Tapahtumatiedot

Asiakkaan 6.3.2020 puhelimitse vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan omakotitalon (rv. 2005) pesuhuoneen laatoituksen saumoista oli tullut vettä läpi. Epäilyksenä oli ollut, että hanakulmarasia oli vuotanut seinärakenteeseen.

11.3.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan pesuhuoneen suihkusekoittajan putkiliitoksessa oli ollut vuoto. Vesi oli vuotanut hanakulmarasian sisään ja päässyt sieltä seinärakenteeseen. Vuoto oli kastellut pesuhuoneen seinärakenteiden lisäksi myös pesuhuoneen ja olohuoneen lattioita. Kartoituksen toimenpiteinä on raportissa mainittu pesuhuoneen suihkuhanan tiivisteiden vaihtaminen ja lattian silikonien poistaminen. Kartoitusraportissa on myös maininta siitä, että saunan höyrynsulku oli päästänyt höyryä eteisen puolelle, mistä oli aiheutunut toinen vahinko.

Tarkastusraportin mukaan asiakas on kertonut noin kuukausi ennen vahinkotapahtumaa irrottaneensa hanan, jota hän oli tuolloin korjannut. Vahinkoajankohtana asiakas oli havainnut epäkeskojatkeen ja hanakulmarasian välisen liitoskohdan vuotaneen. Hän oli irrottanut hanan ja vaihtanut alkuperäiset hampputiivisteet putkiteippiin, jolloin vuoto oli lakannut. Hanan korjauksen yhteydessä hanakulmarasian liitos oli ilmeisesti liikahtanut, koska vuotoa ei ollut aikaisemmin ollut.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, ettei vahinko kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Hanakulmarasian vedeneristyksessä on ollut rakennus/asennusvirhe. Vakuutuksesta ei korvata rakennus/työvirheiden aiheuttamia vahinkoja. Myös saunan höyrynsulkupaperin asennuksessa on ollut asennusvirhe, koska höyryä oli kulkeutunut saunasta eteisen puolelle. Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on viitannut Suomen Rakennusinsinööriliiton ohjeeseen RIL 107-2000.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas viittaa tarkastusraporttiin ja toivoo saavansa varmistuksen siitä, onko vahingosta mahdollista saada korvausta. Vakuutusyhtiö väittää, että hanakulmarasioiden vedeneristyksessä oli ollut rakennusvirhe ja että saunassa foliopaperi oli asennettu väärin. Hanakulmarasian vuodossa vesi oli valunut seinien rakenteisiin aika laajalle ja korjaus vaatii ison remontin. Saunan katossa oli ollut saunomisen aikaan kosteusvuotoja, eli folioon oli tullut reikä.

Vakuutusyhtiön antaman vastineen johdosta antamassaan selvityksessä asiakas selostaa perheensä tilannetta ja korostaa sitä, että hän on maksanut vakuutusmaksuja useita vuosia, mutta ei vahingon satuttua saa mitään korvausta. Vakuutusyhtiö sanoo, ettei 2000-luvulla rakennetussa talossa voi tulla vesivahinkoa. Vakuutusyhtiö lupaa vakuutuksen ostohetkellä vaikka mitä, mutta kun vahingon korvausta tarvitsee, yhtiö etsimällä etsii syytä, ettei vahinkoa tarvitse korvata. Asiakas odottaa edes jonkunlaista korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että hanakulmarasian vuoto on aiheutunut rakennusvirheestä. Saunasta eteisen kattoon siirtyneen kosteuden osalta korvattavan vakuutustapahtuman kriteerien ei ole osoitettu täyttyneen.

Hanakulmarasia

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeisiin ja määräyksiin C2, 1998, Kosteus, ja D1, 1987, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Ohjeiden ja määräysten mukaan vesijohtoasennuksen suojaputkien ja hanakulmarasioiden on oltava tiiviit ja ohjattava vedet näkyville. Jotta vuotovedet eivät putkivuodon sattuessa pääse hanakulmarasian vierestä rakenteisiin, hanakulmarasian on oltava vesitiivis seinän vedeneristyksen kanssa. Suojaputken keskeisenä tehtävänä on vuodon sattuessa ohjata vuotovesi suojaputken alemmasta päästä ulos näkyville.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseisen omakotitalon rakennusvuonna 2005 voimassa olleiden rakennusmääräysten mukaan oikein asennettu hanakulmarasia ohjaa sen sisällä vuotaneet vedet suojaputkeen tai seinäpinnan ulkopuolelle. Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen tulee ohjeen ”C2” mukaan varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö toteaa, että jos hanakulmarasia olisi ollut tiivis ja vedeneristys toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti siten, että hanakulmarasia olisi tiivistetty seinärakenteeseen vahvikekankaalla ja vedeneristeellä vedenpitäväksi, vuotovesi olisi ohjautunut suojaputkeen. Jos myös suojaputki olisi ollut määräysten edellyttämällä tavalla tiivis, vuotovesi olisi ohjautunut jakotukille, eikä rakenteille olisi syntynyt vuotovahinkoa. Rakenne ei ole toiminut rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla, minkä seurauksena rakenteet ovat kastuneet. Rakennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa ei voida korvata vakuutuksesta.

Kosteuden siirtyminen eteiseen saunasta

Tarkastusraportista ilmenee asiakkaan kertomana se, että saunan takana eteisen kattoon tulee vesihöyryä saunassa käynnin yhteydessä. Saunan seinäpaneelien takana olevan tinapaperin kuntoa ei voitu kartoitushetkellä todeta. Koska panelointi oli kartoitushetkellä ollut paikollaan, asiassa ei voida yksilöidä mistä virheellisyyksistä vesihöyryn siirtyminen rakenteisiin oli johtunut.

Vakuutusyhtiö katsoo, että paneloinnin takana olevalle oikein asennetulle tinapaperille ei paneloinnin takana voi tapahtua mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Tinapaperin epätiiviyden täytyy sen vuoksi johtua joistain asennusaikaisista virheistä tai puutteista. Saunassa muodostuvien vesihöyryjen rakenteisiin siirtymisen estäminen tulee tehdä huolellisesti. Höyrynsulkupaperissa ei saa olla reikiä ja se pitää limittää riittävästi ja limityssaumat teipata tarkoitukseen soveltuvalla asennusteipillä. Oikein toteutettu rakenne estää tällaisen vahingon syntymisen, eikä asiassa ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä höyrysulun toimimattomuudelle.

Vakuutuksenottajan on osoitettava, että kyseessä on vahinko, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan vakuutustapahtuman kriteerit. Tällaista selvitystä vakuutusyhtiö ei ole saanut, minkä vuoksi se katsoo, että kielteinen korvauspäätös on myös tältä osin ollut vakuutusehtojen mukainen. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 11.3.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu tarkastusraportti sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1987, sekä Kosteus, määräykset ja ohjeet C2, 1988. Lisäksi asiakirjoihin on liitetty Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vuotovahinko vakuutuksesta korvattava, vai onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon olleen seurausta rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennusvirheestä.

Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut saunan tinapaperin epätiiviyden aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asian ratkaiseminen tapahtuu vakuutussopimuksen ehtojen perusteella. Asiakkaan esittämiä vakuutuksen kestoon ja vakuutusmaksuihin sekä perheen tilanteeseen liittyviä seikkoja Vakuutuslautakunta ei sen vuoksi ole voinut asiaa arvioidessaan ottaa huomioon.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen kohdan 5.1.1 (Laaja turvataso) mukaan laajasta turvatasosta korvataan palo-, räjähdys-, salamanisku-, myrsky-, poikkeuksellinen tulva-, varkaus-, murto-, ryöstö-, vahingonteko- ja vuotovahinkoja, ilma-alus- ja ympäristövahinkoja sekä rikkoutumisvahinkoja kohtien 5.2.1 – 5.2.12 ja 5.3 – 5.4 mukaisessa laajuudessa.

Jos erikseen sovitaan ja tehdään merkintä vakuutuskirjaan, voidaan laajaan turvatasoon lisätä turva kattamaan muutkin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuvat vahingot kuin kohdissa 5.2.1 – 5.2.12 mainitut.

Vakuutuskirjassa on merkintä Turvatason laajennuksesta. Sen mukaan laajasta turvatasosta korvataan myös muu kuin vakuutusehtojen kohdissa 5.2.1 – 5.2.11 mainittu vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.12 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle
- sen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta sekä
- koneen ja laitteen joutumisesta epäkuntoon jännitevaihtelusta tai muusta syystä teknisestä viasta aiheutunut vahinko muista kuin kohdissa 5.2.1 – 5.2.5 ja 5.2.8 – 5.2.9 mainituista syistä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.13 (Muu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuva vahinko) mukaan laajasta turvatasosta korvataan myös muu kuin kohdissa 5.2.1 – 5.2.12 mainittu vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, jos siitä on erikseen sovittu ja tehty merkintä vakuutuskirjaan.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana
- rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta
ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuskauden aikana.
Vakuutuksesta korvataan lisäksi korvattavan vuotovahingon korjauksen yhteydessä tapahtuva vuotovahingon aiheuttaneen kiinteän putkiston vauriokohdan korjaus.

Vakuutustapahtumiin liittyviä rajoituksia, jotka koskevat kaikkia turvatasoja, koskevan kohdan 5.4.5 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle sen vaurioiduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Tällainen virhe on kyseessä, jos

• rakennus ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi
• rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti
• rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua.

- […]
- joka aiheutuu siitä, että kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvien tai puutteellisten vesieristysten takia
- […].

Vakuutusehtojen kohdan 5.4.10 (Vähitellen tapahtuva vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.4.15 (Kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

Asian arviointi

Hanakulmarasiasta vuotaneen nesteen aiheuttama vahinko

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, että erimielisyyttä on siitä, onko vuotovahingossa kyse vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta. Kielteinen korvausratkaisu on perustunut siihen, että vahinko on ollut seurausta rakennusvirheestä. Tämän osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei rakennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja yleensä pidetä ennalta arvaamattomina. Virheellisestä rakentamisesta aiheutuvien vahinkojen katsotaan yleisesti olevan odotettavissa olevia seurauksia siitä, että rakentamisaikana voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja –ohjeita tai hyvää rakentamistapaa ei ole noudatettu.

Tässä tapauksessa keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon syynä olleen vakuutusehtojen kohdassa 5.4.5 määritellyn rakennusvirheen. Ehdoissa rakennusvirheinä pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa kosteus tunkeutuu rakenteisiin puuttuvien tai puutteellisten vedeneristysten takia, tai jos rakennus ei vastaa säännöksissä ja määräyksissä asetettuja vaatimuksia kun viranomainen hyväksyy rakennuksen käyttöönotettavaksi, tai jos rakentamista ei ole tehty hyvän rakentamistavan mukaisesti tai ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että talon rakennusaikaisten (v. 2005) rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaan pesuhuoneen vedeneristyksen tulee olla vesitiivis kaikilta osiltaan, myös hanakulman ja seinän liittymäpinnan osalta. Vuoto tulee rakenteiden avulla ohjata näkyville, jolloin voidaan estää vuodon huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin.

Asiakas on arvellut, että hänen korjatessaan hanaa noin kuukausi ennen vuotovahingon havaitsemista, hanakulman liitos oli saattanut liikahtaa, mikä oli aiheuttanut liitoksen vuotamisen. Vuoto oli lakannut, kun asiakas oli vahingon havaitsemisen jälkeen vaihtanut alkuperäiset hampputiivisteet putkiteippeihin.

Kartoitusraportista selviää, että vahinko on ollut seurausta hanakulman ns. epäkeskokappaleen ja hanakulman välisen liitoksen vuotamisesta. Vesi oli päässyt liitoksen kohdalta valumaan hanakulmarasian sisään ja valunut sieltä seinä- ja muihin rakenteisiin. Vuodon aiheuttanut epäkeskokappaleen ja hanakulman liitos on sijainnut laatoituksen sisäpuolella seinärakenteessa. Raporttiin sisältyvistä valokuvista näkyvässä laatoituksen läpiviennissä ei ole ollut vedeneristykseen tai läpiviennin tiivistykseen viittaavaa.

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, ettei hanakulmarasiaa ollut tiivistetty seinärakenteeseen vedenpitävästi, minkä vuoksi vuotovesi ei ollut ohjautunut suojaputkeen vaan vettä oli valunut seinärakenteeseen ja sieltä muihin rakenteisiin. Jos hanakulmarasian suojaputki olisi ollut tiivis, vuotovesi olisi ohjautunut jakotukille. Edellä kuvattu virheellinen asennustapa merkitsee sitä, että vedeneristys on ollut puutteellinen, minkä vuoksi kyse on ollut vakuutusehtojen tarkoittamasta rakennusvirheestä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Höyrynsulku saunan seinässä paneelien alla

Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi voinut rikkoa saunan seinäpaneelin takana olleen kosteuden siirtymisen estämiseen tarkoitetun alumiinipaperin. Esitetty selvitys jättää höyrysulun pettämisen syyn epäselväksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka vaatimuksensa perusteista, tässä tapauksessa siitä, että höyrynsulun pettämisen syynä on jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Käytettävissään olevan aineiston perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että vahinko olisi johtunut jostakin korvaukseen oikeuttavasta syystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina, eikä sen vuoksi suosita niiden muuttamista. Kyseiset vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho