että neuvotteluissa on käyty läpi asiakkaiden maksukykyä. Asiassa saadun selvityksen perusteella luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettyjen tietojen paikkansapitävyyttä ei ole asianmukaisesti tällöin varmistettu. Riidatonta kuitenkin on, että A on tuolloin jättänyt kertomatta pankille osasta veloistaan ja tiliotteistaan myöhemmin ilmi tulleista suorituksistaan kolmelle eri luotonantajalle ja ulosotolle.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saatu selvitys ja erityisesti asiakkaiden ja pankin välinen sähköpostiviestittely - jossa asiakkaat ovat kahteen otteeseen pyytäneet pankilta nimenomaan luottotarjousta tehdäkseen ostotarjouksen kertomastaan kohteesta - huomioon ottaen pankin lähtökohtaisesti sitoutuneen rahoittamaan asiakkaiden asunnon hankintaa viesteissään ilmoittamiensa laskelmien rajoissa. Tämä pankin sitoutuminen on kuitenkin perustunut olennaisilta osin pankin luottoneuvotteluissa asiakkailta saamiin tietoihin, joiden puutteellisuus on selvinnyt pankille vasta asiakkaiden tekemän ko. asunnon ostotarjouksen tekemisen jälkeen. Omalta osaltaan pankki olisi voinut estää tämän varmistamalla asiakkaan antamien tietojen paikkansa pitävyyden luottokelpoisuuden arvioinnin yhteydessä. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella A:n jättäneen pankille lainaneuvotteluissa kertomatta olennaisia maksukykynsä ja -käyttäytymisensä arviointiin vaikuttavia tietoja, joiden merkityksen pankin luotonmyöntämisessä suorittamaan harkintaan A:n on asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella täytynyt ymmärtää. Asiakkaiden näin ollen jätettyä lainaneuvotteluissa tietoisesti kertomatta pankille olennaisia tietoja, lautakunta katsoo, etteivät asiakkaat myöskään ole voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että he voivat tehdä katsomastaan kohteesta ostotarjouksen vailla epävarmuutta rahoituksen järjestymisestä. Pankin harkinnan lähteä rahoittamaan asunnonostoa perustuttua osin A:n tietoisesti puutteellisina antamiin tietoihin, Pankkilautakunta katsoo, ettei pankki ole ollut velvollinen myöntämään asiakkaille ko. asuntolainaa. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei pankki ole myöskään velvollinen korvaamaan asiakkaille kaupan peruuntumisesta aiheutuneita kuluja. 

Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että pankin kehotus lopettaa toisessa pankissa ollut B:n ASP-tili on perustunut sille lähtökohdalle, että pankki myöntäisi asuntolainan, mikä puolestaan on perustunut sille oletukselle, että asiakkaat olisivat antaneet lainaneuvotteluissa pankille kaikki pankin pyytämät ja luotonmyöntämistä koskevaan harkintaan vaikuttavat tiedot. Pankkilautakunta katsoo siten, ettei pankin myöskään tältä osin voida katsoa menetelleen asiassa moitittavasti, eikä pankki näin ollen vastaa ASP-tilin purkamisesta mahdollisesti aiheutuneista vahingoista, joiden voidaan katsoa olevan välillistä seurausta siitä, että asiakkaat ovat antaneet pankille lainaneuvotteluissa puutteellisia tietoja. 

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä. 

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén 

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen