Diaarinumero: 11/182/88
Ratkaisu annettu: 21.10.1988
Lausunnonpyytäjä: Vastaanottajan vakuutusyhtiö
Tapahtumatiedot Italialainen huonekalutehdas on 11.6.1987 lähettänyt 55 kollia huonekaluja helsinkiläiselle vastaanottajalle. Kansainvälisen rahtikirjan mukaan rahdinkuljettajana on toiminut helsinkiläinen huolintaliike. Tavaraerä, joka on ollut osa 505 kollia käsittävästä lähetyksestä, on saapunut 16.6.1987 huolintaliikkeen terminaaliin Helsinkiin. Terminaalin 18.6.1987 laatimassa purkausilmoituksessa on todettu seitsemän kollin vaurioituneen matkan aikana. Kaksi niistä on kuulunut tässä lausuntopyynnössä tarkoitetulle vastaanottajalle. Huolintaliike on jo 14.6.1987 esittänyt reklamaation omalle liikenneosastolleen. Reklamaatiokirjeessä on todettu yhden marmorilevyn rikkoontuneen. Tavaran vastaanottaja on noutanut tavaran huolintaliikkeen terminaalista ja merkinnyt huolintaliikkeen laatimaan kuormakirjaan jo lähetysterminaalissa, että yksi marmorilevy on ollut rikki. Lausunnonpyytäjän kanta Vastaanottajan vakuutusyhtiö katsoo huolintaliikkeen olevan rahdinkuljettajana vastuussa vahingosta pääasiassa seuraavin perustein. Huolintaliike on toiminut rahdinkuljettajana tavaran kansainvälisessä kuljetuksessa TKSL:n sääntöjen mukaisesti. Rahdinkuljettajana se on vastaanottanut omaan terminaaliinsa 505 kollin lähetyksen, josta seitsemän kollia on todettu vaurioituneeksi. Vastaanottajalle toimitettavat marmorilevyt ovat olleet tukevasti suojatut tavanomaisia kuljetusrasituksia vastaan. Kansainvälisen kuljetuksen alkaessa rahdinkuljettaja on ottanut tavarat vastaan huomautuksitta. Näin ollen on kuljetuksen aikana todennäköisesti tapahtunut jokin häiriö, tavarat ovat esimerkiksi päässeet liikkumaan. Lausunnonpyytäjä katsoo huolintaliikkeen olevan vahingosta vastuussa TKSL 27 §:n mukaan. Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiön kanta Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiö katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuusta vapaa pääasiassa seuraavin perustein. Rahdinkuljettajalla ei ole TKSL 27 §:ssä tarkoitettua vastuuta, jos vahingoittuminen johtuu sellaisesta erityisestä vaarasta, jonka syynä on tavararyhmän erityinen alttius vahingoittumiselle, kuten murtumiselle. Kyseiset marmorilevyt ovat erittäin alttiita murtumiselle. Tämän lisäksi Pohjoismaisten Speditöörimääräysten 16 §:n mukaan huolitsija on vapaa vastuusta, jos vahinko on aiheutunut tavaran omasta ja luonnollisesta erityisestä alttiudesta vahingoittumiselle kuten murtumiselle. Tällä perusteella ei vastuuta voida asettaa myöskään huolintasäännösten nojalla. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjojen mukaan rahdinkuljettaja on 11.6.1987 ottanut huomautuksitta kuljetettavakseen muun ohessa 55 kollia huonekaluja Italiasta suomalaiselle vastaanottajalle. Laaditun kansainvälisen rahtikirjan mukaan huolintaliike on toiminut kuljetuksessa rahdinkuljettajana. Lähetys on saapunut Suomeen huolintaliikkeen terminaaliin 16.6.1987. Terminaalin purkausilmoitus on laadittu 18.6.1987. Purkausraportissa todetaan, että seitsemän kollia, joista kaksi on ollut menossa vastaanottajalle, on vaurioitunut matkan aikana. Tavaran vastaanottaja on noutanut oman lähetyksensä, 55 kollia, ja kuitannut sen vastaanotetuksi 18.6.1987 huolintaliikkeen laatimaan kuormakirjaan. Vastaanottaja on reklamoinut yhden marmorisen pöytälevyn vaurioitumisesta tavaraa terminaalista vastaanottaessaan. Lautakunta toteaa, että laaditussa kansainvälistä kuljetusta koskevassa rahtikirjassa on rahdinkuljettajaksi merkitty huolintaliike. Tämän lisäksi rahtikirjaan on merkitty lastin muodostuneen ns. groupage-tavaroista. Lautakunta katsoo, että kuljetuksessa, jossa varsinaisesti huolintaa harjoittava yhtiö merkitään rahdinkuljettajaksi ja jossa huolintaliikkeellä on selkeästi oma intressi, huolitsija ei saata vedota Pohjoismaisen Speditööriliiton säännöksiin missään tiekuljetussopimuslain säätelemässä tapauksessa. Tapaukseen on sovellettava pakottavana oikeutena ensisijaisesti tiekuljetussopimuslakia. Huolintaliikkeen vastuuta on tässä tapauksessa arvosteltava yksinomaan TKSL:n sääntöjen perusteella. Osapuolten kesken vallitsee erimielisyys siitä, onko tapahtunut kuljetusvahinko aiheutunut sellaisesta erityisestä vaarasta, jonka syynä on tavararyhmän erityinen alttius tietyntyyppiselle vahingoittumiselle kuten murtumiselle. Lautakunta toteaa, että TKSL 29 §:n 2 momentin mukaan rahdinkuljettajan on näytettävä, että vahingoittuminen vallinneet olosuhteet huomioon ottaen on voinut johtua tällaisesta vaarasta, jolloin vahingon oletetaan siitä aiheutuneen, ellei muuta näytetä. Kysymyksessä olevaa kooltaan erityisen suurta marmorilevyä (100 x 180 cm) on pidettävä alttiina vahingoittumiselle, etenkin murtumiselle. Tapahtunut vahinko on vallinneissa olosuhteissa saattanut johtua tästä erityisestä vahinkoalttiudesta. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että vahinko olisi tapahtunut jostakin muusta syystä. Kun rahdinkuljettaja on näyttänyt, että tavaran vahingoittuminen vallinneet olosuhteet huomioon ottaen on voinut johtua sen erityisestä alttiudesta vahingoittumiselle etenkin murtumisen vuoksi, lautakunta katsoo TKSL 29 §:n 1 momentin 4-kohdan ja 2 momentin tulevan sovellettavaksi ja rahdinkuljettajan näin ollen vapaaksi vastuusta tapahtuneesta vahingosta. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA